Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu

Translated title of the contribution: Experiment of bathroom reparation in apartment buildings

Jari Heikkilä, Yrjö Tuppurainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Nuoresta rakennuskannastamme ensimmäinen määrällisesti merkittävä osuus asuinkerrostaloista on nyt korjauksen tarpeessa. Korjaustoiminta on tekniikaltaan vielä kehittymätöntä, joten tutkimus- ja kehitystyötä on tehtävä uusien korjausmenetelmien ja välineiden kehittämiseksi. Onnistunut korjaushankkeen läpivienti edellyttää erittäin perusteellista suunnittelua, kuntoarviota ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä oikeaa sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjakorjauksissa on hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä vain pintojen viimeistelyyn. Korjaustyöhanke on ajoitettava siten, että vuosikorjaukset tehdään samassa yhteydessä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen mukaan seuraavasti: rakennuttajan kustannukset 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, joista LVIS-aputöiden osuus 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjakorjauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttajan kustannukset 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi LVIS-kustannusten muodostumista pääryhmittäin ja kustannuslajeittaan. Uusien kylpyhuonekorjausmenetelmien avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan toteutusvaihetta. Menetelmillä vähennetään toteutusvaiheen häiriöitä sekä parannetaan asukkaiden ja työntekijöiden olosuhteita. Laatoituselementti- ja putkistonkorjauskokeilut olivat kaikki teknisesti toimivia, mutta muovisten vesiputkien asennusmenetelmää lukuunottamatta vielä osin kehittymättömiä. Putkistokorjaustekniikan kehittämisessä keskitytään jatkossa pystylinjoissa käytettävän koteloelementin parantamiseen. Laatoituselementtitekniikassa on kiinnitettävä huomiota esivalmistukseen, elementtien kiinnitystekniikkaan ja työvälineiden kehittämiseen eri putkiasennustekniikoita vastaaviksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
Number of pages64
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1172
ISSN0358-5085

Fingerprint

Toilet Facilities

Keywords

  • apartment buildings
  • residential buildings
  • repairs
  • renovating
  • reconditioning
  • bathrooms
  • construction
  • building stock
  • costs
  • time

Cite this

Heikkilä, J., & Tuppurainen, Y. (1990). Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu. Espoo. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1172
Heikkilä, Jari ; Tuppurainen, Yrjö. / Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu. Espoo, 1990. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1172).
@book{c615314bd8d0480b81e38ee28db867cd,
title = "Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu",
abstract = "Nuoresta rakennuskannastamme ensimm{\"a}inen m{\"a}{\"a}r{\"a}llisesti merkitt{\"a}v{\"a} osuus asuinkerrostaloista on nyt korjauksen tarpeessa. Korjaustoiminta on tekniikaltaan viel{\"a} kehittym{\"a}t{\"o}nt{\"a}, joten tutkimus- ja kehitysty{\"o}t{\"a} on teht{\"a}v{\"a} uusien korjausmenetelmien ja v{\"a}lineiden kehitt{\"a}miseksi. Onnistunut korjaushankkeen l{\"a}pivienti edellytt{\"a}{\"a} eritt{\"a}in perusteellista suunnittelua, kuntoarviota ja uudisrakentamista pitemp{\"a}{\"a} rakentamisen valmisteluaikaa sek{\"a} oikeaa sopimustekniikkaa. Monitoimity{\"o}kuntien k{\"a}ytt{\"o} asuinkerrostalojen linjakorjauksissa on hy{\"o}dyllist{\"a}. Korjaust{\"o}iss{\"a} tulee yleens{\"a} keskitty{\"a} varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eik{\"a} vain pintojen viimeistelyyn. Korjausty{\"o}hanke on ajoitettava siten, ett{\"a} vuosikorjaukset tehd{\"a}{\"a}n samassa yhteydess{\"a}. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen mukaan seuraavasti: rakennuttajan kustannukset 12,4 {\%}; rakennustekniset ty{\"o}t 64,2 {\%}, joista LVIS-aput{\"o}iden osuus 1,4 {\%}; LVI-tekniset ty{\"o}t 12,0 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}tekniset ty{\"o}t 11,4 {\%}. Asuinkerrostalojen linjakorjauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttajan kustannukset 7,9 {\%}; rakennustekniset ty{\"o}t 45,5 {\%}; LVI-tekniset ty{\"o}t 44,6 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}tekniset ty{\"o}t 2,0 {\%}. Tutkimuksessa tarkasteltiin lis{\"a}ksi LVIS-kustannusten muodostumista p{\"a}{\"a}ryhmitt{\"a}in ja kustannuslajeittaan. Uusien kylpyhuonekorjausmenetelmien avulla pyrit{\"a}{\"a}n pienent{\"a}m{\"a}{\"a}n korjauskustannuksia ja nopeuttamaan toteutusvaihetta. Menetelmill{\"a} v{\"a}hennet{\"a}{\"a}n toteutusvaiheen h{\"a}iri{\"o}it{\"a} sek{\"a} parannetaan asukkaiden ja ty{\"o}ntekij{\"o}iden olosuhteita. Laatoituselementti- ja putkistonkorjauskokeilut olivat kaikki teknisesti toimivia, mutta muovisten vesiputkien asennusmenetelm{\"a}{\"a} lukuunottamatta viel{\"a} osin kehittym{\"a}tt{\"o}mi{\"a}. Putkistokorjaustekniikan kehitt{\"a}misess{\"a} keskityt{\"a}{\"a}n jatkossa pystylinjoissa k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n koteloelementin parantamiseen. Laatoituselementtitekniikassa on kiinnitett{\"a}v{\"a} huomiota esivalmistukseen, elementtien kiinnitystekniikkaan ja ty{\"o}v{\"a}lineiden kehitt{\"a}miseen eri putkiasennustekniikoita vastaaviksi.",
keywords = "apartment buildings, residential buildings, repairs, renovating, reconditioning, bathrooms, construction, building stock, costs, time",
author = "Jari Heikkil{\"a} and Yrj{\"o} Tuppurainen",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3821-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1172",

}

Heikkilä, J & Tuppurainen, Y 1990, Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1172, Espoo.

Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu. / Heikkilä, Jari; Tuppurainen, Yrjö.

Espoo, 1990. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1172).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu

AU - Heikkilä, Jari

AU - Tuppurainen, Yrjö

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Nuoresta rakennuskannastamme ensimmäinen määrällisesti merkittävä osuus asuinkerrostaloista on nyt korjauksen tarpeessa. Korjaustoiminta on tekniikaltaan vielä kehittymätöntä, joten tutkimus- ja kehitystyötä on tehtävä uusien korjausmenetelmien ja välineiden kehittämiseksi. Onnistunut korjaushankkeen läpivienti edellyttää erittäin perusteellista suunnittelua, kuntoarviota ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä oikeaa sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjakorjauksissa on hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä vain pintojen viimeistelyyn. Korjaustyöhanke on ajoitettava siten, että vuosikorjaukset tehdään samassa yhteydessä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen mukaan seuraavasti: rakennuttajan kustannukset 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, joista LVIS-aputöiden osuus 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjakorjauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttajan kustannukset 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi LVIS-kustannusten muodostumista pääryhmittäin ja kustannuslajeittaan. Uusien kylpyhuonekorjausmenetelmien avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan toteutusvaihetta. Menetelmillä vähennetään toteutusvaiheen häiriöitä sekä parannetaan asukkaiden ja työntekijöiden olosuhteita. Laatoituselementti- ja putkistonkorjauskokeilut olivat kaikki teknisesti toimivia, mutta muovisten vesiputkien asennusmenetelmää lukuunottamatta vielä osin kehittymättömiä. Putkistokorjaustekniikan kehittämisessä keskitytään jatkossa pystylinjoissa käytettävän koteloelementin parantamiseen. Laatoituselementtitekniikassa on kiinnitettävä huomiota esivalmistukseen, elementtien kiinnitystekniikkaan ja työvälineiden kehittämiseen eri putkiasennustekniikoita vastaaviksi.

AB - Nuoresta rakennuskannastamme ensimmäinen määrällisesti merkittävä osuus asuinkerrostaloista on nyt korjauksen tarpeessa. Korjaustoiminta on tekniikaltaan vielä kehittymätöntä, joten tutkimus- ja kehitystyötä on tehtävä uusien korjausmenetelmien ja välineiden kehittämiseksi. Onnistunut korjaushankkeen läpivienti edellyttää erittäin perusteellista suunnittelua, kuntoarviota ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä oikeaa sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjakorjauksissa on hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä vain pintojen viimeistelyyn. Korjaustyöhanke on ajoitettava siten, että vuosikorjaukset tehdään samassa yhteydessä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen mukaan seuraavasti: rakennuttajan kustannukset 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, joista LVIS-aputöiden osuus 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjakorjauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttajan kustannukset 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi LVIS-kustannusten muodostumista pääryhmittäin ja kustannuslajeittaan. Uusien kylpyhuonekorjausmenetelmien avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan toteutusvaihetta. Menetelmillä vähennetään toteutusvaiheen häiriöitä sekä parannetaan asukkaiden ja työntekijöiden olosuhteita. Laatoituselementti- ja putkistonkorjauskokeilut olivat kaikki teknisesti toimivia, mutta muovisten vesiputkien asennusmenetelmää lukuunottamatta vielä osin kehittymättömiä. Putkistokorjaustekniikan kehittämisessä keskitytään jatkossa pystylinjoissa käytettävän koteloelementin parantamiseen. Laatoituselementtitekniikassa on kiinnitettävä huomiota esivalmistukseen, elementtien kiinnitystekniikkaan ja työvälineiden kehittämiseen eri putkiasennustekniikoita vastaaviksi.

KW - apartment buildings

KW - residential buildings

KW - repairs

KW - renovating

KW - reconditioning

KW - bathrooms

KW - construction

KW - building stock

KW - costs

KW - time

M3 - Report

SN - 951-38-3821-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu

CY - Espoo

ER -

Heikkilä J, Tuppurainen Y. Asuinkerrostalon kylpyhuoneenkorjauskokeilu. Espoo, 1990. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1172).