Esiselvitys matkaviestinverkkojen tukiasemien sähkön käytöstä ja energiatehokkuudesta

Liikenne- ja viestintäministeriön Vihreän ICT:n ohjelman mukaisesti Viestintävirasto käynnisti toimenpiteitä matkaviestinverkkojen energiantarpeiden selvittämiseksi. Tässä työssä aihetta kartoitettiin tukiasemien ja matkaviestinverkkojen osalta julkaistuja tietolähteitä hyödyntäen. Työssä muodostettiin alustava arvio kolmen suurimman operaattorin nykyisestä sähkönkulutuksesta ja energiatehokkuudesta sekä mallinnettiin sähkönkulutuksen kehittymistä lähitulevaisuudessa. Raportissa on myös esitetty viestintäverkkojen laitteille esitetyt vapaaehtoiset energiatehokkuustavoitteet (CoC), kuvattu sähkönkulutuksen jakautumista tukiaseman laitteistoissa sekä esitelty ja tarkasteltu muutamissa aiemmissa tutkimushankkeissa käytettyjä tehonkulutusmalleja. Viestintäviraston seurantatietojen mukaan matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärä on kasvanut 2010 luvulla vuosittain 70-82 % ja nykytason (325 000 teratavua/a) odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuosittain mm. erilaisten videopalveluiden käytön lisääntyessä mobiililaitteissa. Toisaalta kolmen suurimman operaattorin raportoimien tietojen perusteella niiden Suomen toimintojen kokonaissähkönkulutus oli vuosina 2011-2014 laskenut ollen noin 0,55 TWh/a, josta tukiasemien laitteistojen osuuden arvioidaan olevan merkittävä eli suuruusluokaltaan lähes puolet (0,25 TWh/a). Siirrettyä gigatavua kohden lasketun energiatehokkuuden arvioidaan parantuvan lähivuosina merkittävästi rakenteilla olevien LTE-verkkojen tukiasemien liikennekuormien kasvaessa ja kapasiteetin käytön lisääntyessä. Matkaviestinverkkojen sähköntarpeen arviointia mallinnuksen keinoin vaikeutti se, että tukiasemien määrät (teknologioittain) ja mallien parametrisoinnissa tarvittavat tiedot eivät olleet julkisina saatavilla. Energiatehokkuuslain piiriin 2015 tulleet operaattorit ovat toteuttaneet erityyppisiä energiatehokkuus- ja raportointitoimia (mm. CDP-raportointi) vapaaehtoisesti, joten valmiudet konsernitason energiakatselmuksen suorittamiseksi 2015 aikana ovat olemassa. Raportin loppuun on koottu tietoja viitatuissa tutkimuksissa havaituista energiatehokkuutta parantavista ratkaisuista komponenttitasolla, laitetasolla, verkkotasolla sekä arvioitu niiden sovellusaluetta, vaikuttavuutta ja teknologian valmiusastetta. Tiedostettuaan toimialan suhteellisen suuren sähkönsäästöpotentiaalin ja jatkamalla energiatehokkuustoimien käyttöönottoa operaattorit saattavat kyetä pitämään lähivuosien sähkön kulutuksensa nykytasolla tai vähentämään sitä tietoliikenteen määrän erittäin nopeasta kasvusta huolimatta. Vuotuisen tai hieman harvemmin toteutettavan tietoliikennemääriin suhteutetun energiatehokkuusseurannan järjestäminen kustannustehokkaasti olisi jatkossa mahdollista Energiaviraston ja Viestintäviraston keräämiä viranomaistietoja yhdistämällä.