Euroopan yhdentyvät sähkömarkkinat ja markkinahinnan muodostuminen Suomen näkökulmasta

Pohjoismainen sähkön markkinatasapainohinta riippuu vahvasti kysynnästä, ja myös vesivuosien vaihtelun sekä tarjontatason vaikutukset on mitattu tässä selvityksessä. Pohjoismaiset markkinat ovat herkempiä edellä mainituille tekijöille kuin polttoainehinnoille. Keski-Euroopan haasteet ovat tulevaisuudessa suuremmat kuin Pohjoismaiden. Keskeinen kysymys on, miten poistuva ydinvoima korvataan ja miten uusiutuvaa tuotantoa pystytään lisäämään. Sähkön hintataso nousee tulevaisuudessa tuntuvasti, kun se Pohjoismaissa olisi kehittymässä selvästi maltillisemmin tai jopa laskemassa, mutta yhdentyvät sähkömarkkinat vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Pohjoismaita ongelmallisemmassa tilanteessa ovat Baltian maat, joista poistuu vanhaa tuotantokapasiteettia mutta syntyy niukasti uutta, korvaavaa kapasiteettia. Sähköä viedään Pohjoismaista Baltiaan tulevaisuudessa. Sähkön siirtoverkoston tulee kehittyä samassa tahdissa yleisen sähkömarkkinakehityksen kanssa. Alueellisen tuotannon tulee olla riittävää, ja aluerajat ylittävän verkon tulee mahdollistaa entistä yhtenäisemmät hinnat EU:n alueella sekä sähkön saannin luotettavuus. Historiallisista syistä kansalliset alueet ovat lähtökohtana sähkömarkkinoiden kehitykselle. Myös Venäjän hintatason voidaan olettaa nousevan, lähinnä tuotanto- ja siirtokapasiteettivajeen täyttämisen vuoksi. Venäjän sähkömarkkinat liittyvät Suomen ja Baltian kautta EU-sähkömarkkinoihin.