Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen

Riikka Rajamäki, Satu Innamaa, Harri Peltola

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Katsastuksen tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota tietoa katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksista ja kehittämistarpeista sekä esittää jatkotoimenpiteitä suomalaisen katsastusjärjestelmän kehittämiseksi. Työ sisälsi kaksi osaa: kirjallisuustutkimuksen ja katsastukseen eri tavoin liittyvien asiantuntijoiden haastattelun. Katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksia on tarkasteltu lukuisissa tutkimuksissa. Tulokset ovat vaihdelleet olemattomasta liikenneturvallisuusvaikutuksesta onnettomuuksien 10 %:n vähenemään. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin olleet menetelmiltään puutteellisia. Ainoastaan yhdessä norjalaistutkimuksessa (Fosser 1991) oli hyvä koeasetelma. Kyseisessä tutkimuksessa ei havaittu katsastuksen vähentäneen onnettomuuksia. Kyseisen tutkimuksen aikana henkilöautojen tienvarsitarkastukset olivat kuitenkin Norjassa erittäin yleisiä, mikä estää tutkimustuloksen suoran soveltamisen esimerkiksi Suomeen. Suomessa tapahtuu vuosittain 2–6 liikennekuolemaa, jotka johtuvat ajoneuvon hallittavuuden äkillisestä muutoksesta, yleensä renkaan puhkeamisesta, kuorman siirtymisestä tai ohjauslaiteviasta. Lisäksi tekniset puutteet ovat riskitekijänä eli yhtenä osatekijänä huomattavasti suuremmassa osassa kuolonkolareista. 15 prosenttiin kuolonkolareista vaikuttaa jokin renkaisiin liittyvä riskitekijä. Nykyinen 1,6 mm urasyvyysraja kesärenkaissa ja 3 mm raja talvirenkaissa on haastateltujen asiantuntijoiden mielestä liian alhainen. Laillisen renkaan minimiurasyvyys tulisi määritellä liikenneturvallisuusperusteisesti. Valtaosa haastattelututkimuksessa haastatelluista oli sitä mieltä, että myös henkilö- ja pakettiautoille pitäisi tehdä nykyistä järjestelmällisemmin teknisiä tienvarsitarkastuksia. Tutkijalautakuntatilastot ja kirjallisuusselityksen tulokset viittaavat siihen Suomessa olisi todennäköisesti yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa keventää katsastusta. Haastatellut asiantuntijat pitivät nykyistä suomalaista katsastusta katsastustiheydeltään ja sisällöltään pääosin hyvänä. Melu- ja päästömittaukset olisi kuitenkin hyvä ohjeistaa tarkemmin. Katsastuksessa löytyneistä vioista tulisi koota automerkki- ja mallikohtainen valtakunnallinen tilasto, jonka avulla katsastuksessa voitaisiin löytää nykyistä paremmin autojen viat. Suomen teillä liikkuvien moottoripyörien ja mahdollisesti myös mopojen kuntoa sekä teknisten vikojen osuutta onnettomuuden syinä tulisi selvittää tienvarsitarkastuksien sekä onnettomuustilastojen avulla, jotta voitaisiin arvioida tarvetta vuosikatsastukselle tai nykyistä selvästi suuremmalle määrälle tienvarsitarkastuksia.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
Number of pages50
Publication statusPublished - 2008
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesAjoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä
Volume6/2007
ISSN1456-4181

Keywords

  • inspection
  • traffic safety

Cite this

Rajamäki, R., Innamaa, S., & Peltola, H. (2008). Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Helsinki. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä, Vol.. 6/2007
Rajamäki, Riikka ; Innamaa, Satu ; Peltola, Harri. / Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Helsinki, 2008. 50 p. (Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä, Vol. 6/2007).
@book{fe63755d984145b0a0ea48d44f35926f,
title = "Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen",
abstract = "Katsastuksen tavoitteena on liikenneturvallisuuden edist{\"a}minen ja liikenteen ymp{\"a}rist{\"o}haittojen v{\"a}hent{\"a}minen. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tavoitteena oli koota tietoa katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksista ja kehitt{\"a}mistarpeista sek{\"a} esitt{\"a}{\"a} jatkotoimenpiteit{\"a} suomalaisen katsastusj{\"a}rjestelm{\"a}n kehitt{\"a}miseksi. Ty{\"o} sis{\"a}lsi kaksi osaa: kirjallisuustutkimuksen ja katsastukseen eri tavoin liittyvien asiantuntijoiden haastattelun. Katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksia on tarkasteltu lukuisissa tutkimuksissa. Tulokset ovat vaihdelleet olemattomasta liikenneturvallisuusvaikutuksesta onnettomuuksien 10 {\%}:n v{\"a}henem{\"a}{\"a}n. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin olleet menetelmilt{\"a}{\"a}n puutteellisia. Ainoastaan yhdess{\"a} norjalaistutkimuksessa (Fosser 1991) oli hyv{\"a} koeasetelma. Kyseisess{\"a} tutkimuksessa ei havaittu katsastuksen v{\"a}hent{\"a}neen onnettomuuksia. Kyseisen tutkimuksen aikana henkil{\"o}autojen tienvarsitarkastukset olivat kuitenkin Norjassa eritt{\"a}in yleisi{\"a}, mik{\"a} est{\"a}{\"a} tutkimustuloksen suoran soveltamisen esimerkiksi Suomeen. Suomessa tapahtuu vuosittain 2–6 liikennekuolemaa, jotka johtuvat ajoneuvon hallittavuuden {\"a}killisest{\"a} muutoksesta, yleens{\"a} renkaan puhkeamisesta, kuorman siirtymisest{\"a} tai ohjauslaiteviasta. Lis{\"a}ksi tekniset puutteet ovat riskitekij{\"a}n{\"a} eli yhten{\"a} osatekij{\"a}n{\"a} huomattavasti suuremmassa osassa kuolonkolareista. 15 prosenttiin kuolonkolareista vaikuttaa jokin renkaisiin liittyv{\"a} riskitekij{\"a}. Nykyinen 1,6 mm urasyvyysraja kes{\"a}renkaissa ja 3 mm raja talvirenkaissa on haastateltujen asiantuntijoiden mielest{\"a} liian alhainen. Laillisen renkaan minimiurasyvyys tulisi m{\"a}{\"a}ritell{\"a} liikenneturvallisuusperusteisesti. Valtaosa haastattelututkimuksessa haastatelluista oli sit{\"a} mielt{\"a}, ett{\"a} my{\"o}s henkil{\"o}- ja pakettiautoille pit{\"a}isi tehd{\"a} nykyist{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}llisemmin teknisi{\"a} tienvarsitarkastuksia. Tutkijalautakuntatilastot ja kirjallisuusselityksen tulokset viittaavat siihen Suomessa olisi todenn{\"a}k{\"o}isesti yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa kevent{\"a}{\"a} katsastusta. Haastatellut asiantuntijat pitiv{\"a}t nykyist{\"a} suomalaista katsastusta katsastustiheydelt{\"a}{\"a}n ja sis{\"a}ll{\"o}lt{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}osin hyv{\"a}n{\"a}. Melu- ja p{\"a}{\"a}st{\"o}mittaukset olisi kuitenkin hyv{\"a} ohjeistaa tarkemmin. Katsastuksessa l{\"o}ytyneist{\"a} vioista tulisi koota automerkki- ja mallikohtainen valtakunnallinen tilasto, jonka avulla katsastuksessa voitaisiin l{\"o}yt{\"a}{\"a} nykyist{\"a} paremmin autojen viat. Suomen teill{\"a} liikkuvien moottoripy{\"o}rien ja mahdollisesti my{\"o}s mopojen kuntoa sek{\"a} teknisten vikojen osuutta onnettomuuden syin{\"a} tulisi selvitt{\"a}{\"a} tienvarsitarkastuksien sek{\"a} onnettomuustilastojen avulla, jotta voitaisiin arvioida tarvetta vuosikatsastukselle tai nykyist{\"a} selv{\"a}sti suuremmalle m{\"a}{\"a}r{\"a}lle tienvarsitarkastuksia.",
keywords = "inspection, traffic safety",
author = "Riikka Rajam{\"a}ki and Satu Innamaa and Harri Peltola",
year = "2008",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-5324-38-9",
series = "Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksi{\"a}",

}

Rajamäki, R, Innamaa, S & Peltola, H 2008, Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä, vol. 6/2007, Helsinki.

Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. / Rajamäki, Riikka; Innamaa, Satu; Peltola, Harri.

Helsinki, 2008. 50 p. (Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä, Vol. 6/2007).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen

AU - Rajamäki, Riikka

AU - Innamaa, Satu

AU - Peltola, Harri

PY - 2008

Y1 - 2008

N2 - Katsastuksen tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota tietoa katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksista ja kehittämistarpeista sekä esittää jatkotoimenpiteitä suomalaisen katsastusjärjestelmän kehittämiseksi. Työ sisälsi kaksi osaa: kirjallisuustutkimuksen ja katsastukseen eri tavoin liittyvien asiantuntijoiden haastattelun. Katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksia on tarkasteltu lukuisissa tutkimuksissa. Tulokset ovat vaihdelleet olemattomasta liikenneturvallisuusvaikutuksesta onnettomuuksien 10 %:n vähenemään. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin olleet menetelmiltään puutteellisia. Ainoastaan yhdessä norjalaistutkimuksessa (Fosser 1991) oli hyvä koeasetelma. Kyseisessä tutkimuksessa ei havaittu katsastuksen vähentäneen onnettomuuksia. Kyseisen tutkimuksen aikana henkilöautojen tienvarsitarkastukset olivat kuitenkin Norjassa erittäin yleisiä, mikä estää tutkimustuloksen suoran soveltamisen esimerkiksi Suomeen. Suomessa tapahtuu vuosittain 2–6 liikennekuolemaa, jotka johtuvat ajoneuvon hallittavuuden äkillisestä muutoksesta, yleensä renkaan puhkeamisesta, kuorman siirtymisestä tai ohjauslaiteviasta. Lisäksi tekniset puutteet ovat riskitekijänä eli yhtenä osatekijänä huomattavasti suuremmassa osassa kuolonkolareista. 15 prosenttiin kuolonkolareista vaikuttaa jokin renkaisiin liittyvä riskitekijä. Nykyinen 1,6 mm urasyvyysraja kesärenkaissa ja 3 mm raja talvirenkaissa on haastateltujen asiantuntijoiden mielestä liian alhainen. Laillisen renkaan minimiurasyvyys tulisi määritellä liikenneturvallisuusperusteisesti. Valtaosa haastattelututkimuksessa haastatelluista oli sitä mieltä, että myös henkilö- ja pakettiautoille pitäisi tehdä nykyistä järjestelmällisemmin teknisiä tienvarsitarkastuksia. Tutkijalautakuntatilastot ja kirjallisuusselityksen tulokset viittaavat siihen Suomessa olisi todennäköisesti yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa keventää katsastusta. Haastatellut asiantuntijat pitivät nykyistä suomalaista katsastusta katsastustiheydeltään ja sisällöltään pääosin hyvänä. Melu- ja päästömittaukset olisi kuitenkin hyvä ohjeistaa tarkemmin. Katsastuksessa löytyneistä vioista tulisi koota automerkki- ja mallikohtainen valtakunnallinen tilasto, jonka avulla katsastuksessa voitaisiin löytää nykyistä paremmin autojen viat. Suomen teillä liikkuvien moottoripyörien ja mahdollisesti myös mopojen kuntoa sekä teknisten vikojen osuutta onnettomuuden syinä tulisi selvittää tienvarsitarkastuksien sekä onnettomuustilastojen avulla, jotta voitaisiin arvioida tarvetta vuosikatsastukselle tai nykyistä selvästi suuremmalle määrälle tienvarsitarkastuksia.

AB - Katsastuksen tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota tietoa katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksista ja kehittämistarpeista sekä esittää jatkotoimenpiteitä suomalaisen katsastusjärjestelmän kehittämiseksi. Työ sisälsi kaksi osaa: kirjallisuustutkimuksen ja katsastukseen eri tavoin liittyvien asiantuntijoiden haastattelun. Katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksia on tarkasteltu lukuisissa tutkimuksissa. Tulokset ovat vaihdelleet olemattomasta liikenneturvallisuusvaikutuksesta onnettomuuksien 10 %:n vähenemään. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin olleet menetelmiltään puutteellisia. Ainoastaan yhdessä norjalaistutkimuksessa (Fosser 1991) oli hyvä koeasetelma. Kyseisessä tutkimuksessa ei havaittu katsastuksen vähentäneen onnettomuuksia. Kyseisen tutkimuksen aikana henkilöautojen tienvarsitarkastukset olivat kuitenkin Norjassa erittäin yleisiä, mikä estää tutkimustuloksen suoran soveltamisen esimerkiksi Suomeen. Suomessa tapahtuu vuosittain 2–6 liikennekuolemaa, jotka johtuvat ajoneuvon hallittavuuden äkillisestä muutoksesta, yleensä renkaan puhkeamisesta, kuorman siirtymisestä tai ohjauslaiteviasta. Lisäksi tekniset puutteet ovat riskitekijänä eli yhtenä osatekijänä huomattavasti suuremmassa osassa kuolonkolareista. 15 prosenttiin kuolonkolareista vaikuttaa jokin renkaisiin liittyvä riskitekijä. Nykyinen 1,6 mm urasyvyysraja kesärenkaissa ja 3 mm raja talvirenkaissa on haastateltujen asiantuntijoiden mielestä liian alhainen. Laillisen renkaan minimiurasyvyys tulisi määritellä liikenneturvallisuusperusteisesti. Valtaosa haastattelututkimuksessa haastatelluista oli sitä mieltä, että myös henkilö- ja pakettiautoille pitäisi tehdä nykyistä järjestelmällisemmin teknisiä tienvarsitarkastuksia. Tutkijalautakuntatilastot ja kirjallisuusselityksen tulokset viittaavat siihen Suomessa olisi todennäköisesti yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa keventää katsastusta. Haastatellut asiantuntijat pitivät nykyistä suomalaista katsastusta katsastustiheydeltään ja sisällöltään pääosin hyvänä. Melu- ja päästömittaukset olisi kuitenkin hyvä ohjeistaa tarkemmin. Katsastuksessa löytyneistä vioista tulisi koota automerkki- ja mallikohtainen valtakunnallinen tilasto, jonka avulla katsastuksessa voitaisiin löytää nykyistä paremmin autojen viat. Suomen teillä liikkuvien moottoripyörien ja mahdollisesti myös mopojen kuntoa sekä teknisten vikojen osuutta onnettomuuden syinä tulisi selvittää tienvarsitarkastuksien sekä onnettomuustilastojen avulla, jotta voitaisiin arvioida tarvetta vuosikatsastukselle tai nykyistä selvästi suuremmalle määrälle tienvarsitarkastuksia.

KW - inspection

KW - traffic safety

M3 - Report

SN - 978-952-5324-38-9

T3 - Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä

BT - Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen

CY - Helsinki

ER -

Rajamäki R, Innamaa S, Peltola H. Esiselvitys katsastustoiminnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Helsinki, 2008. 50 p. (Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä, Vol. 6/2007).