Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen

Translated title of the contribution: Estimations of greenhouse reductions and economical effects of renewable energy in Finland

Tomi J Lindroos, Suvi Monni, Juha Honkatukia, Sampo Soimakallio, Ilkka Savolainen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tietoja ilmastopolitiikkatoimien vaikuttavuudesta tarvitaan toimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja edelleen kehittämiseen, mutta myös raportointiin EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Tässä hankkeessa kehitettiin menetelmiä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden arvioitiin ja sovellettiin niitä metsähakkeen, tuulivoiman, biokaasureaktorien ja liikenteen biopolttoaineiden tarkasteluissa. Uusiutuvan energian käyttöä tukevilla politiikkatoimilla pyritään saavuttamaan EU:n uusiutuvan energian tavoite, mutta niillä on myös muita vaikutuksia. Tässä hankkeessa tarkasteltiin vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, työllisyyteen, suoriin kustannuksiin valtiolle ja kansantalouteen Suomessa. Arviot tehtiin suhteellisen yksinkertaisilla menetelmillä ja laskentamalleilla. Metsähakkeen käytön lisäämisellä saavutettaisiin suurimmat vuosittaiset päästövähennykset: 4,0-4,7 MtCO2 vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimalla saavutettava vastaava vuosittainen lisäpäästövähennys olisi arviolta 1,1-1,7 MtCO2 ja biokaasureaktoreilla 0,06-0,20 MtCO2 ekv. Liikenteen biopolttoaineiden lisäkäytöllä saavutettaisiin Suomen liikennesektorilla 1,1 MtCO2:n vuosittainen vähennys vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä, mutta niiden tuotantoketjussa vapautuisi arviosta riippuen päästöjä 0,05-0,4 MtCO2 ekvSuomessa ja 0,2-0,7 MtCO2 ekv ulkomailla. Metsähakkeen lisäkäytön suora työllisyyslisäys vuonna 2020 olisi arviolta vajaa 3 000 htv/vuosi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Toiseksi suurin suora työllisyysvaikutus arvioitiin tuulivoimalle (n. 1 300 htv/vuosi vuonna 2020), mutta osa voimaloista ja niiden komponenteista valmistetaan ulkomailla ja työllisyyslisäys Suomessa jäänee jonkin verran arvioitua pienemmäksi. Biokaasureaktorien työllisyysvaikutus on suhteellisen pieni (100-150 htv/vuosi vuonna 2020) ja liikenteen biopolttoaineista arvioitiin vain metsätähdedieselin vaikutusta (500-850 htv/vuosi vuonna 2020), mikä saattaa olla osittain päällekkäinen metsähakkeen työllisyysvaikutuksen kanssa. Malliarvion mukaan kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi yhteensä noin 3000 htv/vuosi vuonna 2020. Valtio myönsi tukia tarkastelluille uusiutuvan energian muodoille noin 150 M vuonna 2010, ja vuoteen 2020 mennessä tukien arvioidaan nousevan 350 M tasolle. Metsähake on pelkkiä valtion kustannuksia tarkasteltalessa tehokkain tapa lisätä uusiutuvan energian määrää ja vähentää päästöjä. Metsähakkeen käyttötavoite on kuitenkin lähellä suurinta kustannustehokasta käyttömäärää. Valtion kustannusten kannalta tuulivoima on biokaasureaktoreita edullisempi molemmilla käytetyillä tarkastelutavoilla (uusiutuvan energian lisäys Euroa/GWh ja päästöjen vähennys Euroa/tCO2). Valtion näkökulmasta liikenteen biopolttoaineille asetettu jakeluvelvoite ja valmisteveroalennus ovat suhteellisen edullinen tapa lisätä uusiutuvan energian käyttöä, mutta kotimaisen liikenteen biopolttoaineiden tuotannon edistäminen saattaa edellyttää myös muiden tukimekanismien, kuten investointitukien käyttöä, joita ei huomioitu tässä selvityksessä. Tarkasteltujen uusiutuvan energian politiikkatoimien yhteisvaikutuksesta kansantuote olisi malliarvion perusteella vuonna 2020 noin 0,2 % vertailuskenaariota korkeammalla tasolla ja investointivaiheen jälkeen kansantuote jäisi noin 0,1 % vertailuskenaariota korkeammalle tasolle. Jos energiateknologian vienti lähtisi kasvavien kotimarkkinoiden ansiosta kasvuun, positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen olisivat suurempia.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages136
    ISBN (Electronic)978-951-38-7624-1
    ISBN (Print)978-951-38-7623-4
    Publication statusPublished - 2012
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number11
    ISSN2242-1211

    Fingerprint

    renewable energy sources
    Finland
    greenhouses
    Olla

    Keywords

    • renewable energy
    • policy evaluation
    • green house gas reductions
    • employment
    • GDP
    • forest residues
    • wind power
    • biogas
    • biofuels

    Cite this

    Lindroos, T. J., Monni, S., Honkatukia, J., Soimakallio, S., & Savolainen, I. (2012). Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 11
    Lindroos, Tomi J ; Monni, Suvi ; Honkatukia, Juha ; Soimakallio, Sampo ; Savolainen, Ilkka. / Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 136 p. (VTT Technology; No. 11).
    @book{a1220558541e40d6ad6e0a7b35509efa,
    title = "Arvioita uusiutuvan energian lis{\"a}{\"a}misen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin ja kansantalouteen",
    abstract = "Tietoja ilmastopolitiikkatoimien vaikuttavuudesta tarvitaan toimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja edelleen kehitt{\"a}miseen, mutta my{\"o}s raportointiin EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. T{\"a}ss{\"a} hankkeessa kehitettiin menetelmi{\"a} ilmastopolitiikan vaikuttavuuden arvioitiin ja sovellettiin niit{\"a} mets{\"a}hakkeen, tuulivoiman, biokaasureaktorien ja liikenteen biopolttoaineiden tarkasteluissa. Uusiutuvan energian k{\"a}ytt{\"o}{\"a} tukevilla politiikkatoimilla pyrit{\"a}{\"a}n saavuttamaan EU:n uusiutuvan energian tavoite, mutta niill{\"a} on my{\"o}s muita vaikutuksia. T{\"a}ss{\"a} hankkeessa tarkasteltiin vaikutuksia kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin, ty{\"o}llisyyteen, suoriin kustannuksiin valtiolle ja kansantalouteen Suomessa. Arviot tehtiin suhteellisen yksinkertaisilla menetelmill{\"a} ja laskentamalleilla. Mets{\"a}hakkeen k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}misell{\"a} saavutettaisiin suurimmat vuosittaiset p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennykset: 4,0-4,7 MtCO2 vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 menness{\"a}. Tuulivoimalla saavutettava vastaava vuosittainen lis{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennys olisi arviolta 1,1-1,7 MtCO2 ja biokaasureaktoreilla 0,06-0,20 MtCO2 ekv. Liikenteen biopolttoaineiden lis{\"a}k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} saavutettaisiin Suomen liikennesektorilla 1,1 MtCO2:n vuosittainen v{\"a}hennys vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 menness{\"a}, mutta niiden tuotantoketjussa vapautuisi arviosta riippuen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} 0,05-0,4 MtCO2 ekvSuomessa ja 0,2-0,7 MtCO2 ekv ulkomailla. Mets{\"a}hakkeen lis{\"a}k{\"a}yt{\"o}n suora ty{\"o}llisyyslis{\"a}ys vuonna 2020 olisi arviolta vajaa 3 000 htv/vuosi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Toiseksi suurin suora ty{\"o}llisyysvaikutus arvioitiin tuulivoimalle (n. 1 300 htv/vuosi vuonna 2020), mutta osa voimaloista ja niiden komponenteista valmistetaan ulkomailla ja ty{\"o}llisyyslis{\"a}ys Suomessa j{\"a}{\"a}nee jonkin verran arvioitua pienemm{\"a}ksi. Biokaasureaktorien ty{\"o}llisyysvaikutus on suhteellisen pieni (100-150 htv/vuosi vuonna 2020) ja liikenteen biopolttoaineista arvioitiin vain mets{\"a}t{\"a}hdedieselin vaikutusta (500-850 htv/vuosi vuonna 2020), mik{\"a} saattaa olla osittain p{\"a}{\"a}llekk{\"a}inen mets{\"a}hakkeen ty{\"o}llisyysvaikutuksen kanssa. Malliarvion mukaan kokonaisvaikutus ty{\"o}llisyyteen olisi yhteens{\"a} noin 3000 htv/vuosi vuonna 2020. Valtio my{\"o}nsi tukia tarkastelluille uusiutuvan energian muodoille noin 150 M vuonna 2010, ja vuoteen 2020 menness{\"a} tukien arvioidaan nousevan 350 M tasolle. Mets{\"a}hake on pelkki{\"a} valtion kustannuksia tarkasteltalessa tehokkain tapa lis{\"a}t{\"a} uusiutuvan energian m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja v{\"a}hent{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Mets{\"a}hakkeen k{\"a}ytt{\"o}tavoite on kuitenkin l{\"a}hell{\"a} suurinta kustannustehokasta k{\"a}ytt{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Valtion kustannusten kannalta tuulivoima on biokaasureaktoreita edullisempi molemmilla k{\"a}ytetyill{\"a} tarkastelutavoilla (uusiutuvan energian lis{\"a}ys Euroa/GWh ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennys Euroa/tCO2). Valtion n{\"a}k{\"o}kulmasta liikenteen biopolttoaineille asetettu jakeluvelvoite ja valmisteveroalennus ovat suhteellisen edullinen tapa lis{\"a}t{\"a} uusiutuvan energian k{\"a}ytt{\"o}{\"a}, mutta kotimaisen liikenteen biopolttoaineiden tuotannon edist{\"a}minen saattaa edellytt{\"a}{\"a} my{\"o}s muiden tukimekanismien, kuten investointitukien k{\"a}ytt{\"o}{\"a}, joita ei huomioitu t{\"a}ss{\"a} selvityksess{\"a}. Tarkasteltujen uusiutuvan energian politiikkatoimien yhteisvaikutuksesta kansantuote olisi malliarvion perusteella vuonna 2020 noin 0,2 {\%} vertailuskenaariota korkeammalla tasolla ja investointivaiheen j{\"a}lkeen kansantuote j{\"a}isi noin 0,1 {\%} vertailuskenaariota korkeammalle tasolle. Jos energiateknologian vienti l{\"a}htisi kasvavien kotimarkkinoiden ansiosta kasvuun, positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen olisivat suurempia.",
    keywords = "renewable energy, policy evaluation, green house gas reductions, employment, GDP, forest residues, wind power, biogas, biofuels",
    author = "Lindroos, {Tomi J} and Suvi Monni and Juha Honkatukia and Sampo Soimakallio and Ilkka Savolainen",
    year = "2012",
    language = "Finnish",
    isbn = "978-951-38-7623-4",
    series = "VTT Technology",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "11",
    address = "Finland",

    }

    Lindroos, TJ, Monni, S, Honkatukia, J, Soimakallio, S & Savolainen, I 2012, Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen. VTT Technology, no. 11, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen. / Lindroos, Tomi J; Monni, Suvi; Honkatukia, Juha; Soimakallio, Sampo; Savolainen, Ilkka.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 136 p. (VTT Technology; No. 11).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen

    AU - Lindroos, Tomi J

    AU - Monni, Suvi

    AU - Honkatukia, Juha

    AU - Soimakallio, Sampo

    AU - Savolainen, Ilkka

    PY - 2012

    Y1 - 2012

    N2 - Tietoja ilmastopolitiikkatoimien vaikuttavuudesta tarvitaan toimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja edelleen kehittämiseen, mutta myös raportointiin EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Tässä hankkeessa kehitettiin menetelmiä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden arvioitiin ja sovellettiin niitä metsähakkeen, tuulivoiman, biokaasureaktorien ja liikenteen biopolttoaineiden tarkasteluissa. Uusiutuvan energian käyttöä tukevilla politiikkatoimilla pyritään saavuttamaan EU:n uusiutuvan energian tavoite, mutta niillä on myös muita vaikutuksia. Tässä hankkeessa tarkasteltiin vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, työllisyyteen, suoriin kustannuksiin valtiolle ja kansantalouteen Suomessa. Arviot tehtiin suhteellisen yksinkertaisilla menetelmillä ja laskentamalleilla. Metsähakkeen käytön lisäämisellä saavutettaisiin suurimmat vuosittaiset päästövähennykset: 4,0-4,7 MtCO2 vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimalla saavutettava vastaava vuosittainen lisäpäästövähennys olisi arviolta 1,1-1,7 MtCO2 ja biokaasureaktoreilla 0,06-0,20 MtCO2 ekv. Liikenteen biopolttoaineiden lisäkäytöllä saavutettaisiin Suomen liikennesektorilla 1,1 MtCO2:n vuosittainen vähennys vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä, mutta niiden tuotantoketjussa vapautuisi arviosta riippuen päästöjä 0,05-0,4 MtCO2 ekvSuomessa ja 0,2-0,7 MtCO2 ekv ulkomailla. Metsähakkeen lisäkäytön suora työllisyyslisäys vuonna 2020 olisi arviolta vajaa 3 000 htv/vuosi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Toiseksi suurin suora työllisyysvaikutus arvioitiin tuulivoimalle (n. 1 300 htv/vuosi vuonna 2020), mutta osa voimaloista ja niiden komponenteista valmistetaan ulkomailla ja työllisyyslisäys Suomessa jäänee jonkin verran arvioitua pienemmäksi. Biokaasureaktorien työllisyysvaikutus on suhteellisen pieni (100-150 htv/vuosi vuonna 2020) ja liikenteen biopolttoaineista arvioitiin vain metsätähdedieselin vaikutusta (500-850 htv/vuosi vuonna 2020), mikä saattaa olla osittain päällekkäinen metsähakkeen työllisyysvaikutuksen kanssa. Malliarvion mukaan kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi yhteensä noin 3000 htv/vuosi vuonna 2020. Valtio myönsi tukia tarkastelluille uusiutuvan energian muodoille noin 150 M vuonna 2010, ja vuoteen 2020 mennessä tukien arvioidaan nousevan 350 M tasolle. Metsähake on pelkkiä valtion kustannuksia tarkasteltalessa tehokkain tapa lisätä uusiutuvan energian määrää ja vähentää päästöjä. Metsähakkeen käyttötavoite on kuitenkin lähellä suurinta kustannustehokasta käyttömäärää. Valtion kustannusten kannalta tuulivoima on biokaasureaktoreita edullisempi molemmilla käytetyillä tarkastelutavoilla (uusiutuvan energian lisäys Euroa/GWh ja päästöjen vähennys Euroa/tCO2). Valtion näkökulmasta liikenteen biopolttoaineille asetettu jakeluvelvoite ja valmisteveroalennus ovat suhteellisen edullinen tapa lisätä uusiutuvan energian käyttöä, mutta kotimaisen liikenteen biopolttoaineiden tuotannon edistäminen saattaa edellyttää myös muiden tukimekanismien, kuten investointitukien käyttöä, joita ei huomioitu tässä selvityksessä. Tarkasteltujen uusiutuvan energian politiikkatoimien yhteisvaikutuksesta kansantuote olisi malliarvion perusteella vuonna 2020 noin 0,2 % vertailuskenaariota korkeammalla tasolla ja investointivaiheen jälkeen kansantuote jäisi noin 0,1 % vertailuskenaariota korkeammalle tasolle. Jos energiateknologian vienti lähtisi kasvavien kotimarkkinoiden ansiosta kasvuun, positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen olisivat suurempia.

    AB - Tietoja ilmastopolitiikkatoimien vaikuttavuudesta tarvitaan toimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja edelleen kehittämiseen, mutta myös raportointiin EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Tässä hankkeessa kehitettiin menetelmiä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden arvioitiin ja sovellettiin niitä metsähakkeen, tuulivoiman, biokaasureaktorien ja liikenteen biopolttoaineiden tarkasteluissa. Uusiutuvan energian käyttöä tukevilla politiikkatoimilla pyritään saavuttamaan EU:n uusiutuvan energian tavoite, mutta niillä on myös muita vaikutuksia. Tässä hankkeessa tarkasteltiin vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, työllisyyteen, suoriin kustannuksiin valtiolle ja kansantalouteen Suomessa. Arviot tehtiin suhteellisen yksinkertaisilla menetelmillä ja laskentamalleilla. Metsähakkeen käytön lisäämisellä saavutettaisiin suurimmat vuosittaiset päästövähennykset: 4,0-4,7 MtCO2 vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimalla saavutettava vastaava vuosittainen lisäpäästövähennys olisi arviolta 1,1-1,7 MtCO2 ja biokaasureaktoreilla 0,06-0,20 MtCO2 ekv. Liikenteen biopolttoaineiden lisäkäytöllä saavutettaisiin Suomen liikennesektorilla 1,1 MtCO2:n vuosittainen vähennys vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä, mutta niiden tuotantoketjussa vapautuisi arviosta riippuen päästöjä 0,05-0,4 MtCO2 ekvSuomessa ja 0,2-0,7 MtCO2 ekv ulkomailla. Metsähakkeen lisäkäytön suora työllisyyslisäys vuonna 2020 olisi arviolta vajaa 3 000 htv/vuosi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Toiseksi suurin suora työllisyysvaikutus arvioitiin tuulivoimalle (n. 1 300 htv/vuosi vuonna 2020), mutta osa voimaloista ja niiden komponenteista valmistetaan ulkomailla ja työllisyyslisäys Suomessa jäänee jonkin verran arvioitua pienemmäksi. Biokaasureaktorien työllisyysvaikutus on suhteellisen pieni (100-150 htv/vuosi vuonna 2020) ja liikenteen biopolttoaineista arvioitiin vain metsätähdedieselin vaikutusta (500-850 htv/vuosi vuonna 2020), mikä saattaa olla osittain päällekkäinen metsähakkeen työllisyysvaikutuksen kanssa. Malliarvion mukaan kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi yhteensä noin 3000 htv/vuosi vuonna 2020. Valtio myönsi tukia tarkastelluille uusiutuvan energian muodoille noin 150 M vuonna 2010, ja vuoteen 2020 mennessä tukien arvioidaan nousevan 350 M tasolle. Metsähake on pelkkiä valtion kustannuksia tarkasteltalessa tehokkain tapa lisätä uusiutuvan energian määrää ja vähentää päästöjä. Metsähakkeen käyttötavoite on kuitenkin lähellä suurinta kustannustehokasta käyttömäärää. Valtion kustannusten kannalta tuulivoima on biokaasureaktoreita edullisempi molemmilla käytetyillä tarkastelutavoilla (uusiutuvan energian lisäys Euroa/GWh ja päästöjen vähennys Euroa/tCO2). Valtion näkökulmasta liikenteen biopolttoaineille asetettu jakeluvelvoite ja valmisteveroalennus ovat suhteellisen edullinen tapa lisätä uusiutuvan energian käyttöä, mutta kotimaisen liikenteen biopolttoaineiden tuotannon edistäminen saattaa edellyttää myös muiden tukimekanismien, kuten investointitukien käyttöä, joita ei huomioitu tässä selvityksessä. Tarkasteltujen uusiutuvan energian politiikkatoimien yhteisvaikutuksesta kansantuote olisi malliarvion perusteella vuonna 2020 noin 0,2 % vertailuskenaariota korkeammalla tasolla ja investointivaiheen jälkeen kansantuote jäisi noin 0,1 % vertailuskenaariota korkeammalle tasolle. Jos energiateknologian vienti lähtisi kasvavien kotimarkkinoiden ansiosta kasvuun, positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen olisivat suurempia.

    KW - renewable energy

    KW - policy evaluation

    KW - green house gas reductions

    KW - employment

    KW - GDP

    KW - forest residues

    KW - wind power

    KW - biogas

    KW - biofuels

    M3 - Report

    SN - 978-951-38-7623-4

    T3 - VTT Technology

    BT - Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lindroos TJ, Monni S, Honkatukia J, Soimakallio S, Savolainen I. Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 136 p. (VTT Technology; No. 11).