Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloiossa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työn tavoitteena oli tarkastella eri liikennetelematiikkasovellusten kannattavuutta Suomen oloissa. Tarkastelun kohteeksi valittiin sovelluksia, joista ei tähän mennessä ole kokemuksia Suomessa tai joiden vaikutuksista ja kannattavuudesta haluttiin saada lisää tietoa esimerkiksi uusiin toteutustapoihin liittyen. Työn tekeminen aloitettiin keräämällä kansainvälistä aineistoa eri liikennetelematiikkasovellusten vaikutuksista ja kannattavuudesta. Seurantaryhmän valittua tarkempaan käsittelyyn otettavat sovellukset muodostettiin arviot kyseisten sovellusten vaikuttavuudesta ja kannattavuudesta Suomen oloissa. Arvioinnin lähtökohtana oli liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeissa esitetty lähestymistapa. Sovellusten kannattavuutta arvioitiin hyöty-kustannusanalyysin avulla. Työtä tehtäessä havaittiin, että kaikkia mahdollisesti tärkeitäkin vaikutuksia ei voida helposti ottaa huomioon
hyöty-kustannusanalyysissä. Esimerkiksi joukkoliikenteen parantuneen säännöllisyyden ja täsmällisyyden huomioimiseen hyöty-kustannusanalyysissä ei ole olemassa yksityiskohtaista ohjeistusta. Hyötykustannussuhde ei myöskään kerro yksittäisen telematiikkahankkeen vaikutuksista koko liikennejärjestelmän
tilaan. Kaikkia tarkasteltuja kokonaan uusia sovelluksia kuten ramppiohjausta, E-Callia ja automaattista bussikaistojen valvontaa kannattaisi kokeilujen muodossa soveltaa myös Suomessa. Automaattisen nopeusvalvonnan
laajentamista voidaan pitää kannattavana molemmilla Suomessa tarkastelluilla lainsäädäntövaihtoehdoilla. Myös kutsujoukkoliikennettä tulee lisätä sopiviin oloihin. Verkollinen valo-ohjaus on ilmeisesti kannattavaa vain suurissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio tulisi toteuttaa yhdessä, samoihin taustajärjestelmiin perustuen. Matka-ajan näyttötauluja kannattaa käyttää lähinnä muutamissa erityiskohteissa. RDS-TMC- liikennetiedotuspalvelun jatkaminen riippuu
suuresti ajoneuvolaitteistojen yleistymisestä. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehttämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta.
Original languageFinnish
Commissioning bodyMinistry of Transport and Communications (Finland)
Number of pages115
Publication statusPublished - 2004
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesFITS-julkaisuja
Number35
Volume2004

Cite this

@book{f9951cfdd62b40ac9eaee43f81789fe9,
title = "Er{\"a}iden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloiossa",
abstract = "Ty{\"o}n tavoitteena oli tarkastella eri liikennetelematiikkasovellusten kannattavuutta Suomen oloissa. Tarkastelun kohteeksi valittiin sovelluksia, joista ei t{\"a}h{\"a}n menness{\"a} ole kokemuksia Suomessa tai joiden vaikutuksista ja kannattavuudesta haluttiin saada lis{\"a}{\"a} tietoa esimerkiksi uusiin toteutustapoihin liittyen. Ty{\"o}n tekeminen aloitettiin ker{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} kansainv{\"a}list{\"a} aineistoa eri liikennetelematiikkasovellusten vaikutuksista ja kannattavuudesta. Seurantaryhm{\"a}n valittua tarkempaan k{\"a}sittelyyn otettavat sovellukset muodostettiin arviot kyseisten sovellusten vaikuttavuudesta ja kannattavuudesta Suomen oloissa. Arvioinnin l{\"a}ht{\"o}kohtana oli liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeissa esitetty l{\"a}hestymistapa. Sovellusten kannattavuutta arvioitiin hy{\"o}ty-kustannusanalyysin avulla. Ty{\"o}t{\"a} teht{\"a}ess{\"a} havaittiin, ett{\"a} kaikkia mahdollisesti t{\"a}rkeit{\"a}kin vaikutuksia ei voida helposti ottaa huomioonhy{\"o}ty-kustannusanalyysiss{\"a}. Esimerkiksi joukkoliikenteen parantuneen s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisyyden ja t{\"a}sm{\"a}llisyyden huomioimiseen hy{\"o}ty-kustannusanalyysiss{\"a} ei ole olemassa yksityiskohtaista ohjeistusta. Hy{\"o}tykustannussuhde ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n kerro yksitt{\"a}isen telematiikkahankkeen vaikutuksista koko liikennej{\"a}rjestelm{\"a}ntilaan. Kaikkia tarkasteltuja kokonaan uusia sovelluksia kuten ramppiohjausta, E-Callia ja automaattista bussikaistojen valvontaa kannattaisi kokeilujen muodossa soveltaa my{\"o}s Suomessa. Automaattisen nopeusvalvonnanlaajentamista voidaan pit{\"a}{\"a} kannattavana molemmilla Suomessa tarkastelluilla lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}vaihtoehdoilla. My{\"o}s kutsujoukkoliikennett{\"a} tulee lis{\"a}t{\"a} sopiviin oloihin. Verkollinen valo-ohjaus on ilmeisesti kannattavaa vain suurissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio tulisi toteuttaa yhdess{\"a}, samoihin taustaj{\"a}rjestelmiin perustuen. Matka-ajan n{\"a}ytt{\"o}tauluja kannattaa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} l{\"a}hinn{\"a} muutamissa erityiskohteissa. RDS-TMC- liikennetiedotuspalvelun jatkaminen riippuusuuresti ajoneuvolaitteistojen yleistymisest{\"a}. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehtt{\"a}miseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta.",
author = "Risto {\"O}{\"o}rni",
year = "2004",
language = "Finnish",
isbn = "951-723-896-7",
series = "FITS-julkaisuja",
number = "35",

}

Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloiossa. / Öörni, Risto.

2004. 115 p. (FITS-julkaisuja; No. 35, Vol. 2004).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloiossa

AU - Öörni, Risto

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Työn tavoitteena oli tarkastella eri liikennetelematiikkasovellusten kannattavuutta Suomen oloissa. Tarkastelun kohteeksi valittiin sovelluksia, joista ei tähän mennessä ole kokemuksia Suomessa tai joiden vaikutuksista ja kannattavuudesta haluttiin saada lisää tietoa esimerkiksi uusiin toteutustapoihin liittyen. Työn tekeminen aloitettiin keräämällä kansainvälistä aineistoa eri liikennetelematiikkasovellusten vaikutuksista ja kannattavuudesta. Seurantaryhmän valittua tarkempaan käsittelyyn otettavat sovellukset muodostettiin arviot kyseisten sovellusten vaikuttavuudesta ja kannattavuudesta Suomen oloissa. Arvioinnin lähtökohtana oli liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeissa esitetty lähestymistapa. Sovellusten kannattavuutta arvioitiin hyöty-kustannusanalyysin avulla. Työtä tehtäessä havaittiin, että kaikkia mahdollisesti tärkeitäkin vaikutuksia ei voida helposti ottaa huomioonhyöty-kustannusanalyysissä. Esimerkiksi joukkoliikenteen parantuneen säännöllisyyden ja täsmällisyyden huomioimiseen hyöty-kustannusanalyysissä ei ole olemassa yksityiskohtaista ohjeistusta. Hyötykustannussuhde ei myöskään kerro yksittäisen telematiikkahankkeen vaikutuksista koko liikennejärjestelmäntilaan. Kaikkia tarkasteltuja kokonaan uusia sovelluksia kuten ramppiohjausta, E-Callia ja automaattista bussikaistojen valvontaa kannattaisi kokeilujen muodossa soveltaa myös Suomessa. Automaattisen nopeusvalvonnanlaajentamista voidaan pitää kannattavana molemmilla Suomessa tarkastelluilla lainsäädäntövaihtoehdoilla. Myös kutsujoukkoliikennettä tulee lisätä sopiviin oloihin. Verkollinen valo-ohjaus on ilmeisesti kannattavaa vain suurissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio tulisi toteuttaa yhdessä, samoihin taustajärjestelmiin perustuen. Matka-ajan näyttötauluja kannattaa käyttää lähinnä muutamissa erityiskohteissa. RDS-TMC- liikennetiedotuspalvelun jatkaminen riippuusuuresti ajoneuvolaitteistojen yleistymisestä. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehttämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta.

AB - Työn tavoitteena oli tarkastella eri liikennetelematiikkasovellusten kannattavuutta Suomen oloissa. Tarkastelun kohteeksi valittiin sovelluksia, joista ei tähän mennessä ole kokemuksia Suomessa tai joiden vaikutuksista ja kannattavuudesta haluttiin saada lisää tietoa esimerkiksi uusiin toteutustapoihin liittyen. Työn tekeminen aloitettiin keräämällä kansainvälistä aineistoa eri liikennetelematiikkasovellusten vaikutuksista ja kannattavuudesta. Seurantaryhmän valittua tarkempaan käsittelyyn otettavat sovellukset muodostettiin arviot kyseisten sovellusten vaikuttavuudesta ja kannattavuudesta Suomen oloissa. Arvioinnin lähtökohtana oli liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeissa esitetty lähestymistapa. Sovellusten kannattavuutta arvioitiin hyöty-kustannusanalyysin avulla. Työtä tehtäessä havaittiin, että kaikkia mahdollisesti tärkeitäkin vaikutuksia ei voida helposti ottaa huomioonhyöty-kustannusanalyysissä. Esimerkiksi joukkoliikenteen parantuneen säännöllisyyden ja täsmällisyyden huomioimiseen hyöty-kustannusanalyysissä ei ole olemassa yksityiskohtaista ohjeistusta. Hyötykustannussuhde ei myöskään kerro yksittäisen telematiikkahankkeen vaikutuksista koko liikennejärjestelmäntilaan. Kaikkia tarkasteltuja kokonaan uusia sovelluksia kuten ramppiohjausta, E-Callia ja automaattista bussikaistojen valvontaa kannattaisi kokeilujen muodossa soveltaa myös Suomessa. Automaattisen nopeusvalvonnanlaajentamista voidaan pitää kannattavana molemmilla Suomessa tarkastelluilla lainsäädäntövaihtoehdoilla. Myös kutsujoukkoliikennettä tulee lisätä sopiviin oloihin. Verkollinen valo-ohjaus on ilmeisesti kannattavaa vain suurissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio tulisi toteuttaa yhdessä, samoihin taustajärjestelmiin perustuen. Matka-ajan näyttötauluja kannattaa käyttää lähinnä muutamissa erityiskohteissa. RDS-TMC- liikennetiedotuspalvelun jatkaminen riippuusuuresti ajoneuvolaitteistojen yleistymisestä. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehttämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta.

M3 - Report

SN - 951-723-896-7

T3 - FITS-julkaisuja

BT - Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloiossa

ER -