Räjähdekohteiden kvantitatiivinen riskianalyysi ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa

Tämä raportti on perusselvitys räjähdekohteiden kvantitatiivisesta riskianalyysistä (quantitative risk analysis, QRA). Raportin tarkoitus on osaltaan tarjota tietoa ja näkökohtia QRA:n käyttöönottoa Suomessa koskevalle keskustelulle sekä valmistelu- ja kehitystyölle. Raportin koostamisessa käytettyjä menetelmiä ovat olleet kirjallisuus- ja säädöskatsaukset, lähinnä sähköpostitse tapahtuneet asiantuntijahaastattelut, sekä alan suomalaisten asiantuntijoiden näkemysten kirjaaminen.
Norjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä QRA:ta käytetään laajasti räjähdekohteiden luvanhaussa. Ruotsissa ja Norjassa on sotilaspuolella käytössä sama hyväksytty menetelmä. Itävallassa räjähdekohteiden turvallisuusanalyysi perustuu suojaetäisyyksiin. Lähemmin tarkastellaan kuutta QRA-menetelmää. Menetelmissä on eroja esimerkiksi sen suhteen, minkätyyppisiä rakennuksia tai rakenteita pystytään tarkastelemaan, sekä sen suhteen kuinka tarkoilla menetelmillä räjähdyksiin liittyviä fysikaalisia ilmiöitä analysoidaan. Siviili- ja sotilaspuolella lasketaan samoja riskimittoja - yksilö- ja ryhmäriskiä - ja tarkasteltavat räjähdysten vaikutukset ovat samoja; erot liittyvät tarkasteltuihin räjähteisiin, niihin liittyvään toimintaan, tarkasteltaviin kohteisiin (esim. varastotyypit) ja alueisiin.
Ruotsin ja Norjan lainsäädäntöä on tarkasteltu hyväksyttävään riskitasoon ja sen määrittelyyn liittyen. Hyväksyttävän riskitason asettavat molemmissa maissa viranomaiset. Hyväksyttävä riskitaso asetetaan yksilöriskille Norjassa sillä perusteella, että kohteen aiheuttamat riskit kasvattavat muista onnettomuuksista johtuvaa kuolemisriskiä vain vähän, ja yhteiskunnallista riskiä tarkasteltaessa otetaan kuolemisriskin lisäksi huomioon myös räjähdekohteen tuottama hyöty. Ruotsissa sekä yksilöriskin että ryhmäriskin tasojen määrityksessä käytetään muilla keinoin turvalliseksi todetun kohteen tuottamaa riskitasoa.
QRA-menetelmiä on kelpoistettu eri puolilla eri tavoin, mutta järjestelmällistä ja kattavaa kelpoistusmenettelyä ei ilmeisesti ole otettu käyttöön missään päin maailmaa.
Ydinvoimateollisuudessa ovat pitkän kehitystyön tuloksena kvantitatiiviset riskianalyysimenetelmät, lainsäädäntö ja menetelmien kelpoistaminen saavuttaneet asteen, jossa niistä on otettavissa elementtejä räjähde-QRA-analyysien tekemiseen, hyödyntämiseen ja alan lainsäädäntöön liittyen.