Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Pohjoismaisissa olosuhteisessa tarvitaan kitkarenkaalta hyvää lumi- ja jääpitoa, kun taas Keski-Euroopassa korostuu pito märällä asfaltilla sekä korkeammissa nopeuksissa. Tämän takia Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuva kitkarengas ei välttämättä anna parasta mahdollista pitoa suomalaisissa olosuhteissa. Renkaan nopeusluokkaa on pidetty kohtuullisen hyvänä indikaattorina renkaan ominaisuuksista: pohjoismaiset kitkarenkaat ovat tyypillisesti matalamman nopeusluokan renkaita ja keskieurooppalaiset korkeamman. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida korkeamman nopeusluokan kitkarenkaiden osuutta Suomessa käytössä olevissa henkilöautoissa ja myös verrata tuloksia vuonna 2011 kerättyyn aineistoon. Tavoitteena oli myös mahdollisuuksien mukaan luokitella kitkarenkaat pohjoismaisiksi tai keskieurooppalaisiksi kitkarenkaiksi perustuen renkaan ominaisuuksiin pelkän nopeusluokan sijaan.

Tutkimusta varten kerättiin 1 045 kitkarenkailla varustetun henkilöauton kenttähavainto-otos edustavasti ympäri Suomea. Kitkarenkaista kirjattiin muistiin niiden tiedot. Luokittelua varten rengasmallit myös valokuvattiin ja niille tehtiin kovuusmittaus.

Lähes puolet kitkarengashavainnoista (44 %) oli matalammissa nopeusluokissa (Q ja R) ja lähes yhtä suuri osuus havainnoista oli näitä korkeammassa nopeusluokassa T (42 %). Verrattuna vuoden 2011 tuloksiin renkaiden nopeusluokat ovat nousseet. Nopeusluokkien noususta huolimatta 95 % luokitelluista kitkarenkaista voitiin lukea pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi ja vain 5 % Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuviksi. Keskieurooppalaisten kitkarenkaiden osuus alkoi kasvaa nopeusluokassa H. Osuus oli suurin hiljattain käytettynä maahantuoduissa autoissa, mikä viittaa siihen, että näitä renkaita tulee käytettyjen autojen mukana. Keskieurooppalaisia kitkarenkaita ei aineistossa havaittu aivan pohjoisimmassa Suomessa, mutta muuten niiden alueellinen esiintyminen oli tasaista.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages26
ISBN (Electronic)978-951-38-8723-0
DOIs
Publication statusPublished - 2020
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Technology
Number367
ISSN2242-1211

Keywords

  • kitkarenkaat
  • henkilöauto
  • talviliikenne
  • liikenneturvallisuus

Cite this

Lehtonen, E., Sintonen, H., & Luoma, J. (2020). Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 367 https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T367
Lehtonen, Esko ; Sintonen, Henri ; Luoma, Juha. / Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 26 p. (VTT Technology; No. 367).
@book{c0f9004b480944ce85b61627db8ec96d,
title = "Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa",
abstract = "Pohjoismaisissa olosuhteisessa tarvitaan kitkarenkaalta hyv{\"a}{\"a} lumi- ja j{\"a}{\"a}pitoa, kun taas Keski-Euroopassa korostuu pito m{\"a}r{\"a}ll{\"a} asfaltilla sek{\"a} korkeammissa nopeuksissa. T{\"a}m{\"a}n takia Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuva kitkarengas ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} anna parasta mahdollista pitoa suomalaisissa olosuhteissa. Renkaan nopeusluokkaa on pidetty kohtuullisen hyv{\"a}n{\"a} indikaattorina renkaan ominaisuuksista: pohjoismaiset kitkarenkaat ovat tyypillisesti matalamman nopeusluokan renkaita ja keskieurooppalaiset korkeamman. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tavoitteena oli arvioida korkeamman nopeusluokan kitkarenkaiden osuutta Suomessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevissa henkil{\"o}autoissa ja my{\"o}s verrata tuloksia vuonna 2011 ker{\"a}ttyyn aineistoon. Tavoitteena oli my{\"o}s mahdollisuuksien mukaan luokitella kitkarenkaat pohjoismaisiksi tai keskieurooppalaisiksi kitkarenkaiksi perustuen renkaan ominaisuuksiin pelk{\"a}n nopeusluokan sijaan. Tutkimusta varten ker{\"a}ttiin 1 045 kitkarenkailla varustetun henkil{\"o}auton kentt{\"a}havainto-otos edustavasti ymp{\"a}ri Suomea. Kitkarenkaista kirjattiin muistiin niiden tiedot. Luokittelua varten rengasmallit my{\"o}s valokuvattiin ja niille tehtiin kovuusmittaus. L{\"a}hes puolet kitkarengashavainnoista (44 {\%}) oli matalammissa nopeusluokissa (Q ja R) ja l{\"a}hes yht{\"a} suuri osuus havainnoista oli n{\"a}it{\"a} korkeammassa nopeusluokassa T (42 {\%}). Verrattuna vuoden 2011 tuloksiin renkaiden nopeusluokat ovat nousseet. Nopeusluokkien noususta huolimatta 95 {\%} luokitelluista kitkarenkaista voitiin lukea pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi ja vain 5 {\%} Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuviksi. Keskieurooppalaisten kitkarenkaiden osuus alkoi kasvaa nopeusluokassa H. Osuus oli suurin hiljattain k{\"a}ytettyn{\"a} maahantuoduissa autoissa, mik{\"a} viittaa siihen, ett{\"a} n{\"a}it{\"a} renkaita tulee k{\"a}ytettyjen autojen mukana. Keskieurooppalaisia kitkarenkaita ei aineistossa havaittu aivan pohjoisimmassa Suomessa, mutta muuten niiden alueellinen esiintyminen oli tasaista.",
keywords = "kitkarenkaat, henkil{\"o}auto, talviliikenne, liikenneturvallisuus",
author = "Esko Lehtonen and Henri Sintonen and Juha Luoma",
year = "2020",
doi = "10.32040/2242-122X.2020.T367",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "367",
address = "Finland",

}

Lehtonen, E, Sintonen, H & Luoma, J 2020, Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa. VTT Technology, no. 367, VTT Technical Research Centre of Finland. https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T367

Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa. / Lehtonen, Esko; Sintonen, Henri; Luoma, Juha.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 26 p. (VTT Technology; No. 367).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa

AU - Lehtonen, Esko

AU - Sintonen, Henri

AU - Luoma, Juha

PY - 2020

Y1 - 2020

N2 - Pohjoismaisissa olosuhteisessa tarvitaan kitkarenkaalta hyvää lumi- ja jääpitoa, kun taas Keski-Euroopassa korostuu pito märällä asfaltilla sekä korkeammissa nopeuksissa. Tämän takia Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuva kitkarengas ei välttämättä anna parasta mahdollista pitoa suomalaisissa olosuhteissa. Renkaan nopeusluokkaa on pidetty kohtuullisen hyvänä indikaattorina renkaan ominaisuuksista: pohjoismaiset kitkarenkaat ovat tyypillisesti matalamman nopeusluokan renkaita ja keskieurooppalaiset korkeamman. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida korkeamman nopeusluokan kitkarenkaiden osuutta Suomessa käytössä olevissa henkilöautoissa ja myös verrata tuloksia vuonna 2011 kerättyyn aineistoon. Tavoitteena oli myös mahdollisuuksien mukaan luokitella kitkarenkaat pohjoismaisiksi tai keskieurooppalaisiksi kitkarenkaiksi perustuen renkaan ominaisuuksiin pelkän nopeusluokan sijaan. Tutkimusta varten kerättiin 1 045 kitkarenkailla varustetun henkilöauton kenttähavainto-otos edustavasti ympäri Suomea. Kitkarenkaista kirjattiin muistiin niiden tiedot. Luokittelua varten rengasmallit myös valokuvattiin ja niille tehtiin kovuusmittaus. Lähes puolet kitkarengashavainnoista (44 %) oli matalammissa nopeusluokissa (Q ja R) ja lähes yhtä suuri osuus havainnoista oli näitä korkeammassa nopeusluokassa T (42 %). Verrattuna vuoden 2011 tuloksiin renkaiden nopeusluokat ovat nousseet. Nopeusluokkien noususta huolimatta 95 % luokitelluista kitkarenkaista voitiin lukea pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi ja vain 5 % Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuviksi. Keskieurooppalaisten kitkarenkaiden osuus alkoi kasvaa nopeusluokassa H. Osuus oli suurin hiljattain käytettynä maahantuoduissa autoissa, mikä viittaa siihen, että näitä renkaita tulee käytettyjen autojen mukana. Keskieurooppalaisia kitkarenkaita ei aineistossa havaittu aivan pohjoisimmassa Suomessa, mutta muuten niiden alueellinen esiintyminen oli tasaista.

AB - Pohjoismaisissa olosuhteisessa tarvitaan kitkarenkaalta hyvää lumi- ja jääpitoa, kun taas Keski-Euroopassa korostuu pito märällä asfaltilla sekä korkeammissa nopeuksissa. Tämän takia Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuva kitkarengas ei välttämättä anna parasta mahdollista pitoa suomalaisissa olosuhteissa. Renkaan nopeusluokkaa on pidetty kohtuullisen hyvänä indikaattorina renkaan ominaisuuksista: pohjoismaiset kitkarenkaat ovat tyypillisesti matalamman nopeusluokan renkaita ja keskieurooppalaiset korkeamman. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida korkeamman nopeusluokan kitkarenkaiden osuutta Suomessa käytössä olevissa henkilöautoissa ja myös verrata tuloksia vuonna 2011 kerättyyn aineistoon. Tavoitteena oli myös mahdollisuuksien mukaan luokitella kitkarenkaat pohjoismaisiksi tai keskieurooppalaisiksi kitkarenkaiksi perustuen renkaan ominaisuuksiin pelkän nopeusluokan sijaan. Tutkimusta varten kerättiin 1 045 kitkarenkailla varustetun henkilöauton kenttähavainto-otos edustavasti ympäri Suomea. Kitkarenkaista kirjattiin muistiin niiden tiedot. Luokittelua varten rengasmallit myös valokuvattiin ja niille tehtiin kovuusmittaus. Lähes puolet kitkarengashavainnoista (44 %) oli matalammissa nopeusluokissa (Q ja R) ja lähes yhtä suuri osuus havainnoista oli näitä korkeammassa nopeusluokassa T (42 %). Verrattuna vuoden 2011 tuloksiin renkaiden nopeusluokat ovat nousseet. Nopeusluokkien noususta huolimatta 95 % luokitelluista kitkarenkaista voitiin lukea pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi ja vain 5 % Keski-Euroopan olosuhteisiin soveltuviksi. Keskieurooppalaisten kitkarenkaiden osuus alkoi kasvaa nopeusluokassa H. Osuus oli suurin hiljattain käytettynä maahantuoduissa autoissa, mikä viittaa siihen, että näitä renkaita tulee käytettyjen autojen mukana. Keskieurooppalaisia kitkarenkaita ei aineistossa havaittu aivan pohjoisimmassa Suomessa, mutta muuten niiden alueellinen esiintyminen oli tasaista.

KW - kitkarenkaat

KW - henkilöauto

KW - talviliikenne

KW - liikenneturvallisuus

U2 - 10.32040/2242-122X.2020.T367

DO - 10.32040/2242-122X.2020.T367

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Lehtonen E, Sintonen H, Luoma J. Erilaisten kitkarenkaiden yleisyys Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 26 p. (VTT Technology; No. 367). https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T367