Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa

Leena Kangas, Riitta Pipatti, Ilkka Savolainen, Markus Tähtinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa on esitetty arvio potentiaalisesti happamoittavien rikki-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöjen kehityksestä Suomessa sekä päästöjen aiheuttamasta laskeumasta. Lisäksi työssä on esitetty katsaus hiilivetypäästöistä. Suomen happamoittavasta laskeumasta suurin osa aiheutuu ulkomailta tulevista päästöistä. Suomen omista päästöistä seuraa vain 25 % Suomen rikkilaskeumasta, noin 20 % NOx-päästöperäisestä laskeumasta ja noin 35 % NH3-päästöperäisestä laskeumasta. Liikkuvat lähteet aiheuttavat nykyisin noin 60 prosenttia (tieliikenne 50 %) Suomen omista NOx-päästöistä. Typenoksiditoimikunnan ehdottamat päästönrajoitukset johtaisivat vähittäiseen päästöjen pienenemiseen päästöjenalentamismenetelmien tullessa käyttöön sekä auto- ja kattilalaitoskannan uusiutuessa. Ehdotusten koko vaikutus näkyisi vuoden 2010 tienoilla. Ehdotusten ansiosta myös liikkuvien lähteiden osuus kokonaispäästöistä alenisi noin 50 prosenttiin (tieliikenteen osuus 30 prosenttiin). Ulkomaisista NOx-päästöistä aiheutuvasta laskeumasta on noin 50 % peräisin liikkuvista lähteistä. Tilanne on samantapainen muissa Euroopan maissa. Ammoniakkipäästöt ovat peräisin lähes kokonaan maataloudesta. Suomen rikkipäästöistä noin 60 % aiheutuu teollisuuden polttoaine- ja raaka-aineperäisistä päästöistä. Teollisuuden ulkopuolisen energiantuotannon osuus rikkipäästöistä on noin 35 % ja liikkuvien lähteiden osuus alle 5 %. Happamoittavista päästöistä aiheutuvan laskeuman vähentäminen Suomessa luonnon kestokykyä vastaavalle, ns. kriittisen kuormituksen tasolle vaatii 60-70 prosentin päästöjen vähennystä suuressa osassa Eurooppaa. Tämä taso voitaisiin saavuttaa vähentämällä rikkipäästöjä noin 80 % vuoden 1980 tasosta ja typenoksidi- sekä ammoniakkipäästöjä jonkin verran vähemmän.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Print)951-38-3865-X
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1237
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • emissions
  • sulphur
  • nitrogen oxides
  • ammonia
  • throughfall
  • hydrocarbons
  • fuels
  • energy production
  • traffic
  • acidification

Cite this

Kangas, L., Pipatti, R., Savolainen, I., & Tähtinen, M. (1991). Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1237
Kangas, Leena ; Pipatti, Riitta ; Savolainen, Ilkka ; Tähtinen, Markus. / Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1237).
@book{41760df8615b481abe8201583af26dd6,
title = "Eri p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteiden merkitys p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitysarvioissa, laskeumassa ja mets{\"a}maan happamoitumisessa",
abstract = "Tutkimuksessa on esitetty arvio potentiaalisesti happamoittavien rikki-, typenoksidi- ja ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehityksest{\"a} Suomessa sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttamasta laskeumasta. Lis{\"a}ksi ty{\"o}ss{\"a} on esitetty katsaus hiilivetyp{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Suomen happamoittavasta laskeumasta suurin osa aiheutuu ulkomailta tulevista p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Suomen omista p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} seuraa vain 25 {\%} Suomen rikkilaskeumasta, noin 20 {\%} NOx-p{\"a}{\"a}st{\"o}per{\"a}isest{\"a} laskeumasta ja noin 35 {\%} NH3-p{\"a}{\"a}st{\"o}per{\"a}isest{\"a} laskeumasta. Liikkuvat l{\"a}hteet aiheuttavat nykyisin noin 60 prosenttia (tieliikenne 50 {\%}) Suomen omista NOx-p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Typenoksiditoimikunnan ehdottamat p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitukset johtaisivat v{\"a}hitt{\"a}iseen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen pienenemiseen p{\"a}{\"a}st{\"o}jenalentamismenetelmien tullessa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n sek{\"a} auto- ja kattilalaitoskannan uusiutuessa. Ehdotusten koko vaikutus n{\"a}kyisi vuoden 2010 tienoilla. Ehdotusten ansiosta my{\"o}s liikkuvien l{\"a}hteiden osuus kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} alenisi noin 50 prosenttiin (tieliikenteen osuus 30 prosenttiin). Ulkomaisista NOx-p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} aiheutuvasta laskeumasta on noin 50 {\%} per{\"a}isin liikkuvista l{\"a}hteist{\"a}. Tilanne on samantapainen muissa Euroopan maissa. Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat per{\"a}isin l{\"a}hes kokonaan maataloudesta. Suomen rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} noin 60 {\%} aiheutuu teollisuuden polttoaine- ja raaka-aineper{\"a}isist{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Teollisuuden ulkopuolisen energiantuotannon osuus rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} on noin 35 {\%} ja liikkuvien l{\"a}hteiden osuus alle 5 {\%}. Happamoittavista p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} aiheutuvan laskeuman v{\"a}hent{\"a}minen Suomessa luonnon kestokyky{\"a} vastaavalle, ns. kriittisen kuormituksen tasolle vaatii 60-70 prosentin p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennyst{\"a} suuressa osassa Eurooppaa. T{\"a}m{\"a} taso voitaisiin saavuttaa v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a} rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} noin 80 {\%} vuoden 1980 tasosta ja typenoksidi- sek{\"a} ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} jonkin verran v{\"a}hemm{\"a}n.",
keywords = "emissions, sulphur, nitrogen oxides, ammonia, throughfall, hydrocarbons, fuels, energy production, traffic, acidification",
author = "Leena Kangas and Riitta Pipatti and Ilkka Savolainen and Markus T{\"a}htinen",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3865-X",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1237",
address = "Finland",

}

Kangas, L, Pipatti, R, Savolainen, I & Tähtinen, M 1991, Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1237, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa. / Kangas, Leena; Pipatti, Riitta; Savolainen, Ilkka; Tähtinen, Markus.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1237).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa

AU - Kangas, Leena

AU - Pipatti, Riitta

AU - Savolainen, Ilkka

AU - Tähtinen, Markus

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Tutkimuksessa on esitetty arvio potentiaalisesti happamoittavien rikki-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöjen kehityksestä Suomessa sekä päästöjen aiheuttamasta laskeumasta. Lisäksi työssä on esitetty katsaus hiilivetypäästöistä. Suomen happamoittavasta laskeumasta suurin osa aiheutuu ulkomailta tulevista päästöistä. Suomen omista päästöistä seuraa vain 25 % Suomen rikkilaskeumasta, noin 20 % NOx-päästöperäisestä laskeumasta ja noin 35 % NH3-päästöperäisestä laskeumasta. Liikkuvat lähteet aiheuttavat nykyisin noin 60 prosenttia (tieliikenne 50 %) Suomen omista NOx-päästöistä. Typenoksiditoimikunnan ehdottamat päästönrajoitukset johtaisivat vähittäiseen päästöjen pienenemiseen päästöjenalentamismenetelmien tullessa käyttöön sekä auto- ja kattilalaitoskannan uusiutuessa. Ehdotusten koko vaikutus näkyisi vuoden 2010 tienoilla. Ehdotusten ansiosta myös liikkuvien lähteiden osuus kokonaispäästöistä alenisi noin 50 prosenttiin (tieliikenteen osuus 30 prosenttiin). Ulkomaisista NOx-päästöistä aiheutuvasta laskeumasta on noin 50 % peräisin liikkuvista lähteistä. Tilanne on samantapainen muissa Euroopan maissa. Ammoniakkipäästöt ovat peräisin lähes kokonaan maataloudesta. Suomen rikkipäästöistä noin 60 % aiheutuu teollisuuden polttoaine- ja raaka-aineperäisistä päästöistä. Teollisuuden ulkopuolisen energiantuotannon osuus rikkipäästöistä on noin 35 % ja liikkuvien lähteiden osuus alle 5 %. Happamoittavista päästöistä aiheutuvan laskeuman vähentäminen Suomessa luonnon kestokykyä vastaavalle, ns. kriittisen kuormituksen tasolle vaatii 60-70 prosentin päästöjen vähennystä suuressa osassa Eurooppaa. Tämä taso voitaisiin saavuttaa vähentämällä rikkipäästöjä noin 80 % vuoden 1980 tasosta ja typenoksidi- sekä ammoniakkipäästöjä jonkin verran vähemmän.

AB - Tutkimuksessa on esitetty arvio potentiaalisesti happamoittavien rikki-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöjen kehityksestä Suomessa sekä päästöjen aiheuttamasta laskeumasta. Lisäksi työssä on esitetty katsaus hiilivetypäästöistä. Suomen happamoittavasta laskeumasta suurin osa aiheutuu ulkomailta tulevista päästöistä. Suomen omista päästöistä seuraa vain 25 % Suomen rikkilaskeumasta, noin 20 % NOx-päästöperäisestä laskeumasta ja noin 35 % NH3-päästöperäisestä laskeumasta. Liikkuvat lähteet aiheuttavat nykyisin noin 60 prosenttia (tieliikenne 50 %) Suomen omista NOx-päästöistä. Typenoksiditoimikunnan ehdottamat päästönrajoitukset johtaisivat vähittäiseen päästöjen pienenemiseen päästöjenalentamismenetelmien tullessa käyttöön sekä auto- ja kattilalaitoskannan uusiutuessa. Ehdotusten koko vaikutus näkyisi vuoden 2010 tienoilla. Ehdotusten ansiosta myös liikkuvien lähteiden osuus kokonaispäästöistä alenisi noin 50 prosenttiin (tieliikenteen osuus 30 prosenttiin). Ulkomaisista NOx-päästöistä aiheutuvasta laskeumasta on noin 50 % peräisin liikkuvista lähteistä. Tilanne on samantapainen muissa Euroopan maissa. Ammoniakkipäästöt ovat peräisin lähes kokonaan maataloudesta. Suomen rikkipäästöistä noin 60 % aiheutuu teollisuuden polttoaine- ja raaka-aineperäisistä päästöistä. Teollisuuden ulkopuolisen energiantuotannon osuus rikkipäästöistä on noin 35 % ja liikkuvien lähteiden osuus alle 5 %. Happamoittavista päästöistä aiheutuvan laskeuman vähentäminen Suomessa luonnon kestokykyä vastaavalle, ns. kriittisen kuormituksen tasolle vaatii 60-70 prosentin päästöjen vähennystä suuressa osassa Eurooppaa. Tämä taso voitaisiin saavuttaa vähentämällä rikkipäästöjä noin 80 % vuoden 1980 tasosta ja typenoksidi- sekä ammoniakkipäästöjä jonkin verran vähemmän.

KW - emissions

KW - sulphur

KW - nitrogen oxides

KW - ammonia

KW - throughfall

KW - hydrocarbons

KW - fuels

KW - energy production

KW - traffic

KW - acidification

M3 - Report

SN - 951-38-3865-X

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kangas L, Pipatti R, Savolainen I, Tähtinen M. Eri päästölähteiden merkitys päästöjen kehitysarvioissa, laskeumassa ja metsämaan happamoitumisessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1237).