Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen

Markku Jantunen, Jukka Leppälahti

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Viiden lisäaineen vaikutus palamisessa syntyvään kiintoainesmäärään mitattiin poltettaessa kevyttä polttoöljyä sekä raskasta polttoöljyö POR 150. Polttokokeet tehtiin kolmea eri ilmakerrointa käyttäen. Kevyen polttoöljyn poltossa oli savukaasujen pölypitoisuus suurimmalla ilmakertoimella ilman lisäaineita 5,1 - 5,4 mg/nm3 ja pienimällä ilmakertoimella 5,2 - 5,7 mg/m3 ja nokiluku muuttui arvosta 1 arvoon 4. Ilmakertoimen pienentyessä ja nokiluvun kasvaessa ei pölymäärä olennaisesti muuttunut. On huomattava, että mitattu pölymäärä sisältää aina öljystä peräisin olevan tuhkan. Lisäaineilla, joita käytettiin valmistajien ohjeiden mukaan, ei todettu olevan vaikutusta pölymäärään. Sen sijaan nokiluvun todettiin pienentyvän 0,5 - 1 yksikköä. Valokuvaamalla selvitettiin lisäaineiden vaikutus kevyen polttoöljyn polttimen muodostaman öljysumun pisarakokoon. Lisäaineiden ei todettu vaikuttavan olennaisesti myöskään pisarakokoon. Raskasöljypoltossa ilman lisäaineita syntynyt pölymäärä oli ilmakertoimilla 1,3, 1,14 ja 1,08 vastaavasti 340, 460 ja 645 mg/nm3. Vain yksi tutkituista lisäaineista vähensi pölypitoisuutta olennaisesti. Vastaavat pölymäärät peruskoesarjassa olivat tätä lisäainetta käytettäessä 320, 360 ja 460 mg/nm3. Nostettaessa lisäaineen annostusta vaikutus tehostui. Muilla lisäaineilla ei havaittu olevan yhtä selvää vaikutusta, vaikka katalyyttimetallien pitoisuuksia nostettiin. Tutkittujen lisäaineiden katalyyttimetalleina olivat rauta, manga tai molemmat yhdessä. Lisäaineiden annostelu oli raskaan öljyn polttokokeissa peruskoesarjoissa noin kolminkertainen suositukseen nähden. Lisäaineiden mahdollista katalyyttistä vaikutusta raskaan polttoöljyn polttoon selvitettiin termoanalyyttisin menetelmin. Termoanalyysin tuloksissa ei kuitenkaan ollut eroa puhtaiden öljynäytteiden ja lisäainetta sisältävien näytteiden välillä. Pintajännitysmäärityksillä todettiin tehokkaimman lisäaineen vähentävän raskaan polttoöljyn pintajännitystä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages42
ISBN (Print)951-38-1974-4
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number258
ISSN0358-5077

Fingerprint

fuel oils
additive effect

Keywords

  • fuel oil
  • combustion
  • additives

Cite this

Jantunen, M., & Leppälahti, J. (1984). Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 258
Jantunen, Markku ; Leppälahti, Jukka. / Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 258).
@book{ddbc7ca0f2634668bd14c18d31a49e7a,
title = "Er{\"a}iden lis{\"a}aineiden vaikutus poltto{\"o}ljyn palamiseen",
abstract = "Viiden lis{\"a}aineen vaikutus palamisessa syntyv{\"a}{\"a}n kiintoainesm{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n mitattiin poltettaessa kevytt{\"a} poltto{\"o}ljy{\"a} sek{\"a} raskasta poltto{\"o}ljy{\"o} POR 150. Polttokokeet tehtiin kolmea eri ilmakerrointa k{\"a}ytt{\"a}en. Kevyen poltto{\"o}ljyn poltossa oli savukaasujen p{\"o}lypitoisuus suurimmalla ilmakertoimella ilman lis{\"a}aineita 5,1 - 5,4 mg/nm3 ja pienim{\"a}ll{\"a} ilmakertoimella 5,2 - 5,7 mg/m3 ja nokiluku muuttui arvosta 1 arvoon 4. Ilmakertoimen pienentyess{\"a} ja nokiluvun kasvaessa ei p{\"o}lym{\"a}{\"a}r{\"a} olennaisesti muuttunut. On huomattava, ett{\"a} mitattu p{\"o}lym{\"a}{\"a}r{\"a} sis{\"a}lt{\"a}{\"a} aina {\"o}ljyst{\"a} per{\"a}isin olevan tuhkan. Lis{\"a}aineilla, joita k{\"a}ytettiin valmistajien ohjeiden mukaan, ei todettu olevan vaikutusta p{\"o}lym{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n. Sen sijaan nokiluvun todettiin pienentyv{\"a}n 0,5 - 1 yksikk{\"o}{\"a}. Valokuvaamalla selvitettiin lis{\"a}aineiden vaikutus kevyen poltto{\"o}ljyn polttimen muodostaman {\"o}ljysumun pisarakokoon. Lis{\"a}aineiden ei todettu vaikuttavan olennaisesti my{\"o}sk{\"a}{\"a}n pisarakokoon. Raskas{\"o}ljypoltossa ilman lis{\"a}aineita syntynyt p{\"o}lym{\"a}{\"a}r{\"a} oli ilmakertoimilla 1,3, 1,14 ja 1,08 vastaavasti 340, 460 ja 645 mg/nm3. Vain yksi tutkituista lis{\"a}aineista v{\"a}hensi p{\"o}lypitoisuutta olennaisesti. Vastaavat p{\"o}lym{\"a}{\"a}r{\"a}t peruskoesarjassa olivat t{\"a}t{\"a} lis{\"a}ainetta k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} 320, 360 ja 460 mg/nm3. Nostettaessa lis{\"a}aineen annostusta vaikutus tehostui. Muilla lis{\"a}aineilla ei havaittu olevan yht{\"a} selv{\"a}{\"a} vaikutusta, vaikka katalyyttimetallien pitoisuuksia nostettiin. Tutkittujen lis{\"a}aineiden katalyyttimetalleina olivat rauta, manga tai molemmat yhdess{\"a}. Lis{\"a}aineiden annostelu oli raskaan {\"o}ljyn polttokokeissa peruskoesarjoissa noin kolminkertainen suositukseen n{\"a}hden. Lis{\"a}aineiden mahdollista katalyyttist{\"a} vaikutusta raskaan poltto{\"o}ljyn polttoon selvitettiin termoanalyyttisin menetelmin. Termoanalyysin tuloksissa ei kuitenkaan ollut eroa puhtaiden {\"o}ljyn{\"a}ytteiden ja lis{\"a}ainetta sis{\"a}lt{\"a}vien n{\"a}ytteiden v{\"a}lill{\"a}. Pintaj{\"a}nnitysm{\"a}{\"a}rityksill{\"a} todettiin tehokkaimman lis{\"a}aineen v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n raskaan poltto{\"o}ljyn pintaj{\"a}nnityst{\"a}.",
keywords = "fuel oil, combustion, additives",
author = "Markku Jantunen and Jukka Lepp{\"a}lahti",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1974-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "258",
address = "Finland",

}

Jantunen, M & Leppälahti, J 1984, Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 258, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen. / Jantunen, Markku; Leppälahti, Jukka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 258).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen

AU - Jantunen, Markku

AU - Leppälahti, Jukka

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Viiden lisäaineen vaikutus palamisessa syntyvään kiintoainesmäärään mitattiin poltettaessa kevyttä polttoöljyä sekä raskasta polttoöljyö POR 150. Polttokokeet tehtiin kolmea eri ilmakerrointa käyttäen. Kevyen polttoöljyn poltossa oli savukaasujen pölypitoisuus suurimmalla ilmakertoimella ilman lisäaineita 5,1 - 5,4 mg/nm3 ja pienimällä ilmakertoimella 5,2 - 5,7 mg/m3 ja nokiluku muuttui arvosta 1 arvoon 4. Ilmakertoimen pienentyessä ja nokiluvun kasvaessa ei pölymäärä olennaisesti muuttunut. On huomattava, että mitattu pölymäärä sisältää aina öljystä peräisin olevan tuhkan. Lisäaineilla, joita käytettiin valmistajien ohjeiden mukaan, ei todettu olevan vaikutusta pölymäärään. Sen sijaan nokiluvun todettiin pienentyvän 0,5 - 1 yksikköä. Valokuvaamalla selvitettiin lisäaineiden vaikutus kevyen polttoöljyn polttimen muodostaman öljysumun pisarakokoon. Lisäaineiden ei todettu vaikuttavan olennaisesti myöskään pisarakokoon. Raskasöljypoltossa ilman lisäaineita syntynyt pölymäärä oli ilmakertoimilla 1,3, 1,14 ja 1,08 vastaavasti 340, 460 ja 645 mg/nm3. Vain yksi tutkituista lisäaineista vähensi pölypitoisuutta olennaisesti. Vastaavat pölymäärät peruskoesarjassa olivat tätä lisäainetta käytettäessä 320, 360 ja 460 mg/nm3. Nostettaessa lisäaineen annostusta vaikutus tehostui. Muilla lisäaineilla ei havaittu olevan yhtä selvää vaikutusta, vaikka katalyyttimetallien pitoisuuksia nostettiin. Tutkittujen lisäaineiden katalyyttimetalleina olivat rauta, manga tai molemmat yhdessä. Lisäaineiden annostelu oli raskaan öljyn polttokokeissa peruskoesarjoissa noin kolminkertainen suositukseen nähden. Lisäaineiden mahdollista katalyyttistä vaikutusta raskaan polttoöljyn polttoon selvitettiin termoanalyyttisin menetelmin. Termoanalyysin tuloksissa ei kuitenkaan ollut eroa puhtaiden öljynäytteiden ja lisäainetta sisältävien näytteiden välillä. Pintajännitysmäärityksillä todettiin tehokkaimman lisäaineen vähentävän raskaan polttoöljyn pintajännitystä.

AB - Viiden lisäaineen vaikutus palamisessa syntyvään kiintoainesmäärään mitattiin poltettaessa kevyttä polttoöljyä sekä raskasta polttoöljyö POR 150. Polttokokeet tehtiin kolmea eri ilmakerrointa käyttäen. Kevyen polttoöljyn poltossa oli savukaasujen pölypitoisuus suurimmalla ilmakertoimella ilman lisäaineita 5,1 - 5,4 mg/nm3 ja pienimällä ilmakertoimella 5,2 - 5,7 mg/m3 ja nokiluku muuttui arvosta 1 arvoon 4. Ilmakertoimen pienentyessä ja nokiluvun kasvaessa ei pölymäärä olennaisesti muuttunut. On huomattava, että mitattu pölymäärä sisältää aina öljystä peräisin olevan tuhkan. Lisäaineilla, joita käytettiin valmistajien ohjeiden mukaan, ei todettu olevan vaikutusta pölymäärään. Sen sijaan nokiluvun todettiin pienentyvän 0,5 - 1 yksikköä. Valokuvaamalla selvitettiin lisäaineiden vaikutus kevyen polttoöljyn polttimen muodostaman öljysumun pisarakokoon. Lisäaineiden ei todettu vaikuttavan olennaisesti myöskään pisarakokoon. Raskasöljypoltossa ilman lisäaineita syntynyt pölymäärä oli ilmakertoimilla 1,3, 1,14 ja 1,08 vastaavasti 340, 460 ja 645 mg/nm3. Vain yksi tutkituista lisäaineista vähensi pölypitoisuutta olennaisesti. Vastaavat pölymäärät peruskoesarjassa olivat tätä lisäainetta käytettäessä 320, 360 ja 460 mg/nm3. Nostettaessa lisäaineen annostusta vaikutus tehostui. Muilla lisäaineilla ei havaittu olevan yhtä selvää vaikutusta, vaikka katalyyttimetallien pitoisuuksia nostettiin. Tutkittujen lisäaineiden katalyyttimetalleina olivat rauta, manga tai molemmat yhdessä. Lisäaineiden annostelu oli raskaan öljyn polttokokeissa peruskoesarjoissa noin kolminkertainen suositukseen nähden. Lisäaineiden mahdollista katalyyttistä vaikutusta raskaan polttoöljyn polttoon selvitettiin termoanalyyttisin menetelmin. Termoanalyysin tuloksissa ei kuitenkaan ollut eroa puhtaiden öljynäytteiden ja lisäainetta sisältävien näytteiden välillä. Pintajännitysmäärityksillä todettiin tehokkaimman lisäaineen vähentävän raskaan polttoöljyn pintajännitystä.

KW - fuel oil

KW - combustion

KW - additives

M3 - Report

SN - 951-38-1974-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jantunen M, Leppälahti J. Eräiden lisäaineiden vaikutus polttoöljyn palamiseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 258).