Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä työssä on arvioitu eri vaimennusmekanismien merkittävyyttä käyttäen apuna esimerkkilaitteesta aiemmin tehtyä laskentamallia. Tehtyjen arviointien pohjalta nousee kolme vaimennusmekanismia selvästi esiin. Ensinnäkin kitkahystereesi liitoksissa vaikuttaa merkittävältä mekanismilta. Yksinkertaisilla energiatarkasteluilla todettiin, että jo muutaman mikrometrin liukumilla syntyy merkittävä vaimennus. Roottorin liukulaakeroinnin vaimennus on paikallisena vaimennusmekanismina niin suuri, että se tulee ottaa huomioon tarkemmin kuin mitä nykyisin tehdään. Vaikka roottorin taivutusmuodot eivät olisi sinänsä kiinnostavia, niin kuitenkin kytkeytyessään koko rakenteen ominaismuotoihin (taivutukseen tai vääntöön) vaikuttavat ne kokonaisvasteeseen. Kolmas merkittävä tekijä on perustus. Siihen pätee samat huomiot kuin roottorin liukulaakerointiin eli suuri paikallinen vaimennus ja muodot saattavat kytkeytyä koko rakenteen muotoihin. Pienempinä, mutta kuitenkin huomioitavina ovat sekä moottorin lohko että generaattorin staattoripaketti. Vaimennus syntyy näissä rakenteissa eri mekanismien yhdistelmänä (rakenteellinen, kitkahystereesi, viskoosi) ja voidaan ottaa huomioon esim. omana sisäisenä vaimennuksena.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages20
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVALB
Number35-001021

Cite this

Katajamäki, K. (2000). Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia. VTT Technical Research Centre of Finland. VALB, No. 35-001021
Katajamäki, Kai. / Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 20 p. (VALB; No. 35-001021).
@book{517f772efb89432ab83c0774b7809c8a,
title = "Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} on arvioitu eri vaimennusmekanismien merkitt{\"a}vyytt{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en apuna esimerkkilaitteesta aiemmin tehty{\"a} laskentamallia. Tehtyjen arviointien pohjalta nousee kolme vaimennusmekanismia selv{\"a}sti esiin. Ensinn{\"a}kin kitkahystereesi liitoksissa vaikuttaa merkitt{\"a}v{\"a}lt{\"a} mekanismilta. Yksinkertaisilla energiatarkasteluilla todettiin, ett{\"a} jo muutaman mikrometrin liukumilla syntyy merkitt{\"a}v{\"a} vaimennus. Roottorin liukulaakeroinnin vaimennus on paikallisena vaimennusmekanismina niin suuri, ett{\"a} se tulee ottaa huomioon tarkemmin kuin mit{\"a} nykyisin tehd{\"a}{\"a}n. Vaikka roottorin taivutusmuodot eiv{\"a}t olisi sin{\"a}ns{\"a} kiinnostavia, niin kuitenkin kytkeytyess{\"a}{\"a}n koko rakenteen ominaismuotoihin (taivutukseen tai v{\"a}{\"a}nt{\"o}{\"o}n) vaikuttavat ne kokonaisvasteeseen. Kolmas merkitt{\"a}v{\"a} tekij{\"a} on perustus. Siihen p{\"a}tee samat huomiot kuin roottorin liukulaakerointiin eli suuri paikallinen vaimennus ja muodot saattavat kytkeyty{\"a} koko rakenteen muotoihin. Pienempin{\"a}, mutta kuitenkin huomioitavina ovat sek{\"a} moottorin lohko ett{\"a} generaattorin staattoripaketti. Vaimennus syntyy n{\"a}iss{\"a} rakenteissa eri mekanismien yhdistelm{\"a}n{\"a} (rakenteellinen, kitkahystereesi, viskoosi) ja voidaan ottaa huomioon esim. omana sis{\"a}isen{\"a} vaimennuksena.",
author = "Kai Katajam{\"a}ki",
year = "2000",
language = "Finnish",
series = "VALB",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "35-001021",
address = "Finland",

}

Katajamäki, K 2000, Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia. VALB, no. 35-001021, VTT Technical Research Centre of Finland.

Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia. / Katajamäki, Kai.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 20 p. (VALB; No. 35-001021).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia

AU - Katajamäki, Kai

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Tässä työssä on arvioitu eri vaimennusmekanismien merkittävyyttä käyttäen apuna esimerkkilaitteesta aiemmin tehtyä laskentamallia. Tehtyjen arviointien pohjalta nousee kolme vaimennusmekanismia selvästi esiin. Ensinnäkin kitkahystereesi liitoksissa vaikuttaa merkittävältä mekanismilta. Yksinkertaisilla energiatarkasteluilla todettiin, että jo muutaman mikrometrin liukumilla syntyy merkittävä vaimennus. Roottorin liukulaakeroinnin vaimennus on paikallisena vaimennusmekanismina niin suuri, että se tulee ottaa huomioon tarkemmin kuin mitä nykyisin tehdään. Vaikka roottorin taivutusmuodot eivät olisi sinänsä kiinnostavia, niin kuitenkin kytkeytyessään koko rakenteen ominaismuotoihin (taivutukseen tai vääntöön) vaikuttavat ne kokonaisvasteeseen. Kolmas merkittävä tekijä on perustus. Siihen pätee samat huomiot kuin roottorin liukulaakerointiin eli suuri paikallinen vaimennus ja muodot saattavat kytkeytyä koko rakenteen muotoihin. Pienempinä, mutta kuitenkin huomioitavina ovat sekä moottorin lohko että generaattorin staattoripaketti. Vaimennus syntyy näissä rakenteissa eri mekanismien yhdistelmänä (rakenteellinen, kitkahystereesi, viskoosi) ja voidaan ottaa huomioon esim. omana sisäisenä vaimennuksena.

AB - Tässä työssä on arvioitu eri vaimennusmekanismien merkittävyyttä käyttäen apuna esimerkkilaitteesta aiemmin tehtyä laskentamallia. Tehtyjen arviointien pohjalta nousee kolme vaimennusmekanismia selvästi esiin. Ensinnäkin kitkahystereesi liitoksissa vaikuttaa merkittävältä mekanismilta. Yksinkertaisilla energiatarkasteluilla todettiin, että jo muutaman mikrometrin liukumilla syntyy merkittävä vaimennus. Roottorin liukulaakeroinnin vaimennus on paikallisena vaimennusmekanismina niin suuri, että se tulee ottaa huomioon tarkemmin kuin mitä nykyisin tehdään. Vaikka roottorin taivutusmuodot eivät olisi sinänsä kiinnostavia, niin kuitenkin kytkeytyessään koko rakenteen ominaismuotoihin (taivutukseen tai vääntöön) vaikuttavat ne kokonaisvasteeseen. Kolmas merkittävä tekijä on perustus. Siihen pätee samat huomiot kuin roottorin liukulaakerointiin eli suuri paikallinen vaimennus ja muodot saattavat kytkeytyä koko rakenteen muotoihin. Pienempinä, mutta kuitenkin huomioitavina ovat sekä moottorin lohko että generaattorin staattoripaketti. Vaimennus syntyy näissä rakenteissa eri mekanismien yhdistelmänä (rakenteellinen, kitkahystereesi, viskoosi) ja voidaan ottaa huomioon esim. omana sisäisenä vaimennuksena.

M3 - Report

T3 - VALB

BT - Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Katajamäki K. Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 20 p. (VALB; No. 35-001021).