Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi

Translated title of the contribution: Fine particle and trace element emission characterization from energy production and process industry

Jouni Hokkinen, Jorma Jokiniemi, Minna Aurela, Risto Hillamo

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Hiukkas- ja raskasmetallipäästöt energiantuotannossa ovat jatkuvasti tiukentuvien säännösten kohteena.Pienhiukkasten negatiiviset terveysvaikutukset ovat saaneet laajalti julkisuutta energiantuotannon ollessa yksi suurimmista pienhiukkasten tuottajista.Samalla tuntemus erilaisten palamisprosessien ja polttoaineiden merkityksestä hiukkasten ominaisuuksiin ja hiukkaserotuslaitteistojen toimintaan on puutteellista.Raskasmetallit, elohopeaa ja mahdollisesti seleeniä lukuun ottamatta, esiintyvät pääosin hiukkasissa hiukkaserotuslaitteistojen toimintalämpötilassa. Pienhiukkasmittauksia tehtiin kolmessa leijukerrostekniikkaan perustuvassa voimalaitoksessa, joissa polttoaineena käytettiin biomassaa, turvetta, jätettä ja lietettä sekä terästehtaan sintraamolla ja kahdella mustalipeää polttavalla soodakattilalla.Leijupeti- ja soodakattiloilla mittaukset tehtiin samanaikaisesti ennen hiukkaserotuslaitteistoja ja niiden jälkeen erotustehokkuuksien selvittämiseksi.Laitos 1 oli polttoaineteholtaan 60 MW:n BFB (kupliva leijukerroskattila), ja polttoaineina käytettiin kahta seosta. Seoksessa A oli polttoainetehosta 30 % turvetta ja 70 % sahanpurua.Seoksessa B oli noin 12 % yhdyskuntajätettä, 18 % turvetta ja 70 % sahanpurua.Laitoksen 2, 150 MW CFB (kiertoleijukerroskattila), polttoaineena käytettiin kuorta ja lietettä sekä laitoksessa 3, 90 MW BFB, kuorta, turvetta ja lietettä. Soodakattiloissa, Laitokset 4 ja 5 poltettiin mustalipeää.Laitoksella 3 oli käytössä letkusuodatin ja laitoksilla 1, 2, 4 ja 5 sähkösuodatin. Pienhiukkasten massapitoisuus ja massakokojakauma mitattiin BLPI:llä (Bernerin alipaineimpaktori).Massapitoisuutta seurattiin myös jatkuvatoimisella massamonitorilla TEOM:lla.Lukumääräpitoisuus ja lukumääräkokojakauma mitattiin ELPI:llä (jatkuvatoimisella sähköisellä alipaineimpaktorilla).Näytteitä kerättiin myös pyyhkäisyelektronimikroskooppia varten.BLPI:llä kerätyt hiukkaset analysoitiin ICP-MS (induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometri) ja IC (ionikromatografia) analyyseillä raskasmetallien ja muiden yleisimpien aineiden pitoisuuksien määrittämiseksi. Polttoaineet analysoitiin joko XRF:llä (röntgenfluoresenssi) tai ICP-MS:llä ja IC:llä.Leijukerroskattiloilla hiukkaserotuslaitteistojen erotustehokkuus hiukkasten kokonaismassasta oli 98,0-99,9 %.Pienhiukkasten, halkaisijaltaan 0,1-1,0 µm, kohdalla sähkösuodatinten erotustehokkuus on pienempi kuin kokonaispölylle, 90 % ja 99 % välillä.Letkusuodattimen pienhiukkaserotustehokkuus on parempi kuin sähkösuodattimen, yli 99 %. Soodakattiloilla pienhiukkasten massapitoisuus on suurempi kuin leikerroskattiloilla johtuen korkeammasta palamislämpötilasta ja suuremmasta polttoaineen natriumpitoisuudesta.Tällöin myös pienhiukkasmoodi on suuremmissa hiukkasissa, noin 1-3 µm, ja sähkösuodattimen erotustehokkuus on hyvä myös pienhiukkasille.Alle 1 µm:n pienhiukkasia muodostuu palamisessa höyrystyvistä eli sellaisista aineista, joilla on prosessin lämpötilaan verrattuna matala sulamispiste ja korkea höyrynpaine, kuten esimerkiksi kloori, kalium, kadmium ja lyijy.Siten prosessin maksimilämpötilalla ja sellaisilla aineilla, jotka voivat yhdisteinä alentaa muiden aineiden sulamispistettä ja nostaa höyrynpainetta, lähinnä kloorilla, on suuri merkitys alle 1 µm:n pienhiukkasten määrään.Tehdyistä impaktorimittauksista voitiin havaita yhteys pienhiukkasten kokonais-massapitoisuudelle, prosessin lämpötilalle sekä polttoaineen ja pienhiukkasten kloori-, rikki-, kalium-, natrium-, lyijy-, kadmium- ja kupari- sekä joissain tapauksissa arseenipitoisuuksille.Suurempi kloorin pitoisuus polttoaineessa ja korkeampi prosessin lämpötila lisäsi näiden aineiden suhteellista osuutta alle 1µm pienhiukkasissa
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages66
ISBN (Electronic)951-38-6492-8
Publication statusPublished - 2004
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2258
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Trace Elements
Industry

Keywords

  • fine particles
  • energy production
  • combustion
  • emissions
  • trace elements
  • heavy metals
  • power plants
  • fine particle measurements
  • mass concentration
  • mass size distribution

Cite this

Hokkinen, J., Jokiniemi, J., Aurela, M., & Hillamo, R. (2004). Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2258
Hokkinen, Jouni ; Jokiniemi, Jorma ; Aurela, Minna ; Hillamo, Risto. / Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 66 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2258).
@book{cd7002d32bbd40ebb51dfad3824d3fb1,
title = "Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}jen karakterisointi",
abstract = "Hiukkas- ja raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}t energiantuotannossa ovat jatkuvasti tiukentuvien s{\"a}{\"a}nn{\"o}sten kohteena.Pienhiukkasten negatiiviset terveysvaikutukset ovat saaneet laajalti julkisuutta energiantuotannon ollessa yksi suurimmista pienhiukkasten tuottajista.Samalla tuntemus erilaisten palamisprosessien ja polttoaineiden merkityksest{\"a} hiukkasten ominaisuuksiin ja hiukkaserotuslaitteistojen toimintaan on puutteellista.Raskasmetallit, elohopeaa ja mahdollisesti seleeni{\"a} lukuun ottamatta, esiintyv{\"a}t p{\"a}{\"a}osin hiukkasissa hiukkaserotuslaitteistojen toimintal{\"a}mp{\"o}tilassa. Pienhiukkasmittauksia tehtiin kolmessa leijukerrostekniikkaan perustuvassa voimalaitoksessa, joissa polttoaineena k{\"a}ytettiin biomassaa, turvetta, j{\"a}tett{\"a} ja lietett{\"a} sek{\"a} ter{\"a}stehtaan sintraamolla ja kahdella mustalipe{\"a}{\"a} polttavalla soodakattilalla.Leijupeti- ja soodakattiloilla mittaukset tehtiin samanaikaisesti ennen hiukkaserotuslaitteistoja ja niiden j{\"a}lkeen erotustehokkuuksien selvitt{\"a}miseksi.Laitos 1 oli polttoaineteholtaan 60 MW:n BFB (kupliva leijukerroskattila), ja polttoaineina k{\"a}ytettiin kahta seosta. Seoksessa A oli polttoainetehosta 30 {\%} turvetta ja 70 {\%} sahanpurua.Seoksessa B oli noin 12 {\%} yhdyskuntaj{\"a}tett{\"a}, 18 {\%} turvetta ja 70 {\%} sahanpurua.Laitoksen 2, 150 MW CFB (kiertoleijukerroskattila), polttoaineena k{\"a}ytettiin kuorta ja lietett{\"a} sek{\"a} laitoksessa 3, 90 MW BFB, kuorta, turvetta ja lietett{\"a}. Soodakattiloissa, Laitokset 4 ja 5 poltettiin mustalipe{\"a}{\"a}.Laitoksella 3 oli k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} letkusuodatin ja laitoksilla 1, 2, 4 ja 5 s{\"a}hk{\"o}suodatin. Pienhiukkasten massapitoisuus ja massakokojakauma mitattiin BLPI:ll{\"a} (Bernerin alipaineimpaktori).Massapitoisuutta seurattiin my{\"o}s jatkuvatoimisella massamonitorilla TEOM:lla.Lukum{\"a}{\"a}r{\"a}pitoisuus ja lukum{\"a}{\"a}r{\"a}kokojakauma mitattiin ELPI:ll{\"a} (jatkuvatoimisella s{\"a}hk{\"o}isell{\"a} alipaineimpaktorilla).N{\"a}ytteit{\"a} ker{\"a}ttiin my{\"o}s pyyhk{\"a}isyelektronimikroskooppia varten.BLPI:ll{\"a} ker{\"a}tyt hiukkaset analysoitiin ICP-MS (induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometri) ja IC (ionikromatografia) analyyseill{\"a} raskasmetallien ja muiden yleisimpien aineiden pitoisuuksien m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseksi. Polttoaineet analysoitiin joko XRF:ll{\"a} (r{\"o}ntgenfluoresenssi) tai ICP-MS:ll{\"a} ja IC:ll{\"a}.Leijukerroskattiloilla hiukkaserotuslaitteistojen erotustehokkuus hiukkasten kokonaismassasta oli 98,0-99,9 {\%}.Pienhiukkasten, halkaisijaltaan 0,1-1,0 µm, kohdalla s{\"a}hk{\"o}suodatinten erotustehokkuus on pienempi kuin kokonaisp{\"o}lylle, 90 {\%} ja 99 {\%} v{\"a}lill{\"a}.Letkusuodattimen pienhiukkaserotustehokkuus on parempi kuin s{\"a}hk{\"o}suodattimen, yli 99 {\%}. Soodakattiloilla pienhiukkasten massapitoisuus on suurempi kuin leikerroskattiloilla johtuen korkeammasta palamisl{\"a}mp{\"o}tilasta ja suuremmasta polttoaineen natriumpitoisuudesta.T{\"a}ll{\"o}in my{\"o}s pienhiukkasmoodi on suuremmissa hiukkasissa, noin 1-3 µm, ja s{\"a}hk{\"o}suodattimen erotustehokkuus on hyv{\"a} my{\"o}s pienhiukkasille.Alle 1 µm:n pienhiukkasia muodostuu palamisessa h{\"o}yrystyvist{\"a} eli sellaisista aineista, joilla on prosessin l{\"a}mp{\"o}tilaan verrattuna matala sulamispiste ja korkea h{\"o}yrynpaine, kuten esimerkiksi kloori, kalium, kadmium ja lyijy.Siten prosessin maksimil{\"a}mp{\"o}tilalla ja sellaisilla aineilla, jotka voivat yhdistein{\"a} alentaa muiden aineiden sulamispistett{\"a} ja nostaa h{\"o}yrynpainetta, l{\"a}hinn{\"a} kloorilla, on suuri merkitys alle 1 µm:n pienhiukkasten m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n.Tehdyist{\"a} impaktorimittauksista voitiin havaita yhteys pienhiukkasten kokonais-massapitoisuudelle, prosessin l{\"a}mp{\"o}tilalle sek{\"a} polttoaineen ja pienhiukkasten kloori-, rikki-, kalium-, natrium-, lyijy-, kadmium- ja kupari- sek{\"a} joissain tapauksissa arseenipitoisuuksille.Suurempi kloorin pitoisuus polttoaineessa ja korkeampi prosessin l{\"a}mp{\"o}tila lis{\"a}si n{\"a}iden aineiden suhteellista osuutta alle 1µm pienhiukkasissa",
keywords = "fine particles, energy production, combustion, emissions, trace elements, heavy metals, power plants, fine particle measurements, mass concentration, mass size distribution",
author = "Jouni Hokkinen and Jorma Jokiniemi and Minna Aurela and Risto Hillamo",
year = "2004",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2258",
address = "Finland",

}

Hokkinen, J, Jokiniemi, J, Aurela, M & Hillamo, R 2004, Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2258, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi. / Hokkinen, Jouni; Jokiniemi, Jorma; Aurela, Minna; Hillamo, Risto.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 66 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2258).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi

AU - Hokkinen, Jouni

AU - Jokiniemi, Jorma

AU - Aurela, Minna

AU - Hillamo, Risto

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Hiukkas- ja raskasmetallipäästöt energiantuotannossa ovat jatkuvasti tiukentuvien säännösten kohteena.Pienhiukkasten negatiiviset terveysvaikutukset ovat saaneet laajalti julkisuutta energiantuotannon ollessa yksi suurimmista pienhiukkasten tuottajista.Samalla tuntemus erilaisten palamisprosessien ja polttoaineiden merkityksestä hiukkasten ominaisuuksiin ja hiukkaserotuslaitteistojen toimintaan on puutteellista.Raskasmetallit, elohopeaa ja mahdollisesti seleeniä lukuun ottamatta, esiintyvät pääosin hiukkasissa hiukkaserotuslaitteistojen toimintalämpötilassa. Pienhiukkasmittauksia tehtiin kolmessa leijukerrostekniikkaan perustuvassa voimalaitoksessa, joissa polttoaineena käytettiin biomassaa, turvetta, jätettä ja lietettä sekä terästehtaan sintraamolla ja kahdella mustalipeää polttavalla soodakattilalla.Leijupeti- ja soodakattiloilla mittaukset tehtiin samanaikaisesti ennen hiukkaserotuslaitteistoja ja niiden jälkeen erotustehokkuuksien selvittämiseksi.Laitos 1 oli polttoaineteholtaan 60 MW:n BFB (kupliva leijukerroskattila), ja polttoaineina käytettiin kahta seosta. Seoksessa A oli polttoainetehosta 30 % turvetta ja 70 % sahanpurua.Seoksessa B oli noin 12 % yhdyskuntajätettä, 18 % turvetta ja 70 % sahanpurua.Laitoksen 2, 150 MW CFB (kiertoleijukerroskattila), polttoaineena käytettiin kuorta ja lietettä sekä laitoksessa 3, 90 MW BFB, kuorta, turvetta ja lietettä. Soodakattiloissa, Laitokset 4 ja 5 poltettiin mustalipeää.Laitoksella 3 oli käytössä letkusuodatin ja laitoksilla 1, 2, 4 ja 5 sähkösuodatin. Pienhiukkasten massapitoisuus ja massakokojakauma mitattiin BLPI:llä (Bernerin alipaineimpaktori).Massapitoisuutta seurattiin myös jatkuvatoimisella massamonitorilla TEOM:lla.Lukumääräpitoisuus ja lukumääräkokojakauma mitattiin ELPI:llä (jatkuvatoimisella sähköisellä alipaineimpaktorilla).Näytteitä kerättiin myös pyyhkäisyelektronimikroskooppia varten.BLPI:llä kerätyt hiukkaset analysoitiin ICP-MS (induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometri) ja IC (ionikromatografia) analyyseillä raskasmetallien ja muiden yleisimpien aineiden pitoisuuksien määrittämiseksi. Polttoaineet analysoitiin joko XRF:llä (röntgenfluoresenssi) tai ICP-MS:llä ja IC:llä.Leijukerroskattiloilla hiukkaserotuslaitteistojen erotustehokkuus hiukkasten kokonaismassasta oli 98,0-99,9 %.Pienhiukkasten, halkaisijaltaan 0,1-1,0 µm, kohdalla sähkösuodatinten erotustehokkuus on pienempi kuin kokonaispölylle, 90 % ja 99 % välillä.Letkusuodattimen pienhiukkaserotustehokkuus on parempi kuin sähkösuodattimen, yli 99 %. Soodakattiloilla pienhiukkasten massapitoisuus on suurempi kuin leikerroskattiloilla johtuen korkeammasta palamislämpötilasta ja suuremmasta polttoaineen natriumpitoisuudesta.Tällöin myös pienhiukkasmoodi on suuremmissa hiukkasissa, noin 1-3 µm, ja sähkösuodattimen erotustehokkuus on hyvä myös pienhiukkasille.Alle 1 µm:n pienhiukkasia muodostuu palamisessa höyrystyvistä eli sellaisista aineista, joilla on prosessin lämpötilaan verrattuna matala sulamispiste ja korkea höyrynpaine, kuten esimerkiksi kloori, kalium, kadmium ja lyijy.Siten prosessin maksimilämpötilalla ja sellaisilla aineilla, jotka voivat yhdisteinä alentaa muiden aineiden sulamispistettä ja nostaa höyrynpainetta, lähinnä kloorilla, on suuri merkitys alle 1 µm:n pienhiukkasten määrään.Tehdyistä impaktorimittauksista voitiin havaita yhteys pienhiukkasten kokonais-massapitoisuudelle, prosessin lämpötilalle sekä polttoaineen ja pienhiukkasten kloori-, rikki-, kalium-, natrium-, lyijy-, kadmium- ja kupari- sekä joissain tapauksissa arseenipitoisuuksille.Suurempi kloorin pitoisuus polttoaineessa ja korkeampi prosessin lämpötila lisäsi näiden aineiden suhteellista osuutta alle 1µm pienhiukkasissa

AB - Hiukkas- ja raskasmetallipäästöt energiantuotannossa ovat jatkuvasti tiukentuvien säännösten kohteena.Pienhiukkasten negatiiviset terveysvaikutukset ovat saaneet laajalti julkisuutta energiantuotannon ollessa yksi suurimmista pienhiukkasten tuottajista.Samalla tuntemus erilaisten palamisprosessien ja polttoaineiden merkityksestä hiukkasten ominaisuuksiin ja hiukkaserotuslaitteistojen toimintaan on puutteellista.Raskasmetallit, elohopeaa ja mahdollisesti seleeniä lukuun ottamatta, esiintyvät pääosin hiukkasissa hiukkaserotuslaitteistojen toimintalämpötilassa. Pienhiukkasmittauksia tehtiin kolmessa leijukerrostekniikkaan perustuvassa voimalaitoksessa, joissa polttoaineena käytettiin biomassaa, turvetta, jätettä ja lietettä sekä terästehtaan sintraamolla ja kahdella mustalipeää polttavalla soodakattilalla.Leijupeti- ja soodakattiloilla mittaukset tehtiin samanaikaisesti ennen hiukkaserotuslaitteistoja ja niiden jälkeen erotustehokkuuksien selvittämiseksi.Laitos 1 oli polttoaineteholtaan 60 MW:n BFB (kupliva leijukerroskattila), ja polttoaineina käytettiin kahta seosta. Seoksessa A oli polttoainetehosta 30 % turvetta ja 70 % sahanpurua.Seoksessa B oli noin 12 % yhdyskuntajätettä, 18 % turvetta ja 70 % sahanpurua.Laitoksen 2, 150 MW CFB (kiertoleijukerroskattila), polttoaineena käytettiin kuorta ja lietettä sekä laitoksessa 3, 90 MW BFB, kuorta, turvetta ja lietettä. Soodakattiloissa, Laitokset 4 ja 5 poltettiin mustalipeää.Laitoksella 3 oli käytössä letkusuodatin ja laitoksilla 1, 2, 4 ja 5 sähkösuodatin. Pienhiukkasten massapitoisuus ja massakokojakauma mitattiin BLPI:llä (Bernerin alipaineimpaktori).Massapitoisuutta seurattiin myös jatkuvatoimisella massamonitorilla TEOM:lla.Lukumääräpitoisuus ja lukumääräkokojakauma mitattiin ELPI:llä (jatkuvatoimisella sähköisellä alipaineimpaktorilla).Näytteitä kerättiin myös pyyhkäisyelektronimikroskooppia varten.BLPI:llä kerätyt hiukkaset analysoitiin ICP-MS (induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometri) ja IC (ionikromatografia) analyyseillä raskasmetallien ja muiden yleisimpien aineiden pitoisuuksien määrittämiseksi. Polttoaineet analysoitiin joko XRF:llä (röntgenfluoresenssi) tai ICP-MS:llä ja IC:llä.Leijukerroskattiloilla hiukkaserotuslaitteistojen erotustehokkuus hiukkasten kokonaismassasta oli 98,0-99,9 %.Pienhiukkasten, halkaisijaltaan 0,1-1,0 µm, kohdalla sähkösuodatinten erotustehokkuus on pienempi kuin kokonaispölylle, 90 % ja 99 % välillä.Letkusuodattimen pienhiukkaserotustehokkuus on parempi kuin sähkösuodattimen, yli 99 %. Soodakattiloilla pienhiukkasten massapitoisuus on suurempi kuin leikerroskattiloilla johtuen korkeammasta palamislämpötilasta ja suuremmasta polttoaineen natriumpitoisuudesta.Tällöin myös pienhiukkasmoodi on suuremmissa hiukkasissa, noin 1-3 µm, ja sähkösuodattimen erotustehokkuus on hyvä myös pienhiukkasille.Alle 1 µm:n pienhiukkasia muodostuu palamisessa höyrystyvistä eli sellaisista aineista, joilla on prosessin lämpötilaan verrattuna matala sulamispiste ja korkea höyrynpaine, kuten esimerkiksi kloori, kalium, kadmium ja lyijy.Siten prosessin maksimilämpötilalla ja sellaisilla aineilla, jotka voivat yhdisteinä alentaa muiden aineiden sulamispistettä ja nostaa höyrynpainetta, lähinnä kloorilla, on suuri merkitys alle 1 µm:n pienhiukkasten määrään.Tehdyistä impaktorimittauksista voitiin havaita yhteys pienhiukkasten kokonais-massapitoisuudelle, prosessin lämpötilalle sekä polttoaineen ja pienhiukkasten kloori-, rikki-, kalium-, natrium-, lyijy-, kadmium- ja kupari- sekä joissain tapauksissa arseenipitoisuuksille.Suurempi kloorin pitoisuus polttoaineessa ja korkeampi prosessin lämpötila lisäsi näiden aineiden suhteellista osuutta alle 1µm pienhiukkasissa

KW - fine particles

KW - energy production

KW - combustion

KW - emissions

KW - trace elements

KW - heavy metals

KW - power plants

KW - fine particle measurements

KW - mass concentration

KW - mass size distribution

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hokkinen J, Jokiniemi J, Aurela M, Hillamo R. Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 66 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2258).