Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013

Harri Peltola

Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013

Translated title of the contribution: Trans-European road network: Safety analysis of Finnish roads

Harri Peltola

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.

Translated title of the contribution	Trans-European road network: Safety analysis of Finnish roads
Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	44
ISBN (Electronic)	978-951-38-8072-9
Publication status	Published - 2013
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Technology
Number	138
ISSN	2242-1211

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 11 Sustainable Cities and Communities

Keywords

trans-European road network
safety ranking
fatality
accident

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2013/T138.pdf

Cite this

@book{a04739123b114230a2c323eefad409e1,

title = "Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013",

abstract = "Tieturvallisuusdirektiivin edellytt{\"a}m{\"a} Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta k{\"a}ytt{\"a}en hyv{\"a}ksi olemassa olevia arviointity{\"o}kaluja. Samalla turvallisuusty{\"o}kaluja t{\"a}ydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo p{\"a}ivitt{\"a}{\"a}. Turvallisuusluokittelussa l{\"a}ht{\"o}kohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien m{\"a}{\"a}r{\"a}n ennusteet, jotka laadittiin yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a} onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. N{\"a}iden ennusteiden lis{\"a}ksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitk{\"a}n ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten my{\"o}s erillisess{\"a} tiedostossa. Sen k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella k{\"a}ytt{\"o}tapauksella. Tietoja voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, my{\"o}s l{\"a}ht{\"o}kohtana arvioitaessa n{\"a}iden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mik{\"a} n{\"a}kyy my{\"o}s turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometri{\"a} kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. T{\"a}rkein turvallisuuseroja selitt{\"a}v{\"a} tekij{\"a} on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten m{\"a}{\"a}r{\"a} on ajosuunniltaan erotelluilla teill{\"a} ajoneuvokilometri{\"a} kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti my{\"o}s teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten my{\"o}s teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Ty{\"o}ss{\"a} tehty{\"a} tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} TEN-tieverkon kehitt{\"a}misess{\"a} monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri n{\"a}k{\"o}kulmista. My{\"o}s vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehd{\"a}, jotta entist{\"a} selvemmin n{\"a}ht{\"a}isiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteis{\"o}n suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.",

keywords = "trans-European road network, safety ranking, fatality, accident",

author = "Harri Peltola",

note = "Project code: 78347 ",

year = "2013",

language = "Finnish",

series = "VTT Technology",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "138",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu

T2 - Suomen turvallisuusluokittelu 2013

AU - Peltola, Harri

N1 - Project code: 78347

PY - 2013

Y1 - 2013

N2 - Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.

AB - Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.

KW - trans-European road network

KW - safety ranking

KW - fatality

KW - accident

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013

Abstract

Publication series

UN SDGs

Keywords

Access to Document

Fingerprint

Cite this