EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys: arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle

Tommi Ekholm, Juha Honkatukia, Tiina Koljonen, Jani Laturi, Jussi Lintunen, Johanna Pohjola, Jussi Uusivuori

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Euroopan komissio on esittänyt EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2030 tavoitteeksi vähintään 40 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä (KHK-päästöistä) vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoite on jaettu koko EU:n laajuisella päästökauppasektorilla (PKS) toteutettavaan 43 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta ja jäsenmaittain ns. ei-päästökauppasektorilla (ei-PKS) toteutettavaan 30 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta. Maankäyttösektorin (land-use, land-use change and forestry, LULUCF) päästöt ja nielut eivät ole olleet osana EU:n 2020-päästötavoitteita, ja niiden rooli 2030-tavoitteissa on vielä avoin. Suomessa LULUCF-sektori on tärkeä tekijä maan kokonaispäästöjen kannalta, sillä Suomen metsät muodostavat merkittävän hiilinielun ja toisaalta orgaaniset maat merkittävän päästölähteen. Tässä tutkimuksessa on keskitytty metsäelementtiin sen kansantaloudellisen ja ilmastopoliittisen merkityksen takia. Valmisteluna EU:n ilmastopolitiikan laajentamiseen koskemaan vahvemmin myös LULUCF-sektoria, EU:n komissio on esittänyt politiikkavaihtoja, joilla sektori voitaisiin ottaa EU:n päästövähennystavoitteen piiriin. Näissä vaihtoehtoina ovat 1) sektorin kehittäminen omana kokonaisuutenaan, 2) sen liittäminen ei-PK -sektorin tavoitteeseen, tai 3) maatalouden ja LULUCF-sektorin yhdistäminen ns. AFOLU-sektoriksi (agriculture, forestry and land-use). Komissio ei ole esittänyt mahdollisia KHK-päästötavoitteita eri sektorijaoille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsennellä ongelmanasettelua, joka liittyy EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehitykseen vuotta 2030 kohti, etenkin siihen miten talouden eri sektoreilla syntyvät päästöt ja hiilinielut jaetaan erillisten tai yhtenäisen päästötavoitteiden alle. Koska vaihtoehtoisten päästösektoreiden tavoitteita vuodelle 2030 ei vielä tiedetä, tutkimuksessa ei voida esittää tarkkoja strategioita päästötavoitteiden saavuttamiseksi tai tästä seuraavia taloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan tutkimuksessa pyritään kuvaamaan metsien käytön, energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasupäästöjen keskinäisiä vuorovaikutuksia, sekä mitä vaikutuksia yllä esitetyillä LULUCF-vaihtoehdoilla voi olla Suomen metsäteollisuuteen, energiatalouteen, kasvihuonekaasupäästöihin ja laajemmin Suomen kansantalouteen. Tulosten perusteella metsäteollisuuden lopputuotteiden tulevalla kysynnällä on merkittävä vaikutus metsänieluun vuonna 2030, ja toteutuvaan nieluskenaarioon liittyä epävarmuus vaikeuttaa sektoria koskevan tavoitteen asettelua. Jos LULUCF-sektoria koskisi erillinen ja sitova tavoite, tämä tulisi saavuttaa sektorin sisäisesti esimerkiksi hakkuita vähentämällä. Tällaisessa tilanteessa bioenergian käyttö tuottaisi ns. trade-off -tilanteen LULUCF- ja ei-PK-sektoreiden päästötavoitteiden välillä. Mikäli LULUCF- ja nykyinen ei-PK-sektori olisivat saman tavoitteen alla, metsänielun lisääminen voisi kompensoida ei-PK-sektorin päästöjä, ja oletettu tavoite voitaisiin saavuttaa nielua lisäämällä huomattavan pienillä kustannuksilla verrattuna ei-PK-sektorin vähennyskustannuksiin. Tällöin saavutettaisiin säästö päästövähennyskustannuksissa ei-PK-sektorilla, mutta vastapainona metsäteollisuuden tuotanto supistuisi hieman. Kokonaistaloudellinen tarkastelu osoitti, että tällaisen tilanteen vaikutus Suomen BKT:hen olisi hieman alempi, kuin jos ei-PK -sektorin tulisi saavuttaa oletettu vähennystavoite yksin. LULUCF-sektorin lisääminen osaksi EU:n ilmastotavoitteita parantaisi sekä EU:n ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta, joustavuutta ja koherenssia eri sektoreita koskien. Tällöin kuitenkin ilmastopolitiikan epävarmuudet lisääntyisivät myös merkittävästi. Koska tulevan metsänielun EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAKEHYS 6 taso on hyvin epävarma, sektorin yhdistäminen muihin päästötavoitteisiin voi tuottaa joko "kuumaa ilmaa" tai tarpeettoman tiukan vähennystavoitteen. Lisäksi taloudellisten kannustinjärjestelmien, kuten hiilivuokrien, implementoinnista ja kustannuksista sekä todellisista vaikutuksista hakkuupäätöksiin ei ole toistaiseksi juurikaan käytännön kokemusta. Siten maankäytön ja metsänhoidon ilmastotavoitteiden mahdollisia vaikutuksia sekä nielun lisäämiseen kannustavia toimenpiteitä tulisi selvittää tarkemmin sekä mallinnuspohjaisen tutkimuksen että käytännön kokeilun kautta.
Original languageFinnish
Number of pages43
Publication statusPublished - 2015
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
Volume6/2015
ISSN2342-6799

Keywords

  • climate policy
  • energy policy
  • greenhouse gas
  • forest
  • carbon sink
  • EU

Cite this

Ekholm, T., Honkatukia, J., Koljonen, T., Laturi, J., Lintunen, J., Pohjola, J., & Uusivuori, J. (2015). EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys: arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol.. 6/2015
Ekholm, Tommi ; Honkatukia, Juha ; Koljonen, Tiina ; Laturi, Jani ; Lintunen, Jussi ; Pohjola, Johanna ; Uusivuori, Jussi. / EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys : arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. 2015. 43 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol. 6/2015).
@book{7a2ad371d3c546ca972b1a450f295d6e,
title = "EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys: arvio LULUCF-sektorin sis{\"a}llytt{\"a}misen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle",
abstract = "Euroopan komissio on esitt{\"a}nyt EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2030 tavoitteeksi v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 40 {\%}:n v{\"a}hennyst{\"a} kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} (KHK-p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}) vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoite on jaettu koko EU:n laajuisella p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektorilla (PKS) toteutettavaan 43 {\%}:n v{\"a}hennykseen vuoden 2005 tasosta ja j{\"a}senmaittain ns. ei-p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektorilla (ei-PKS) toteutettavaan 30 {\%}:n v{\"a}hennykseen vuoden 2005 tasosta. Maank{\"a}ytt{\"o}sektorin (land-use, land-use change and forestry, LULUCF) p{\"a}{\"a}st{\"o}t ja nielut eiv{\"a}t ole olleet osana EU:n 2020-p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteita, ja niiden rooli 2030-tavoitteissa on viel{\"a} avoin. Suomessa LULUCF-sektori on t{\"a}rke{\"a} tekij{\"a} maan kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen kannalta, sill{\"a} Suomen mets{\"a}t muodostavat merkitt{\"a}v{\"a}n hiilinielun ja toisaalta orgaaniset maat merkitt{\"a}v{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteen. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa on keskitytty mets{\"a}elementtiin sen kansantaloudellisen ja ilmastopoliittisen merkityksen takia. Valmisteluna EU:n ilmastopolitiikan laajentamiseen koskemaan vahvemmin my{\"o}s LULUCF-sektoria, EU:n komissio on esitt{\"a}nyt politiikkavaihtoja, joilla sektori voitaisiin ottaa EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystavoitteen piiriin. N{\"a}iss{\"a} vaihtoehtoina ovat 1) sektorin kehitt{\"a}minen omana kokonaisuutenaan, 2) sen liitt{\"a}minen ei-PK -sektorin tavoitteeseen, tai 3) maatalouden ja LULUCF-sektorin yhdist{\"a}minen ns. AFOLU-sektoriksi (agriculture, forestry and land-use). Komissio ei ole esitt{\"a}nyt mahdollisia KHK-p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteita eri sektorijaoille. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tavoitteena on j{\"a}sennell{\"a} ongelmanasettelua, joka liittyy EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehitykseen vuotta 2030 kohti, etenkin siihen miten talouden eri sektoreilla syntyv{\"a}t p{\"a}{\"a}st{\"o}t ja hiilinielut jaetaan erillisten tai yhten{\"a}isen p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteiden alle. Koska vaihtoehtoisten p{\"a}{\"a}st{\"o}sektoreiden tavoitteita vuodelle 2030 ei viel{\"a} tiedet{\"a}, tutkimuksessa ei voida esitt{\"a}{\"a} tarkkoja strategioita p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteiden saavuttamiseksi tai t{\"a}st{\"a} seuraavia taloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan tutkimuksessa pyrit{\"a}{\"a}n kuvaamaan metsien k{\"a}yt{\"o}n, energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n ja kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen keskin{\"a}isi{\"a} vuorovaikutuksia, sek{\"a} mit{\"a} vaikutuksia yll{\"a} esitetyill{\"a} LULUCF-vaihtoehdoilla voi olla Suomen mets{\"a}teollisuuteen, energiatalouteen, kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin ja laajemmin Suomen kansantalouteen. Tulosten perusteella mets{\"a}teollisuuden lopputuotteiden tulevalla kysynn{\"a}ll{\"a} on merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus mets{\"a}nieluun vuonna 2030, ja toteutuvaan nieluskenaarioon liitty{\"a} ep{\"a}varmuus vaikeuttaa sektoria koskevan tavoitteen asettelua. Jos LULUCF-sektoria koskisi erillinen ja sitova tavoite, t{\"a}m{\"a} tulisi saavuttaa sektorin sis{\"a}isesti esimerkiksi hakkuita v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a}. T{\"a}llaisessa tilanteessa bioenergian k{\"a}ytt{\"o} tuottaisi ns. trade-off -tilanteen LULUCF- ja ei-PK-sektoreiden p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteiden v{\"a}lill{\"a}. Mik{\"a}li LULUCF- ja nykyinen ei-PK-sektori olisivat saman tavoitteen alla, mets{\"a}nielun lis{\"a}{\"a}minen voisi kompensoida ei-PK-sektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, ja oletettu tavoite voitaisiin saavuttaa nielua lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} huomattavan pienill{\"a} kustannuksilla verrattuna ei-PK-sektorin v{\"a}hennyskustannuksiin. T{\"a}ll{\"o}in saavutettaisiin s{\"a}{\"a}st{\"o} p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyskustannuksissa ei-PK-sektorilla, mutta vastapainona mets{\"a}teollisuuden tuotanto supistuisi hieman. Kokonaistaloudellinen tarkastelu osoitti, ett{\"a} t{\"a}llaisen tilanteen vaikutus Suomen BKT:hen olisi hieman alempi, kuin jos ei-PK -sektorin tulisi saavuttaa oletettu v{\"a}hennystavoite yksin. LULUCF-sektorin lis{\"a}{\"a}minen osaksi EU:n ilmastotavoitteita parantaisi sek{\"a} EU:n ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta, joustavuutta ja koherenssia eri sektoreita koskien. T{\"a}ll{\"o}in kuitenkin ilmastopolitiikan ep{\"a}varmuudet lis{\"a}{\"a}ntyisiv{\"a}t my{\"o}s merkitt{\"a}v{\"a}sti. Koska tulevan mets{\"a}nielun EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAKEHYS 6 taso on hyvin ep{\"a}varma, sektorin yhdist{\"a}minen muihin p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteisiin voi tuottaa joko {"}kuumaa ilmaa{"} tai tarpeettoman tiukan v{\"a}hennystavoitteen. Lis{\"a}ksi taloudellisten kannustinj{\"a}rjestelmien, kuten hiilivuokrien, implementoinnista ja kustannuksista sek{\"a} todellisista vaikutuksista hakkuup{\"a}{\"a}t{\"o}ksiin ei ole toistaiseksi juurikaan k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokemusta. Siten maank{\"a}yt{\"o}n ja mets{\"a}nhoidon ilmastotavoitteiden mahdollisia vaikutuksia sek{\"a} nielun lis{\"a}{\"a}miseen kannustavia toimenpiteit{\"a} tulisi selvitt{\"a}{\"a} tarkemmin sek{\"a} mallinnuspohjaisen tutkimuksen ett{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokeilun kautta.",
keywords = "climate policy, energy policy, greenhouse gas, forest, carbon sink, EU",
author = "Tommi Ekholm and Juha Honkatukia and Tiina Koljonen and Jani Laturi and Jussi Lintunen and Johanna Pohjola and Jussi Uusivuori",
year = "2015",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-287-178-7",
series = "Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja",
publisher = "Prime Minister's Office Finland",

}

Ekholm, T, Honkatukia, J, Koljonen, T, Laturi, J, Lintunen, J, Pohjola, J & Uusivuori, J 2015, EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys: arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, vol. 6/2015.

EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys : arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. / Ekholm, Tommi; Honkatukia, Juha; Koljonen, Tiina; Laturi, Jani; Lintunen, Jussi; Pohjola, Johanna; Uusivuori, Jussi.

2015. 43 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol. 6/2015).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys

T2 - arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle

AU - Ekholm, Tommi

AU - Honkatukia, Juha

AU - Koljonen, Tiina

AU - Laturi, Jani

AU - Lintunen, Jussi

AU - Pohjola, Johanna

AU - Uusivuori, Jussi

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Euroopan komissio on esittänyt EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2030 tavoitteeksi vähintään 40 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä (KHK-päästöistä) vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoite on jaettu koko EU:n laajuisella päästökauppasektorilla (PKS) toteutettavaan 43 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta ja jäsenmaittain ns. ei-päästökauppasektorilla (ei-PKS) toteutettavaan 30 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta. Maankäyttösektorin (land-use, land-use change and forestry, LULUCF) päästöt ja nielut eivät ole olleet osana EU:n 2020-päästötavoitteita, ja niiden rooli 2030-tavoitteissa on vielä avoin. Suomessa LULUCF-sektori on tärkeä tekijä maan kokonaispäästöjen kannalta, sillä Suomen metsät muodostavat merkittävän hiilinielun ja toisaalta orgaaniset maat merkittävän päästölähteen. Tässä tutkimuksessa on keskitytty metsäelementtiin sen kansantaloudellisen ja ilmastopoliittisen merkityksen takia. Valmisteluna EU:n ilmastopolitiikan laajentamiseen koskemaan vahvemmin myös LULUCF-sektoria, EU:n komissio on esittänyt politiikkavaihtoja, joilla sektori voitaisiin ottaa EU:n päästövähennystavoitteen piiriin. Näissä vaihtoehtoina ovat 1) sektorin kehittäminen omana kokonaisuutenaan, 2) sen liittäminen ei-PK -sektorin tavoitteeseen, tai 3) maatalouden ja LULUCF-sektorin yhdistäminen ns. AFOLU-sektoriksi (agriculture, forestry and land-use). Komissio ei ole esittänyt mahdollisia KHK-päästötavoitteita eri sektorijaoille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsennellä ongelmanasettelua, joka liittyy EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehitykseen vuotta 2030 kohti, etenkin siihen miten talouden eri sektoreilla syntyvät päästöt ja hiilinielut jaetaan erillisten tai yhtenäisen päästötavoitteiden alle. Koska vaihtoehtoisten päästösektoreiden tavoitteita vuodelle 2030 ei vielä tiedetä, tutkimuksessa ei voida esittää tarkkoja strategioita päästötavoitteiden saavuttamiseksi tai tästä seuraavia taloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan tutkimuksessa pyritään kuvaamaan metsien käytön, energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasupäästöjen keskinäisiä vuorovaikutuksia, sekä mitä vaikutuksia yllä esitetyillä LULUCF-vaihtoehdoilla voi olla Suomen metsäteollisuuteen, energiatalouteen, kasvihuonekaasupäästöihin ja laajemmin Suomen kansantalouteen. Tulosten perusteella metsäteollisuuden lopputuotteiden tulevalla kysynnällä on merkittävä vaikutus metsänieluun vuonna 2030, ja toteutuvaan nieluskenaarioon liittyä epävarmuus vaikeuttaa sektoria koskevan tavoitteen asettelua. Jos LULUCF-sektoria koskisi erillinen ja sitova tavoite, tämä tulisi saavuttaa sektorin sisäisesti esimerkiksi hakkuita vähentämällä. Tällaisessa tilanteessa bioenergian käyttö tuottaisi ns. trade-off -tilanteen LULUCF- ja ei-PK-sektoreiden päästötavoitteiden välillä. Mikäli LULUCF- ja nykyinen ei-PK-sektori olisivat saman tavoitteen alla, metsänielun lisääminen voisi kompensoida ei-PK-sektorin päästöjä, ja oletettu tavoite voitaisiin saavuttaa nielua lisäämällä huomattavan pienillä kustannuksilla verrattuna ei-PK-sektorin vähennyskustannuksiin. Tällöin saavutettaisiin säästö päästövähennyskustannuksissa ei-PK-sektorilla, mutta vastapainona metsäteollisuuden tuotanto supistuisi hieman. Kokonaistaloudellinen tarkastelu osoitti, että tällaisen tilanteen vaikutus Suomen BKT:hen olisi hieman alempi, kuin jos ei-PK -sektorin tulisi saavuttaa oletettu vähennystavoite yksin. LULUCF-sektorin lisääminen osaksi EU:n ilmastotavoitteita parantaisi sekä EU:n ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta, joustavuutta ja koherenssia eri sektoreita koskien. Tällöin kuitenkin ilmastopolitiikan epävarmuudet lisääntyisivät myös merkittävästi. Koska tulevan metsänielun EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAKEHYS 6 taso on hyvin epävarma, sektorin yhdistäminen muihin päästötavoitteisiin voi tuottaa joko "kuumaa ilmaa" tai tarpeettoman tiukan vähennystavoitteen. Lisäksi taloudellisten kannustinjärjestelmien, kuten hiilivuokrien, implementoinnista ja kustannuksista sekä todellisista vaikutuksista hakkuupäätöksiin ei ole toistaiseksi juurikaan käytännön kokemusta. Siten maankäytön ja metsänhoidon ilmastotavoitteiden mahdollisia vaikutuksia sekä nielun lisäämiseen kannustavia toimenpiteitä tulisi selvittää tarkemmin sekä mallinnuspohjaisen tutkimuksen että käytännön kokeilun kautta.

AB - Euroopan komissio on esittänyt EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2030 tavoitteeksi vähintään 40 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä (KHK-päästöistä) vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoite on jaettu koko EU:n laajuisella päästökauppasektorilla (PKS) toteutettavaan 43 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta ja jäsenmaittain ns. ei-päästökauppasektorilla (ei-PKS) toteutettavaan 30 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta. Maankäyttösektorin (land-use, land-use change and forestry, LULUCF) päästöt ja nielut eivät ole olleet osana EU:n 2020-päästötavoitteita, ja niiden rooli 2030-tavoitteissa on vielä avoin. Suomessa LULUCF-sektori on tärkeä tekijä maan kokonaispäästöjen kannalta, sillä Suomen metsät muodostavat merkittävän hiilinielun ja toisaalta orgaaniset maat merkittävän päästölähteen. Tässä tutkimuksessa on keskitytty metsäelementtiin sen kansantaloudellisen ja ilmastopoliittisen merkityksen takia. Valmisteluna EU:n ilmastopolitiikan laajentamiseen koskemaan vahvemmin myös LULUCF-sektoria, EU:n komissio on esittänyt politiikkavaihtoja, joilla sektori voitaisiin ottaa EU:n päästövähennystavoitteen piiriin. Näissä vaihtoehtoina ovat 1) sektorin kehittäminen omana kokonaisuutenaan, 2) sen liittäminen ei-PK -sektorin tavoitteeseen, tai 3) maatalouden ja LULUCF-sektorin yhdistäminen ns. AFOLU-sektoriksi (agriculture, forestry and land-use). Komissio ei ole esittänyt mahdollisia KHK-päästötavoitteita eri sektorijaoille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsennellä ongelmanasettelua, joka liittyy EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehitykseen vuotta 2030 kohti, etenkin siihen miten talouden eri sektoreilla syntyvät päästöt ja hiilinielut jaetaan erillisten tai yhtenäisen päästötavoitteiden alle. Koska vaihtoehtoisten päästösektoreiden tavoitteita vuodelle 2030 ei vielä tiedetä, tutkimuksessa ei voida esittää tarkkoja strategioita päästötavoitteiden saavuttamiseksi tai tästä seuraavia taloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan tutkimuksessa pyritään kuvaamaan metsien käytön, energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasupäästöjen keskinäisiä vuorovaikutuksia, sekä mitä vaikutuksia yllä esitetyillä LULUCF-vaihtoehdoilla voi olla Suomen metsäteollisuuteen, energiatalouteen, kasvihuonekaasupäästöihin ja laajemmin Suomen kansantalouteen. Tulosten perusteella metsäteollisuuden lopputuotteiden tulevalla kysynnällä on merkittävä vaikutus metsänieluun vuonna 2030, ja toteutuvaan nieluskenaarioon liittyä epävarmuus vaikeuttaa sektoria koskevan tavoitteen asettelua. Jos LULUCF-sektoria koskisi erillinen ja sitova tavoite, tämä tulisi saavuttaa sektorin sisäisesti esimerkiksi hakkuita vähentämällä. Tällaisessa tilanteessa bioenergian käyttö tuottaisi ns. trade-off -tilanteen LULUCF- ja ei-PK-sektoreiden päästötavoitteiden välillä. Mikäli LULUCF- ja nykyinen ei-PK-sektori olisivat saman tavoitteen alla, metsänielun lisääminen voisi kompensoida ei-PK-sektorin päästöjä, ja oletettu tavoite voitaisiin saavuttaa nielua lisäämällä huomattavan pienillä kustannuksilla verrattuna ei-PK-sektorin vähennyskustannuksiin. Tällöin saavutettaisiin säästö päästövähennyskustannuksissa ei-PK-sektorilla, mutta vastapainona metsäteollisuuden tuotanto supistuisi hieman. Kokonaistaloudellinen tarkastelu osoitti, että tällaisen tilanteen vaikutus Suomen BKT:hen olisi hieman alempi, kuin jos ei-PK -sektorin tulisi saavuttaa oletettu vähennystavoite yksin. LULUCF-sektorin lisääminen osaksi EU:n ilmastotavoitteita parantaisi sekä EU:n ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta, joustavuutta ja koherenssia eri sektoreita koskien. Tällöin kuitenkin ilmastopolitiikan epävarmuudet lisääntyisivät myös merkittävästi. Koska tulevan metsänielun EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAKEHYS 6 taso on hyvin epävarma, sektorin yhdistäminen muihin päästötavoitteisiin voi tuottaa joko "kuumaa ilmaa" tai tarpeettoman tiukan vähennystavoitteen. Lisäksi taloudellisten kannustinjärjestelmien, kuten hiilivuokrien, implementoinnista ja kustannuksista sekä todellisista vaikutuksista hakkuupäätöksiin ei ole toistaiseksi juurikaan käytännön kokemusta. Siten maankäytön ja metsänhoidon ilmastotavoitteiden mahdollisia vaikutuksia sekä nielun lisäämiseen kannustavia toimenpiteitä tulisi selvittää tarkemmin sekä mallinnuspohjaisen tutkimuksen että käytännön kokeilun kautta.

KW - climate policy

KW - energy policy

KW - greenhouse gas

KW - forest

KW - carbon sink

KW - EU

M3 - Report

SN - 978-952-287-178-7

T3 - Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

BT - EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys

ER -

Ekholm T, Honkatukia J, Koljonen T, Laturi J, Lintunen J, Pohjola J et al. EU:n 2030 ilmasto-ja energiakehys: arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. 2015. 43 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol. 6/2015).