TY - BOOK
T1 - Erityisvalmisteet silakasta
AU - Kiesvaara, Martti
AU - Hattula, Tapani
AU - Karppinen, Sirpa
AU - Månsson, Kristina
PY - 1992
Y1 - 1992
N2 - Kaksiosaisessa tutkimuksessa kehitettiin menetelmiä
kotimaisen kalamateriaalin
hyödyntämiseksi. Ensimmäisessä osassa kehitettiin
puolitekninen menetelmä
emäksisten
proteiinien uuttamiseksi silakan lihaksesta ja tutkittiin
näiden proteiinien
käyttömahdollisuuksia proteiinigeeleissä. Emäksiset
proteiinit uutettiin
vedellä
happamassa liuoksessa. Reometrisissa mittauksissa
todettiin lopputuotteen
pieninä
pitoisuuksina (0,1-0,3 %) nopeuttavan 3 prosenttisen
naudan seerumialbumiinin
geelinmuodostusta kuumennettaessa tietyissä olosuhteissa
(pH 7,3, 0,5 % NaCl,
85°C).
Toisessa osassa tutkimusta kehitettiin rasvan
puolitekninen, jatkuvatoiminen
erottamismenetelmä sekä eikosapentaeenihapon (EPA) että
dokosaheksaeenihapon
(DHA) rikastamismenetelmät. Rasva erotettiin silakan tai
sillin
fileointijätteistä pH
6:ssa lyhyellä kuumennuksella kaavinlämmönvaihtimessa ja
sentrifugoinnilla sen
jälkeen. Silakkamassan entsymaattinen hydrolyysi paransi
rasvasaantoa.
Kylmäkiteytyksellä rikastettiin silakan rasvahappoja: 40
minuutin kiteytys -60°C:ssa
rikasti EPA:n 1,7 kertaisesti ja DHA:n 1,5 kertaisesti.
Tutkimuksessa
testattiin myös
kaupallisia lipaaseja ja löydettiin lipaasi, jonka avulla
EPA rikastui 1,8
kertaisesti ja
DHA 2,5 kertaisesti. Silakkaöljyn puhdistamiseksi
tutkittiin vielä
fosfolipidien poistoa,
neutralointia sekä värinpoistoa. Silakkaöljyn pesu
laimealla sitruunahapolla
poistaa
fosfolipidejä tehokkaammin kuin vesipesu.
Aktiivihiilikäsittely poisti
silakkaöljystä
väriä ja sen lisäksi sitoi myöskin jonkin verran
kalamaista hajua.
AB - Kaksiosaisessa tutkimuksessa kehitettiin menetelmiä
kotimaisen kalamateriaalin
hyödyntämiseksi. Ensimmäisessä osassa kehitettiin
puolitekninen menetelmä
emäksisten
proteiinien uuttamiseksi silakan lihaksesta ja tutkittiin
näiden proteiinien
käyttömahdollisuuksia proteiinigeeleissä. Emäksiset
proteiinit uutettiin
vedellä
happamassa liuoksessa. Reometrisissa mittauksissa
todettiin lopputuotteen
pieninä
pitoisuuksina (0,1-0,3 %) nopeuttavan 3 prosenttisen
naudan seerumialbumiinin
geelinmuodostusta kuumennettaessa tietyissä olosuhteissa
(pH 7,3, 0,5 % NaCl,
85°C).
Toisessa osassa tutkimusta kehitettiin rasvan
puolitekninen, jatkuvatoiminen
erottamismenetelmä sekä eikosapentaeenihapon (EPA) että
dokosaheksaeenihapon
(DHA) rikastamismenetelmät. Rasva erotettiin silakan tai
sillin
fileointijätteistä pH
6:ssa lyhyellä kuumennuksella kaavinlämmönvaihtimessa ja
sentrifugoinnilla sen
jälkeen. Silakkamassan entsymaattinen hydrolyysi paransi
rasvasaantoa.
Kylmäkiteytyksellä rikastettiin silakan rasvahappoja: 40
minuutin kiteytys -60°C:ssa
rikasti EPA:n 1,7 kertaisesti ja DHA:n 1,5 kertaisesti.
Tutkimuksessa
testattiin myös
kaupallisia lipaaseja ja löydettiin lipaasi, jonka avulla
EPA rikastui 1,8
kertaisesti ja
DHA 2,5 kertaisesti. Silakkaöljyn puhdistamiseksi
tutkittiin vielä
fosfolipidien poistoa,
neutralointia sekä värinpoistoa. Silakkaöljyn pesu
laimealla sitruunahapolla
poistaa
fosfolipidejä tehokkaammin kuin vesipesu.
Aktiivihiilikäsittely poisti
silakkaöljystä
väriä ja sen lisäksi sitoi myöskin jonkin verran
kalamaista hajua.
KW - Baltic herring
KW - proteins
KW - extraction
KW - fish oil
KW - separation
KW - eicosapentaenoic acid
KW - docosahexaenoic acid
KW - concentration
M3 - Report
SN - 951-38-4179-0
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Erityisvalmisteet silakasta
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -