Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa

Translated title of the contribution: Extracting of waste air in multistorey residential buildings

Veijo Siitonen, Jorma Heikkinen, Keijo Kovanen, Marianna Luoma, Mikko Saari, Pertti Broas

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Asuinkerrostaloista jäteilma on yleensä johdettu ulos katon yläpuolelta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko kunkin asunnon jäteilma poistaa suoraan ulkoseinältä aiheuttamatta rakennuksessa hajua tai muuta haittaa. Tämä helpottaisi asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden käyttöä kerrostaloissa, kun erillinen kanavointi katolle jäisi pois. Jäteilman seinäpuhalluksen toimintaa tutkittiin kolmessa kerrostalossa täysmittakaavakokein ja talojen pienoismalleilla tuulitunnelissa. Jäteilman kulkua talojen ulkopuolella kuvattiin videolla merkkisavua käyttäen ja laimenemista mitattiin merkkiainemenetelmällä. Etenkin kenttäkokeissa seinäaukosta lähtevä jäteilmavana kieppui tuulen pyörteilyn vuoksi jatkuvasti eri suuntiin ja osui vain hetkittäin kuhunkin tarkastelupisteeseen. Paikallinen laimennussuhde vaihteli vastaavasti tuuliolojen mukaan. Avoimelta seinustalta jäteilma-aukkojen lähialueilla mitattu laimennus oli yleensä suurempi kuin kattopoistojen laimenemisteorian mukaan laskettu minimi-laimennus. Täten teorian ennustetta voidaan pitää turvallisena avoimelle seinälle sijoitettavien ilma-aukkojen mitoituksen kannalta. Seinän syvennyksissä ja soppitiloissa teoria ei toimi luotettavasti. Jäteilman laimennustarpeen arviointia ja koetulosten arvostelua varten mitattiin keittiön poistoilman (20 dm2/s) hajukynnysarvot eräiden ruokien valmistuksen sekä tupakoinnin aikana. Voimakkain haju muodostui silakoiden paistosta, jolloin poistoilmaa oli laimennettava 168-kertaisesti eli pitoisuuteen 0,6 %. Koerakennusten ilmanottokohdista mitattu laimennus oli yleensä tätä raja-arvoa suurempi lukuun ottamatta tapauksia, joissa sekä jäteilma- että ulkoilma-aukot oli sijoitettu epäedullisesti seinän sisänurkkaukseen tai parvekkeiden väliin. Näissäkään tapauksissa asukkailta ei ole tullut hajun valituksia. Suunnittelun apuvälineeksi kehitettiin laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida ilmanottopaikan ilman puhtauden pysyvyys vuositasolla. Koetulosten ja laskelmien perusteella laadittiin suunnitteluohjeet, joilla voidaan saavuttaa hyväksyttävä tuloilman laatu jäteilman seinäpuhallusta käytettäessä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages114
ISBN (Print)951-38-4710-1
Publication statusPublished - 1994
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1595
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Skates (Fish)
Air

Keywords

  • exhaust systems
  • mechanical ventilation
  • vents
  • ducts
  • exhaust air
  • exhaust emissions
  • residential buildings
  • apartment buildings
  • multistorey buildings
  • extraction
  • indoor air
  • walls
  • models
  • air quality
  • odors
  • measurement
  • air flow

Cite this

Siitonen, V., Heikkinen, J., Kovanen, K., Luoma, M., Saari, M., & Broas, P. (1994). Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1595
Siitonen, Veijo ; Heikkinen, Jorma ; Kovanen, Keijo ; Luoma, Marianna ; Saari, Mikko ; Broas, Pertti. / Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 114 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1595).
@book{fa81504f3aa44fea8b64e887dcb3a1f2,
title = "J{\"a}teilman sein{\"a}puhallus asuinkerrostaloissa",
abstract = "Asuinkerrostaloista j{\"a}teilma on yleens{\"a} johdettu ulos katon yl{\"a}puolelta. Tutkimuksessa haluttiin selvitt{\"a}{\"a}, voitaisiinko kunkin asunnon j{\"a}teilma poistaa suoraan ulkosein{\"a}lt{\"a} aiheuttamatta rakennuksessa hajua tai muuta haittaa. T{\"a}m{\"a} helpottaisi asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} kerrostaloissa, kun erillinen kanavointi katolle j{\"a}isi pois. J{\"a}teilman sein{\"a}puhalluksen toimintaa tutkittiin kolmessa kerrostalossa t{\"a}ysmittakaavakokein ja talojen pienoismalleilla tuulitunnelissa. J{\"a}teilman kulkua talojen ulkopuolella kuvattiin videolla merkkisavua k{\"a}ytt{\"a}en ja laimenemista mitattiin merkkiainemenetelm{\"a}ll{\"a}. Etenkin kentt{\"a}kokeissa sein{\"a}aukosta l{\"a}htev{\"a} j{\"a}teilmavana kieppui tuulen py{\"o}rteilyn vuoksi jatkuvasti eri suuntiin ja osui vain hetkitt{\"a}in kuhunkin tarkastelupisteeseen. Paikallinen laimennussuhde vaihteli vastaavasti tuuliolojen mukaan. Avoimelta seinustalta j{\"a}teilma-aukkojen l{\"a}hialueilla mitattu laimennus oli yleens{\"a} suurempi kuin kattopoistojen laimenemisteorian mukaan laskettu minimi-laimennus. T{\"a}ten teorian ennustetta voidaan pit{\"a}{\"a} turvallisena avoimelle sein{\"a}lle sijoitettavien ilma-aukkojen mitoituksen kannalta. Sein{\"a}n syvennyksiss{\"a} ja soppitiloissa teoria ei toimi luotettavasti. J{\"a}teilman laimennustarpeen arviointia ja koetulosten arvostelua varten mitattiin keitti{\"o}n poistoilman (20 dm2/s) hajukynnysarvot er{\"a}iden ruokien valmistuksen sek{\"a} tupakoinnin aikana. Voimakkain haju muodostui silakoiden paistosta, jolloin poistoilmaa oli laimennettava 168-kertaisesti eli pitoisuuteen 0,6 {\%}. Koerakennusten ilmanottokohdista mitattu laimennus oli yleens{\"a} t{\"a}t{\"a} raja-arvoa suurempi lukuun ottamatta tapauksia, joissa sek{\"a} j{\"a}teilma- ett{\"a} ulkoilma-aukot oli sijoitettu ep{\"a}edullisesti sein{\"a}n sis{\"a}nurkkaukseen tai parvekkeiden v{\"a}liin. N{\"a}iss{\"a}k{\"a}{\"a}n tapauksissa asukkailta ei ole tullut hajun valituksia. Suunnittelun apuv{\"a}lineeksi kehitettiin laskentamenetelm{\"a}, jolla voidaan arvioida ilmanottopaikan ilman puhtauden pysyvyys vuositasolla. Koetulosten ja laskelmien perusteella laadittiin suunnitteluohjeet, joilla voidaan saavuttaa hyv{\"a}ksytt{\"a}v{\"a} tuloilman laatu j{\"a}teilman sein{\"a}puhallusta k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}.",
keywords = "exhaust systems, mechanical ventilation, vents, ducts, exhaust air, exhaust emissions, residential buildings, apartment buildings, multistorey buildings, extraction, indoor air, walls, models, air quality, odors, measurement, air flow",
author = "Veijo Siitonen and Jorma Heikkinen and Keijo Kovanen and Marianna Luoma and Mikko Saari and Pertti Broas",
year = "1994",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4710-1",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1595",
address = "Finland",

}

Siitonen, V, Heikkinen, J, Kovanen, K, Luoma, M, Saari, M & Broas, P 1994, Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1595, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa. / Siitonen, Veijo; Heikkinen, Jorma; Kovanen, Keijo; Luoma, Marianna; Saari, Mikko; Broas, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 114 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1595).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa

AU - Siitonen, Veijo

AU - Heikkinen, Jorma

AU - Kovanen, Keijo

AU - Luoma, Marianna

AU - Saari, Mikko

AU - Broas, Pertti

PY - 1994

Y1 - 1994

N2 - Asuinkerrostaloista jäteilma on yleensä johdettu ulos katon yläpuolelta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko kunkin asunnon jäteilma poistaa suoraan ulkoseinältä aiheuttamatta rakennuksessa hajua tai muuta haittaa. Tämä helpottaisi asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden käyttöä kerrostaloissa, kun erillinen kanavointi katolle jäisi pois. Jäteilman seinäpuhalluksen toimintaa tutkittiin kolmessa kerrostalossa täysmittakaavakokein ja talojen pienoismalleilla tuulitunnelissa. Jäteilman kulkua talojen ulkopuolella kuvattiin videolla merkkisavua käyttäen ja laimenemista mitattiin merkkiainemenetelmällä. Etenkin kenttäkokeissa seinäaukosta lähtevä jäteilmavana kieppui tuulen pyörteilyn vuoksi jatkuvasti eri suuntiin ja osui vain hetkittäin kuhunkin tarkastelupisteeseen. Paikallinen laimennussuhde vaihteli vastaavasti tuuliolojen mukaan. Avoimelta seinustalta jäteilma-aukkojen lähialueilla mitattu laimennus oli yleensä suurempi kuin kattopoistojen laimenemisteorian mukaan laskettu minimi-laimennus. Täten teorian ennustetta voidaan pitää turvallisena avoimelle seinälle sijoitettavien ilma-aukkojen mitoituksen kannalta. Seinän syvennyksissä ja soppitiloissa teoria ei toimi luotettavasti. Jäteilman laimennustarpeen arviointia ja koetulosten arvostelua varten mitattiin keittiön poistoilman (20 dm2/s) hajukynnysarvot eräiden ruokien valmistuksen sekä tupakoinnin aikana. Voimakkain haju muodostui silakoiden paistosta, jolloin poistoilmaa oli laimennettava 168-kertaisesti eli pitoisuuteen 0,6 %. Koerakennusten ilmanottokohdista mitattu laimennus oli yleensä tätä raja-arvoa suurempi lukuun ottamatta tapauksia, joissa sekä jäteilma- että ulkoilma-aukot oli sijoitettu epäedullisesti seinän sisänurkkaukseen tai parvekkeiden väliin. Näissäkään tapauksissa asukkailta ei ole tullut hajun valituksia. Suunnittelun apuvälineeksi kehitettiin laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida ilmanottopaikan ilman puhtauden pysyvyys vuositasolla. Koetulosten ja laskelmien perusteella laadittiin suunnitteluohjeet, joilla voidaan saavuttaa hyväksyttävä tuloilman laatu jäteilman seinäpuhallusta käytettäessä.

AB - Asuinkerrostaloista jäteilma on yleensä johdettu ulos katon yläpuolelta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko kunkin asunnon jäteilma poistaa suoraan ulkoseinältä aiheuttamatta rakennuksessa hajua tai muuta haittaa. Tämä helpottaisi asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden käyttöä kerrostaloissa, kun erillinen kanavointi katolle jäisi pois. Jäteilman seinäpuhalluksen toimintaa tutkittiin kolmessa kerrostalossa täysmittakaavakokein ja talojen pienoismalleilla tuulitunnelissa. Jäteilman kulkua talojen ulkopuolella kuvattiin videolla merkkisavua käyttäen ja laimenemista mitattiin merkkiainemenetelmällä. Etenkin kenttäkokeissa seinäaukosta lähtevä jäteilmavana kieppui tuulen pyörteilyn vuoksi jatkuvasti eri suuntiin ja osui vain hetkittäin kuhunkin tarkastelupisteeseen. Paikallinen laimennussuhde vaihteli vastaavasti tuuliolojen mukaan. Avoimelta seinustalta jäteilma-aukkojen lähialueilla mitattu laimennus oli yleensä suurempi kuin kattopoistojen laimenemisteorian mukaan laskettu minimi-laimennus. Täten teorian ennustetta voidaan pitää turvallisena avoimelle seinälle sijoitettavien ilma-aukkojen mitoituksen kannalta. Seinän syvennyksissä ja soppitiloissa teoria ei toimi luotettavasti. Jäteilman laimennustarpeen arviointia ja koetulosten arvostelua varten mitattiin keittiön poistoilman (20 dm2/s) hajukynnysarvot eräiden ruokien valmistuksen sekä tupakoinnin aikana. Voimakkain haju muodostui silakoiden paistosta, jolloin poistoilmaa oli laimennettava 168-kertaisesti eli pitoisuuteen 0,6 %. Koerakennusten ilmanottokohdista mitattu laimennus oli yleensä tätä raja-arvoa suurempi lukuun ottamatta tapauksia, joissa sekä jäteilma- että ulkoilma-aukot oli sijoitettu epäedullisesti seinän sisänurkkaukseen tai parvekkeiden väliin. Näissäkään tapauksissa asukkailta ei ole tullut hajun valituksia. Suunnittelun apuvälineeksi kehitettiin laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida ilmanottopaikan ilman puhtauden pysyvyys vuositasolla. Koetulosten ja laskelmien perusteella laadittiin suunnitteluohjeet, joilla voidaan saavuttaa hyväksyttävä tuloilman laatu jäteilman seinäpuhallusta käytettäessä.

KW - exhaust systems

KW - mechanical ventilation

KW - vents

KW - ducts

KW - exhaust air

KW - exhaust emissions

KW - residential buildings

KW - apartment buildings

KW - multistorey buildings

KW - extraction

KW - indoor air

KW - walls

KW - models

KW - air quality

KW - odors

KW - measurement

KW - air flow

M3 - Report

SN - 951-38-4710-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Siitonen V, Heikkinen J, Kovanen K, Luoma M, Saari M, Broas P. Jäteilman seinäpuhallus asuinkerrostaloissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 114 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1595).