Sammutusjätevedet ja ympäristö

Translated title of the contribution: Fire-fighting water run-off and environment

Tuomas Paloposki, Kati Tillander, Kimmo Virolainen, Minna Nissilä, Kyösti Survo

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa, arvioida ja pienentää niitä ympäristöhaittoja, joita sammutusjätevesistä saattaa aiheutua teollisuustulipalojen sammuttamisen yhteydessä. Työssä keskityttiin Suomen tilanteeseen sekä lainsäädännön ja muiden viranomaismääräysten että myös tarkasteltavien teollisuuslaitosten osalta. Lainsäädännössä ja viranomaismääräyksissä on sammutusjätevesiä käsitelty varsin suppeasti ja esimerkinomaisesti. Toiminnanharjoittajille asetetut selvilläolovelvollisuus, valintavelvollisuus ja huolehtimisvelvollisuus sisältävät kuitenkin yleisellä tasolla velvollisuuden huolehtia myös sammutusjätevesistä. Sammutusjätevesistä aiheutuvan ympäristövahingon mahdollisuus on tunnistettu sekä hankkeessa mukana olevissa yrityksissä että useimmissa muissakin turvallisuusselvitysvelvollisissa yrityksissä. Myös pelastuslaitoksissa tiedostetaan sammutusjätevesistä aiheutuvan ympäristövahingon mahdollisuus. Pidemmälle vietyjä arvioita sammutusjätevesien määrästä ja mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuuksista sammutusjätevesissä ei ole kuitenkaan läheskään aina tehty. Nämä tiedot olisivat kuitenkin välttämättömiä sammutusjäteveden hallitun talteenoton ja puhdistamisen kannalta (esim. talteenottoaltaiden mitoitus, jätevedenpuhdistamojen mahdollisuudet jne.). Kirjallisuustutkimuksen perusteella arvioitiin karkealla tasolla tulipalon yhteydessä sammutusjäteveteen päätyvien yhdisteiden määriä sekä sammutusjätevesien määriä. Arvioinnin apuna käytettiin yksinkertaisia matemaattisia malleja, jotka esitellään työssä lyhyesti. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että useimmissa tapauksissa ympäristövaara ei niinkään aiheudu tulipalossa syntyneistä haitallisista yhdisteistä, vaan niistä kemikaaleista, jotka ovat olleet palokohteessa esim. varastoituina tai prosessoitavina jo ennen paloa ja jotka sammutuksen yhteydessä liukenevat tai liettyvät sammutusjäteveteen. Tulipalotilanteessa ensi sijalla ovat ihmishenkien pelastaminen ja palon sammuttaminen. Jos kuitenkin sammutusjätevedet muodostavat tai voivat muodostaa ympäristölle vaaraa, on onnettomuustilanteessa mahdollisimman pian kiinnitettävä huomiota sammutusjätevesien talteenottoon ja ohjailuun. Jos teknisiä mahdollisuuksia ei ole etukäteen mietitty ja ohjeistettu, voivat sammutusjätevesien talteenotto ja käsittely viivästyä tai jäädä kokonaan tekemättä. Sammutusjätevesien hallintaa onkin syytä selvittää teollisuuslaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteistyönä. Harjoitusten yhteydessä on myös syytä harjoitella sammutusjätevesien vaarallisuuden arviointia sekä sammutusjätevesien ohjailua ja talteenottoa. Työssä on kehitetty myös kysymyslistat, joiden avulla voidaan suunnitella varautumista sammutusjätevesiin tai tarkistaa jo tehtyjä suunnitelmia. Varautumisessa määritellyt toimintatavat ja ohjeistus liittyvät luontevasti sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitettäviin asioihin. Sisäinen pelastussuunnitelma toimii taustatietona myös pelastuslaitoksen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimiselle. Jatkotutkimuksen tarpeet ovat monissa tapauksissa laitoskohtaisia, sillä selvitettäviä asioita ovat laitoksessa käytettävät tai varastoitavat kemikaalit ja niiden ominaisuudet, viemäröintiverkosto ja mahdollinen jätevedenpuhdistamo, korkeussuhteet ja maaperän laatu jne. Yleisempää tutkimusta vaatisivat palamisreaktioissa syntyvien yhdisteiden ja niiden määrien arvioinnin tarkentaminen sekä palamisolosuhteiden vaikutuksen selvittäminen.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages86
    ISBN (Electronic)951-38-6592-4
    Publication statusPublished - 2005
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Working Papers
    Number40

    Fingerprint

    fire fighting
    silt
    water

    Keywords

    • fires
    • fire-fighting water
    • fire foams
    • runoff water
    • waste water treatment
    • collection
    • purification
    • modeling
    • environmental impacts
    • chemicals

    Cite this

    Paloposki, T., Tillander, K., Virolainen, K., Nissilä, M., & Survo, K. (2005). Sammutusjätevedet ja ympäristö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Working Papers, No. 40
    Paloposki, Tuomas ; Tillander, Kati ; Virolainen, Kimmo ; Nissilä, Minna ; Survo, Kyösti. / Sammutusjätevedet ja ympäristö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 86 p. (VTT Working Papers; No. 40).
    @book{5325013fe76c4beca483debb3b94eae5,
    title = "Sammutusj{\"a}tevedet ja ymp{\"a}rist{\"o}",
    abstract = "Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa, arvioida ja pienent{\"a}{\"a} niit{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}haittoja, joita sammutusj{\"a}tevesist{\"a} saattaa aiheutua teollisuustulipalojen sammuttamisen yhteydess{\"a}. Ty{\"o}ss{\"a} keskityttiin Suomen tilanteeseen sek{\"a} lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n ja muiden viranomaism{\"a}{\"a}r{\"a}ysten ett{\"a} my{\"o}s tarkasteltavien teollisuuslaitosten osalta. Lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}ss{\"a} ja viranomaism{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a} on sammutusj{\"a}tevesi{\"a} k{\"a}sitelty varsin suppeasti ja esimerkinomaisesti. Toiminnanharjoittajille asetetut selvill{\"a}olovelvollisuus, valintavelvollisuus ja huolehtimisvelvollisuus sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}t kuitenkin yleisell{\"a} tasolla velvollisuuden huolehtia my{\"o}s sammutusj{\"a}tevesist{\"a}. Sammutusj{\"a}tevesist{\"a} aiheutuvan ymp{\"a}rist{\"o}vahingon mahdollisuus on tunnistettu sek{\"a} hankkeessa mukana olevissa yrityksiss{\"a} ett{\"a} useimmissa muissakin turvallisuusselvitysvelvollisissa yrityksiss{\"a}. My{\"o}s pelastuslaitoksissa tiedostetaan sammutusj{\"a}tevesist{\"a} aiheutuvan ymp{\"a}rist{\"o}vahingon mahdollisuus. Pidemm{\"a}lle vietyj{\"a} arvioita sammutusj{\"a}tevesien m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} ja mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuuksista sammutusj{\"a}tevesiss{\"a} ei ole kuitenkaan l{\"a}hesk{\"a}{\"a}n aina tehty. N{\"a}m{\"a} tiedot olisivat kuitenkin v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"o}mi{\"a} sammutusj{\"a}teveden hallitun talteenoton ja puhdistamisen kannalta (esim. talteenottoaltaiden mitoitus, j{\"a}tevedenpuhdistamojen mahdollisuudet jne.). Kirjallisuustutkimuksen perusteella arvioitiin karkealla tasolla tulipalon yhteydess{\"a} sammutusj{\"a}teveteen p{\"a}{\"a}tyvien yhdisteiden m{\"a}{\"a}ri{\"a} sek{\"a} sammutusj{\"a}tevesien m{\"a}{\"a}ri{\"a}. Arvioinnin apuna k{\"a}ytettiin yksinkertaisia matemaattisia malleja, jotka esitell{\"a}{\"a}n ty{\"o}ss{\"a} lyhyesti. Tulosten perusteella vaikuttaa silt{\"a}, ett{\"a} useimmissa tapauksissa ymp{\"a}rist{\"o}vaara ei niink{\"a}{\"a}n aiheudu tulipalossa syntyneist{\"a} haitallisista yhdisteist{\"a}, vaan niist{\"a} kemikaaleista, jotka ovat olleet palokohteessa esim. varastoituina tai prosessoitavina jo ennen paloa ja jotka sammutuksen yhteydess{\"a} liukenevat tai liettyv{\"a}t sammutusj{\"a}teveteen. Tulipalotilanteessa ensi sijalla ovat ihmishenkien pelastaminen ja palon sammuttaminen. Jos kuitenkin sammutusj{\"a}tevedet muodostavat tai voivat muodostaa ymp{\"a}rist{\"o}lle vaaraa, on onnettomuustilanteessa mahdollisimman pian kiinnitett{\"a}v{\"a} huomiota sammutusj{\"a}tevesien talteenottoon ja ohjailuun. Jos teknisi{\"a} mahdollisuuksia ei ole etuk{\"a}teen mietitty ja ohjeistettu, voivat sammutusj{\"a}tevesien talteenotto ja k{\"a}sittely viiv{\"a}sty{\"a} tai j{\"a}{\"a}d{\"a} kokonaan tekem{\"a}tt{\"a}. Sammutusj{\"a}tevesien hallintaa onkin syyt{\"a} selvitt{\"a}{\"a} teollisuuslaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteisty{\"o}n{\"a}. Harjoitusten yhteydess{\"a} on my{\"o}s syyt{\"a} harjoitella sammutusj{\"a}tevesien vaarallisuuden arviointia sek{\"a} sammutusj{\"a}tevesien ohjailua ja talteenottoa. Ty{\"o}ss{\"a} on kehitetty my{\"o}s kysymyslistat, joiden avulla voidaan suunnitella varautumista sammutusj{\"a}tevesiin tai tarkistaa jo tehtyj{\"a} suunnitelmia. Varautumisessa m{\"a}{\"a}ritellyt toimintatavat ja ohjeistus liittyv{\"a}t luontevasti sis{\"a}isess{\"a} pelastussuunnitelmassa esitett{\"a}viin asioihin. Sis{\"a}inen pelastussuunnitelma toimii taustatietona my{\"o}s pelastuslaitoksen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimiselle. Jatkotutkimuksen tarpeet ovat monissa tapauksissa laitoskohtaisia, sill{\"a} selvitett{\"a}vi{\"a} asioita ovat laitoksessa k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t tai varastoitavat kemikaalit ja niiden ominaisuudet, viem{\"a}r{\"o}intiverkosto ja mahdollinen j{\"a}tevedenpuhdistamo, korkeussuhteet ja maaper{\"a}n laatu jne. Yleisemp{\"a}{\"a} tutkimusta vaatisivat palamisreaktioissa syntyvien yhdisteiden ja niiden m{\"a}{\"a}rien arvioinnin tarkentaminen sek{\"a} palamisolosuhteiden vaikutuksen selvitt{\"a}minen.",
    keywords = "fires, fire-fighting water, fire foams, runoff water, waste water treatment, collection, purification, modeling, environmental impacts, chemicals",
    author = "Tuomas Paloposki and Kati Tillander and Kimmo Virolainen and Minna Nissil{\"a} and Ky{\"o}sti Survo",
    note = "Project code: R4SU00626",
    year = "2005",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Working Papers",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "40",
    address = "Finland",

    }

    Paloposki, T, Tillander, K, Virolainen, K, Nissilä, M & Survo, K 2005, Sammutusjätevedet ja ympäristö. VTT Working Papers, no. 40, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Sammutusjätevedet ja ympäristö. / Paloposki, Tuomas; Tillander, Kati; Virolainen, Kimmo; Nissilä, Minna; Survo, Kyösti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 86 p. (VTT Working Papers; No. 40).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Sammutusjätevedet ja ympäristö

    AU - Paloposki, Tuomas

    AU - Tillander, Kati

    AU - Virolainen, Kimmo

    AU - Nissilä, Minna

    AU - Survo, Kyösti

    N1 - Project code: R4SU00626

    PY - 2005

    Y1 - 2005

    N2 - Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa, arvioida ja pienentää niitä ympäristöhaittoja, joita sammutusjätevesistä saattaa aiheutua teollisuustulipalojen sammuttamisen yhteydessä. Työssä keskityttiin Suomen tilanteeseen sekä lainsäädännön ja muiden viranomaismääräysten että myös tarkasteltavien teollisuuslaitosten osalta. Lainsäädännössä ja viranomaismääräyksissä on sammutusjätevesiä käsitelty varsin suppeasti ja esimerkinomaisesti. Toiminnanharjoittajille asetetut selvilläolovelvollisuus, valintavelvollisuus ja huolehtimisvelvollisuus sisältävät kuitenkin yleisellä tasolla velvollisuuden huolehtia myös sammutusjätevesistä. Sammutusjätevesistä aiheutuvan ympäristövahingon mahdollisuus on tunnistettu sekä hankkeessa mukana olevissa yrityksissä että useimmissa muissakin turvallisuusselvitysvelvollisissa yrityksissä. Myös pelastuslaitoksissa tiedostetaan sammutusjätevesistä aiheutuvan ympäristövahingon mahdollisuus. Pidemmälle vietyjä arvioita sammutusjätevesien määrästä ja mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuuksista sammutusjätevesissä ei ole kuitenkaan läheskään aina tehty. Nämä tiedot olisivat kuitenkin välttämättömiä sammutusjäteveden hallitun talteenoton ja puhdistamisen kannalta (esim. talteenottoaltaiden mitoitus, jätevedenpuhdistamojen mahdollisuudet jne.). Kirjallisuustutkimuksen perusteella arvioitiin karkealla tasolla tulipalon yhteydessä sammutusjäteveteen päätyvien yhdisteiden määriä sekä sammutusjätevesien määriä. Arvioinnin apuna käytettiin yksinkertaisia matemaattisia malleja, jotka esitellään työssä lyhyesti. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että useimmissa tapauksissa ympäristövaara ei niinkään aiheudu tulipalossa syntyneistä haitallisista yhdisteistä, vaan niistä kemikaaleista, jotka ovat olleet palokohteessa esim. varastoituina tai prosessoitavina jo ennen paloa ja jotka sammutuksen yhteydessä liukenevat tai liettyvät sammutusjäteveteen. Tulipalotilanteessa ensi sijalla ovat ihmishenkien pelastaminen ja palon sammuttaminen. Jos kuitenkin sammutusjätevedet muodostavat tai voivat muodostaa ympäristölle vaaraa, on onnettomuustilanteessa mahdollisimman pian kiinnitettävä huomiota sammutusjätevesien talteenottoon ja ohjailuun. Jos teknisiä mahdollisuuksia ei ole etukäteen mietitty ja ohjeistettu, voivat sammutusjätevesien talteenotto ja käsittely viivästyä tai jäädä kokonaan tekemättä. Sammutusjätevesien hallintaa onkin syytä selvittää teollisuuslaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteistyönä. Harjoitusten yhteydessä on myös syytä harjoitella sammutusjätevesien vaarallisuuden arviointia sekä sammutusjätevesien ohjailua ja talteenottoa. Työssä on kehitetty myös kysymyslistat, joiden avulla voidaan suunnitella varautumista sammutusjätevesiin tai tarkistaa jo tehtyjä suunnitelmia. Varautumisessa määritellyt toimintatavat ja ohjeistus liittyvät luontevasti sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitettäviin asioihin. Sisäinen pelastussuunnitelma toimii taustatietona myös pelastuslaitoksen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimiselle. Jatkotutkimuksen tarpeet ovat monissa tapauksissa laitoskohtaisia, sillä selvitettäviä asioita ovat laitoksessa käytettävät tai varastoitavat kemikaalit ja niiden ominaisuudet, viemäröintiverkosto ja mahdollinen jätevedenpuhdistamo, korkeussuhteet ja maaperän laatu jne. Yleisempää tutkimusta vaatisivat palamisreaktioissa syntyvien yhdisteiden ja niiden määrien arvioinnin tarkentaminen sekä palamisolosuhteiden vaikutuksen selvittäminen.

    AB - Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa, arvioida ja pienentää niitä ympäristöhaittoja, joita sammutusjätevesistä saattaa aiheutua teollisuustulipalojen sammuttamisen yhteydessä. Työssä keskityttiin Suomen tilanteeseen sekä lainsäädännön ja muiden viranomaismääräysten että myös tarkasteltavien teollisuuslaitosten osalta. Lainsäädännössä ja viranomaismääräyksissä on sammutusjätevesiä käsitelty varsin suppeasti ja esimerkinomaisesti. Toiminnanharjoittajille asetetut selvilläolovelvollisuus, valintavelvollisuus ja huolehtimisvelvollisuus sisältävät kuitenkin yleisellä tasolla velvollisuuden huolehtia myös sammutusjätevesistä. Sammutusjätevesistä aiheutuvan ympäristövahingon mahdollisuus on tunnistettu sekä hankkeessa mukana olevissa yrityksissä että useimmissa muissakin turvallisuusselvitysvelvollisissa yrityksissä. Myös pelastuslaitoksissa tiedostetaan sammutusjätevesistä aiheutuvan ympäristövahingon mahdollisuus. Pidemmälle vietyjä arvioita sammutusjätevesien määrästä ja mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuuksista sammutusjätevesissä ei ole kuitenkaan läheskään aina tehty. Nämä tiedot olisivat kuitenkin välttämättömiä sammutusjäteveden hallitun talteenoton ja puhdistamisen kannalta (esim. talteenottoaltaiden mitoitus, jätevedenpuhdistamojen mahdollisuudet jne.). Kirjallisuustutkimuksen perusteella arvioitiin karkealla tasolla tulipalon yhteydessä sammutusjäteveteen päätyvien yhdisteiden määriä sekä sammutusjätevesien määriä. Arvioinnin apuna käytettiin yksinkertaisia matemaattisia malleja, jotka esitellään työssä lyhyesti. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että useimmissa tapauksissa ympäristövaara ei niinkään aiheudu tulipalossa syntyneistä haitallisista yhdisteistä, vaan niistä kemikaaleista, jotka ovat olleet palokohteessa esim. varastoituina tai prosessoitavina jo ennen paloa ja jotka sammutuksen yhteydessä liukenevat tai liettyvät sammutusjäteveteen. Tulipalotilanteessa ensi sijalla ovat ihmishenkien pelastaminen ja palon sammuttaminen. Jos kuitenkin sammutusjätevedet muodostavat tai voivat muodostaa ympäristölle vaaraa, on onnettomuustilanteessa mahdollisimman pian kiinnitettävä huomiota sammutusjätevesien talteenottoon ja ohjailuun. Jos teknisiä mahdollisuuksia ei ole etukäteen mietitty ja ohjeistettu, voivat sammutusjätevesien talteenotto ja käsittely viivästyä tai jäädä kokonaan tekemättä. Sammutusjätevesien hallintaa onkin syytä selvittää teollisuuslaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteistyönä. Harjoitusten yhteydessä on myös syytä harjoitella sammutusjätevesien vaarallisuuden arviointia sekä sammutusjätevesien ohjailua ja talteenottoa. Työssä on kehitetty myös kysymyslistat, joiden avulla voidaan suunnitella varautumista sammutusjätevesiin tai tarkistaa jo tehtyjä suunnitelmia. Varautumisessa määritellyt toimintatavat ja ohjeistus liittyvät luontevasti sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitettäviin asioihin. Sisäinen pelastussuunnitelma toimii taustatietona myös pelastuslaitoksen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimiselle. Jatkotutkimuksen tarpeet ovat monissa tapauksissa laitoskohtaisia, sillä selvitettäviä asioita ovat laitoksessa käytettävät tai varastoitavat kemikaalit ja niiden ominaisuudet, viemäröintiverkosto ja mahdollinen jätevedenpuhdistamo, korkeussuhteet ja maaperän laatu jne. Yleisempää tutkimusta vaatisivat palamisreaktioissa syntyvien yhdisteiden ja niiden määrien arvioinnin tarkentaminen sekä palamisolosuhteiden vaikutuksen selvittäminen.

    KW - fires

    KW - fire-fighting water

    KW - fire foams

    KW - runoff water

    KW - waste water treatment

    KW - collection

    KW - purification

    KW - modeling

    KW - environmental impacts

    KW - chemicals

    M3 - Report

    T3 - VTT Working Papers

    BT - Sammutusjätevedet ja ympäristö

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Paloposki T, Tillander K, Virolainen K, Nissilä M, Survo K. Sammutusjätevedet ja ympäristö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 86 p. (VTT Working Papers; No. 40).