Betonin säilyvyyden kenttätutkimukset: Merkitys ja tuloksia

Translated title of the contribution: Field testing research of concrete: Significance and results

Hannele Kuosa, Erika Holt

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Suomessa on kolme betonin säilyvyyden koekenttää. Yksi kenttä on tienvieruskoekenttä, jossa koekappaleet altistuvat tiesuolauksen vaikutuksille. Lisäksi yksi koekenttä on Espoossa ja yksi Sodankylässä. Näille koekentille on sijoitettu noin 90 eri betonikoostumusta yli kymmenen vuoden kuluessa (2001 - 12). Kenttätutkimuksiin sisältyvät kosteusolosuhteiden vaihtelut, tiesuolauksen vaikutukset, lämpötilavaihtelu sekä auringon säteilyaltistus. Myös ilman hiilidioksidin vaikutukset betonissa sekä betonin kovettumisen eteneminen tulevat otetuiksi huomioon. Kenttätutkimuksissa eri vaurioitumismekanismien vuorovaikutukset tulevat myös otetuiksi huomioon - esimerkiksi se, miten pakkasvaurioituminen vaikuttaa suolojen tunkeutumiseen ja betonin karbonatisoitumiseen. Kenttämittauksia on aloitettu Suomessa kolmessa laajemmassa projektissa (DuraInt (2007 - 11), CONLIFE (2001 - 04) ja YmpBetoni (2002 -04)). Lisäksi erillisiin pienempiin tutkimuksiin liittyviä koekappaleita viedään koekentille edelleen. Tavoitteena on, että kenttätutkimuksia jatketaan ainakin 20 vuoteen asti. Vasta tämän ajan kuluessa on mahdollista saada riittävän luotettavaa tietoa betonien säilyvyydestä erityisesti suunnittelukäyttöiän ollessa pitkä, 100 - 200 vuotta. Laboratorio- ja kenttäkoetulokset ovat toistaiseksi vastanneet toisiaan hyvin tai suhteellisen hyvin. Kuitenkin tuloksia pitkäaikaisista kenttätutkimuksista tullaan tarvitsemaan jatkossa sekä laboratoriotestauksen että erityisesti säilyvyysmallinnuksen kehittämisessä. Säilyvyyden kenttätutkimus on luotettavin tapa saada tietoa säilyvyysmallien verifiointiin. Erityisesti kenttämittaustuloksia tarvitaan, kun selvitetään uusien ekologisten sideaineiden, betonikoostumusten ja erilaisten betonin suojaus-menetelmien toimivuutta käytännön olosuhteissa.
Original languageFinnish
Pages (from-to)46-49
Number of pages4
JournalBetoni
Issue number1
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Fingerprint

testing

Cite this

@article{4b85b540c2f543afbc343e1f78f84a68,
title = "Betonin s{\"a}ilyvyyden kentt{\"a}tutkimukset: Merkitys ja tuloksia",
abstract = "Suomessa on kolme betonin s{\"a}ilyvyyden koekentt{\"a}{\"a}. Yksi kentt{\"a} on tienvieruskoekentt{\"a}, jossa koekappaleet altistuvat tiesuolauksen vaikutuksille. Lis{\"a}ksi yksi koekentt{\"a} on Espoossa ja yksi Sodankyl{\"a}ss{\"a}. N{\"a}ille koekentille on sijoitettu noin 90 eri betonikoostumusta yli kymmenen vuoden kuluessa (2001 - 12). Kentt{\"a}tutkimuksiin sis{\"a}ltyv{\"a}t kosteusolosuhteiden vaihtelut, tiesuolauksen vaikutukset, l{\"a}mp{\"o}tilavaihtelu sek{\"a} auringon s{\"a}teilyaltistus. My{\"o}s ilman hiilidioksidin vaikutukset betonissa sek{\"a} betonin kovettumisen eteneminen tulevat otetuiksi huomioon. Kentt{\"a}tutkimuksissa eri vaurioitumismekanismien vuorovaikutukset tulevat my{\"o}s otetuiksi huomioon - esimerkiksi se, miten pakkasvaurioituminen vaikuttaa suolojen tunkeutumiseen ja betonin karbonatisoitumiseen. Kentt{\"a}mittauksia on aloitettu Suomessa kolmessa laajemmassa projektissa (DuraInt (2007 - 11), CONLIFE (2001 - 04) ja YmpBetoni (2002 -04)). Lis{\"a}ksi erillisiin pienempiin tutkimuksiin liittyvi{\"a} koekappaleita vied{\"a}{\"a}n koekentille edelleen. Tavoitteena on, ett{\"a} kentt{\"a}tutkimuksia jatketaan ainakin 20 vuoteen asti. Vasta t{\"a}m{\"a}n ajan kuluessa on mahdollista saada riitt{\"a}v{\"a}n luotettavaa tietoa betonien s{\"a}ilyvyydest{\"a} erityisesti suunnitteluk{\"a}ytt{\"o}i{\"a}n ollessa pitk{\"a}, 100 - 200 vuotta. Laboratorio- ja kentt{\"a}koetulokset ovat toistaiseksi vastanneet toisiaan hyvin tai suhteellisen hyvin. Kuitenkin tuloksia pitk{\"a}aikaisista kentt{\"a}tutkimuksista tullaan tarvitsemaan jatkossa sek{\"a} laboratoriotestauksen ett{\"a} erityisesti s{\"a}ilyvyysmallinnuksen kehitt{\"a}misess{\"a}. S{\"a}ilyvyyden kentt{\"a}tutkimus on luotettavin tapa saada tietoa s{\"a}ilyvyysmallien verifiointiin. Erityisesti kentt{\"a}mittaustuloksia tarvitaan, kun selvitet{\"a}{\"a}n uusien ekologisten sideaineiden, betonikoostumusten ja erilaisten betonin suojaus-menetelmien toimivuutta k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n olosuhteissa.",
author = "Hannele Kuosa and Erika Holt",
note = "Project code: 26848",
year = "2012",
language = "Finnish",
pages = "46--49",
journal = "Betoni",
issn = "1235-2136",
number = "1",

}

Betonin säilyvyyden kenttätutkimukset : Merkitys ja tuloksia. / Kuosa, Hannele; Holt, Erika.

In: Betoni, No. 1, 2012, p. 46-49.

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

TY - JOUR

T1 - Betonin säilyvyyden kenttätutkimukset

T2 - Merkitys ja tuloksia

AU - Kuosa, Hannele

AU - Holt, Erika

N1 - Project code: 26848

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Suomessa on kolme betonin säilyvyyden koekenttää. Yksi kenttä on tienvieruskoekenttä, jossa koekappaleet altistuvat tiesuolauksen vaikutuksille. Lisäksi yksi koekenttä on Espoossa ja yksi Sodankylässä. Näille koekentille on sijoitettu noin 90 eri betonikoostumusta yli kymmenen vuoden kuluessa (2001 - 12). Kenttätutkimuksiin sisältyvät kosteusolosuhteiden vaihtelut, tiesuolauksen vaikutukset, lämpötilavaihtelu sekä auringon säteilyaltistus. Myös ilman hiilidioksidin vaikutukset betonissa sekä betonin kovettumisen eteneminen tulevat otetuiksi huomioon. Kenttätutkimuksissa eri vaurioitumismekanismien vuorovaikutukset tulevat myös otetuiksi huomioon - esimerkiksi se, miten pakkasvaurioituminen vaikuttaa suolojen tunkeutumiseen ja betonin karbonatisoitumiseen. Kenttämittauksia on aloitettu Suomessa kolmessa laajemmassa projektissa (DuraInt (2007 - 11), CONLIFE (2001 - 04) ja YmpBetoni (2002 -04)). Lisäksi erillisiin pienempiin tutkimuksiin liittyviä koekappaleita viedään koekentille edelleen. Tavoitteena on, että kenttätutkimuksia jatketaan ainakin 20 vuoteen asti. Vasta tämän ajan kuluessa on mahdollista saada riittävän luotettavaa tietoa betonien säilyvyydestä erityisesti suunnittelukäyttöiän ollessa pitkä, 100 - 200 vuotta. Laboratorio- ja kenttäkoetulokset ovat toistaiseksi vastanneet toisiaan hyvin tai suhteellisen hyvin. Kuitenkin tuloksia pitkäaikaisista kenttätutkimuksista tullaan tarvitsemaan jatkossa sekä laboratoriotestauksen että erityisesti säilyvyysmallinnuksen kehittämisessä. Säilyvyyden kenttätutkimus on luotettavin tapa saada tietoa säilyvyysmallien verifiointiin. Erityisesti kenttämittaustuloksia tarvitaan, kun selvitetään uusien ekologisten sideaineiden, betonikoostumusten ja erilaisten betonin suojaus-menetelmien toimivuutta käytännön olosuhteissa.

AB - Suomessa on kolme betonin säilyvyyden koekenttää. Yksi kenttä on tienvieruskoekenttä, jossa koekappaleet altistuvat tiesuolauksen vaikutuksille. Lisäksi yksi koekenttä on Espoossa ja yksi Sodankylässä. Näille koekentille on sijoitettu noin 90 eri betonikoostumusta yli kymmenen vuoden kuluessa (2001 - 12). Kenttätutkimuksiin sisältyvät kosteusolosuhteiden vaihtelut, tiesuolauksen vaikutukset, lämpötilavaihtelu sekä auringon säteilyaltistus. Myös ilman hiilidioksidin vaikutukset betonissa sekä betonin kovettumisen eteneminen tulevat otetuiksi huomioon. Kenttätutkimuksissa eri vaurioitumismekanismien vuorovaikutukset tulevat myös otetuiksi huomioon - esimerkiksi se, miten pakkasvaurioituminen vaikuttaa suolojen tunkeutumiseen ja betonin karbonatisoitumiseen. Kenttämittauksia on aloitettu Suomessa kolmessa laajemmassa projektissa (DuraInt (2007 - 11), CONLIFE (2001 - 04) ja YmpBetoni (2002 -04)). Lisäksi erillisiin pienempiin tutkimuksiin liittyviä koekappaleita viedään koekentille edelleen. Tavoitteena on, että kenttätutkimuksia jatketaan ainakin 20 vuoteen asti. Vasta tämän ajan kuluessa on mahdollista saada riittävän luotettavaa tietoa betonien säilyvyydestä erityisesti suunnittelukäyttöiän ollessa pitkä, 100 - 200 vuotta. Laboratorio- ja kenttäkoetulokset ovat toistaiseksi vastanneet toisiaan hyvin tai suhteellisen hyvin. Kuitenkin tuloksia pitkäaikaisista kenttätutkimuksista tullaan tarvitsemaan jatkossa sekä laboratoriotestauksen että erityisesti säilyvyysmallinnuksen kehittämisessä. Säilyvyyden kenttätutkimus on luotettavin tapa saada tietoa säilyvyysmallien verifiointiin. Erityisesti kenttämittaustuloksia tarvitaan, kun selvitetään uusien ekologisten sideaineiden, betonikoostumusten ja erilaisten betonin suojaus-menetelmien toimivuutta käytännön olosuhteissa.

M3 - Article

SP - 46

EP - 49

JO - Betoni

JF - Betoni

SN - 1235-2136

IS - 1

ER -