Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu

Nuoresta rakennuskannastamme ensimmäinen määrällisesti merkittävä osuus asuinkerrostaloista on nyt korjauksen tarpeessa. Korjaustoiminta on tekniikaltaan vielä kehittymätöntä, joten tutkimus- ja kehitystyötä on tehtävä uusien korjausmenetelmien ja välineiden kehittämiseksi. Onnistunut korjaushankkeen läpivienti edellyttää erittäin perusteellista suunnittelua, kuntoarviota ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä oikeaa sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjakorjauksissa on hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä vain pintojen viimeistelyyn. Korjaustyöhanke on ajoitettava siten, että vuosikorjaukset tehdään samassa yhteydessä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen mukaan seuraavasti: rakennuttajan kustannukset 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, joista LVIS-aputöiden osuus 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjakorjauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttajan kustannukset 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi LVIS-kustannusten muodostumista pääryhmittäin ja kustannuslajeittaan. Uusien kylpyhuonekorjausmenetelmien avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan toteutusvaihetta. Menetelmillä vähennetään toteutusvaiheen häiriöitä sekä parannetaan asukkaiden ja työntekijöiden olosuhteita. Laatoituselementti- ja putkistonkorjauskokeilut olivat kaikki teknisesti toimivia, mutta muovisten vesiputkien asennusmenetelmää lukuunottamatta vielä osin kehittymättömiä. Putkistokorjaustekniikan kehittämisessä keskitytään jatkossa pystylinjoissa käytettävän koteloelementin parantamiseen. Laatoituselementtitekniikassa on kiinnitettävä huomiota esivalmistukseen, elementtien kiinnitystekniikkaan ja työvälineiden kehittämiseen eri putkiasennustekniikoita vastaaviksi.