Esivalmistuksen vaikutusten arviointi: Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportti 9/2018-8/2019

Antti Peltokorpi, Rita Lavikka, Krishna Chauhan

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportissa esitellään menetelmä esivalmisteiden vaikutusten arvioimiseksi rakennushankkeessa. Aikaisemmat selvitykset osoittavat, että rakennushankkeen osapuolilla ei ole riittävää tietoa esivalmistuksen laajoista vaikutuksista eikä myöskään kokemusta menetelmistä, joilla voisi arvioida esivalmisteiden samanaikaisia vaikutuksia useaan tekijään rakennusinvestoinnin elinkaarella.
Tutkimuksessa kehitettiin esivalmistuksen vaikuttavuuden mittaamisprosessi, jolla voidaan arvioida esivalmisteiden erilaisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia projektissa. Prosessissa hyödynnetään kahta aiemmin kehitettyä mittaamismenetelmää: 1) Kustannushyötyanalyysiä (Cost-Benefit) rahassa mitattavien tekijöiden arviointiin ja 2) Hyötyihin perustuvaa valintamenettelyä (Choosing-by-Advantage CBA) ei-rahassa mitattavien tekijöiden arviointiin. Prosessin lähtökohtana on mitata koko hankkeen laajuisia vaikutuksia sen eri sidosryhmille.

Tutkijat kehittivät menetelmää pohjautuen aiempaan tutkimukseen mittaamismenetelmistä sekä yhteistyössä Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi –työryhmän jäsenten kanssa neljässä työpajassa, jotka järjestettiin syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Mittaamismenetelmän käyttäjänä voi toimia esimerkiksi rakennuttaja, rakennushankkeen toteuttaja tai yhteistoiminnallisen hankkeen tiimi.

Kehitettyä menetelmää testattiin viidessä talotekniikan esivalmistusta hyödyntävässä hankkeessa. Hankkeiden avulla voitiin selvittää erilaisten esivalmistusratkaisujen vaikutuksia ja tarjota näin referenssitietoa esivalmisteiden käyttöönottoa harkitseville toimijoille. Analyysi osoittaa, että vaikka esivalmistaminen nostaa joissakin tapauksissa suoria kustannuksia, kokonaiskustannukset olivat kaikissa tutkituissa tapauksissa alhaisemmat kuin paikalla tehtynä. Laadullisten, eli ei-rahassa mitattavien, vaikutusten arviointi on aina projektikohtaista, mutta niissäkin esivalmistaminen tarjosi tutkituissa tapauksissa paremman lopputuloksen.
Original languageFinnish
PublisherAalto University
Number of pages21
Publication statusPublished - Oct 2019
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Cite this

@book{5e47a678b47544c5885a3eb49fc67487,
title = "Esivalmistuksen vaikutusten arviointi: Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportti 9/2018-8/2019",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportissa esitell{\"a}{\"a}n menetelm{\"a} esivalmisteiden vaikutusten arvioimiseksi rakennushankkeessa. Aikaisemmat selvitykset osoittavat, ett{\"a} rakennushankkeen osapuolilla ei ole riitt{\"a}v{\"a}{\"a} tietoa esivalmistuksen laajoista vaikutuksista eik{\"a} my{\"o}sk{\"a}{\"a}n kokemusta menetelmist{\"a}, joilla voisi arvioida esivalmisteiden samanaikaisia vaikutuksia useaan tekij{\"a}{\"a}n rakennusinvestoinnin elinkaarella.Tutkimuksessa kehitettiin esivalmistuksen vaikuttavuuden mittaamisprosessi, jolla voidaan arvioida esivalmisteiden erilaisia suoria ja ep{\"a}suoria vaikutuksia projektissa. Prosessissa hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n kahta aiemmin kehitetty{\"a} mittaamismenetelm{\"a}{\"a}: 1) Kustannushy{\"o}tyanalyysi{\"a} (Cost-Benefit) rahassa mitattavien tekij{\"o}iden arviointiin ja 2) Hy{\"o}tyihin perustuvaa valintamenettely{\"a} (Choosing-by-Advantage CBA) ei-rahassa mitattavien tekij{\"o}iden arviointiin. Prosessin l{\"a}ht{\"o}kohtana on mitata koko hankkeen laajuisia vaikutuksia sen eri sidosryhmille.Tutkijat kehittiv{\"a}t menetelm{\"a}{\"a} pohjautuen aiempaan tutkimukseen mittaamismenetelmist{\"a} sek{\"a} yhteisty{\"o}ss{\"a} Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi –ty{\"o}ryhm{\"a}n j{\"a}senten kanssa nelj{\"a}ss{\"a} ty{\"o}pajassa, jotka j{\"a}rjestettiin syksyn 2018 ja kev{\"a}{\"a}n 2019 aikana. Mittaamismenetelm{\"a}n k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n{\"a} voi toimia esimerkiksi rakennuttaja, rakennushankkeen toteuttaja tai yhteistoiminnallisen hankkeen tiimi.Kehitetty{\"a} menetelm{\"a}{\"a} testattiin viidess{\"a} talotekniikan esivalmistusta hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}ss{\"a} hankkeessa. Hankkeiden avulla voitiin selvitt{\"a}{\"a} erilaisten esivalmistusratkaisujen vaikutuksia ja tarjota n{\"a}in referenssitietoa esivalmisteiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa harkitseville toimijoille. Analyysi osoittaa, ett{\"a} vaikka esivalmistaminen nostaa joissakin tapauksissa suoria kustannuksia, kokonaiskustannukset olivat kaikissa tutkituissa tapauksissa alhaisemmat kuin paikalla tehtyn{\"a}. Laadullisten, eli ei-rahassa mitattavien, vaikutusten arviointi on aina projektikohtaista, mutta niiss{\"a}kin esivalmistaminen tarjosi tutkituissa tapauksissa paremman lopputuloksen.",
author = "Antti Peltokorpi and Rita Lavikka and Krishna Chauhan",
year = "2019",
month = "10",
language = "Finnish",
publisher = "Aalto University",
address = "Finland",

}

Esivalmistuksen vaikutusten arviointi : Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportti 9/2018-8/2019. / Peltokorpi, Antti ; Lavikka, Rita; Chauhan, Krishna.

Aalto University, 2019. 21 p.

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Esivalmistuksen vaikutusten arviointi

T2 - Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportti 9/2018-8/2019

AU - Peltokorpi, Antti

AU - Lavikka, Rita

AU - Chauhan, Krishna

PY - 2019/10

Y1 - 2019/10

N2 - Tässä Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportissa esitellään menetelmä esivalmisteiden vaikutusten arvioimiseksi rakennushankkeessa. Aikaisemmat selvitykset osoittavat, että rakennushankkeen osapuolilla ei ole riittävää tietoa esivalmistuksen laajoista vaikutuksista eikä myöskään kokemusta menetelmistä, joilla voisi arvioida esivalmisteiden samanaikaisia vaikutuksia useaan tekijään rakennusinvestoinnin elinkaarella.Tutkimuksessa kehitettiin esivalmistuksen vaikuttavuuden mittaamisprosessi, jolla voidaan arvioida esivalmisteiden erilaisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia projektissa. Prosessissa hyödynnetään kahta aiemmin kehitettyä mittaamismenetelmää: 1) Kustannushyötyanalyysiä (Cost-Benefit) rahassa mitattavien tekijöiden arviointiin ja 2) Hyötyihin perustuvaa valintamenettelyä (Choosing-by-Advantage CBA) ei-rahassa mitattavien tekijöiden arviointiin. Prosessin lähtökohtana on mitata koko hankkeen laajuisia vaikutuksia sen eri sidosryhmille.Tutkijat kehittivät menetelmää pohjautuen aiempaan tutkimukseen mittaamismenetelmistä sekä yhteistyössä Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi –työryhmän jäsenten kanssa neljässä työpajassa, jotka järjestettiin syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Mittaamismenetelmän käyttäjänä voi toimia esimerkiksi rakennuttaja, rakennushankkeen toteuttaja tai yhteistoiminnallisen hankkeen tiimi.Kehitettyä menetelmää testattiin viidessä talotekniikan esivalmistusta hyödyntävässä hankkeessa. Hankkeiden avulla voitiin selvittää erilaisten esivalmistusratkaisujen vaikutuksia ja tarjota näin referenssitietoa esivalmisteiden käyttöönottoa harkitseville toimijoille. Analyysi osoittaa, että vaikka esivalmistaminen nostaa joissakin tapauksissa suoria kustannuksia, kokonaiskustannukset olivat kaikissa tutkituissa tapauksissa alhaisemmat kuin paikalla tehtynä. Laadullisten, eli ei-rahassa mitattavien, vaikutusten arviointi on aina projektikohtaista, mutta niissäkin esivalmistaminen tarjosi tutkituissa tapauksissa paremman lopputuloksen.

AB - Tässä Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi -osahankkeen loppuraportissa esitellään menetelmä esivalmisteiden vaikutusten arvioimiseksi rakennushankkeessa. Aikaisemmat selvitykset osoittavat, että rakennushankkeen osapuolilla ei ole riittävää tietoa esivalmistuksen laajoista vaikutuksista eikä myöskään kokemusta menetelmistä, joilla voisi arvioida esivalmisteiden samanaikaisia vaikutuksia useaan tekijään rakennusinvestoinnin elinkaarella.Tutkimuksessa kehitettiin esivalmistuksen vaikuttavuuden mittaamisprosessi, jolla voidaan arvioida esivalmisteiden erilaisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia projektissa. Prosessissa hyödynnetään kahta aiemmin kehitettyä mittaamismenetelmää: 1) Kustannushyötyanalyysiä (Cost-Benefit) rahassa mitattavien tekijöiden arviointiin ja 2) Hyötyihin perustuvaa valintamenettelyä (Choosing-by-Advantage CBA) ei-rahassa mitattavien tekijöiden arviointiin. Prosessin lähtökohtana on mitata koko hankkeen laajuisia vaikutuksia sen eri sidosryhmille.Tutkijat kehittivät menetelmää pohjautuen aiempaan tutkimukseen mittaamismenetelmistä sekä yhteistyössä Building 2030 Esivalmistuksen pilotointi –työryhmän jäsenten kanssa neljässä työpajassa, jotka järjestettiin syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Mittaamismenetelmän käyttäjänä voi toimia esimerkiksi rakennuttaja, rakennushankkeen toteuttaja tai yhteistoiminnallisen hankkeen tiimi.Kehitettyä menetelmää testattiin viidessä talotekniikan esivalmistusta hyödyntävässä hankkeessa. Hankkeiden avulla voitiin selvittää erilaisten esivalmistusratkaisujen vaikutuksia ja tarjota näin referenssitietoa esivalmisteiden käyttöönottoa harkitseville toimijoille. Analyysi osoittaa, että vaikka esivalmistaminen nostaa joissakin tapauksissa suoria kustannuksia, kokonaiskustannukset olivat kaikissa tutkituissa tapauksissa alhaisemmat kuin paikalla tehtynä. Laadullisten, eli ei-rahassa mitattavien, vaikutusten arviointi on aina projektikohtaista, mutta niissäkin esivalmistaminen tarjosi tutkituissa tapauksissa paremman lopputuloksen.

M3 - Report

BT - Esivalmistuksen vaikutusten arviointi

PB - Aalto University

ER -