Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa

Translated title of the contribution: Fire safety of wooden facades in suburban block of flats

Timo Korhonen, Jukka Hietaniemi

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Suomen rakennusmääräyskokoelman (SRMK) osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokat ja lukuarvot määrittelevät rajoituksia puun käytölle P1-paloluokan rakennusten julkisivuissa ja muissa rakenteissa, mutta palomääräykset eivät estä puun käyttämistä näissä kohteissa. Kyse on tavasta, jolla paloturvallisuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttyminen osoitetaan. Yleisimmin käytetty tapa on toteuttaa rakennus SRMK:n osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokkien ja lukuarvojen mukaisesti. Vaihtoehtoinen tapa on suunnitella ja rakentaa rakennus perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät palotilanteet. Tällöin voidaan käyttää myös SMRK:n osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokista ja lukuarvoista poikkeavia ratkaisuja, kunhan ne osoitetaan turvallisiksi. Tämän vaihtoehtoisen tavan käyttäminen vaatii perustakseen vankkaa, todennettua aineistoa. Julkaisussa esitetyn työn tarkoituksena on tuottaa tällaista aineistoa puisista julkisivuratkaisuista. Julkaisussa esitetään riskien suuruuden arviointiin perustuva paloturvallisuustarkastelu puujulkisivujen käyttämisestä korjausrakentamisen yhteydessä. Tehdyssä riskianalyysissa otettiin huomioon palokunnan sammutus- ja pelastustoiminta käyttämällä VTT:ssa kehitettyä ajasta riippuvaa tapahtumapuumallia. Puisen julkisivun vaikutuksen palon leviämiseen yläpuoleiseen asuntoon havaittiin olevan pieni verrattuna muihin palotilanteeseen liittyviin (ja usein satunnaisiin) tekijöihin. Esimerkiksi palokunnan ajomatkalla on selvästi suurempi merkitys rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Lisäksi rakennuksen ja sen huoneistojen geometrioiden muutoksilla on usein suurempi vaikutus rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Asuinkerrostalopaloissa henkilövahingot syntyvät pääsääntöisesti palohuoneistossa sekä porrashuoneeseen levinneen savun aiheuttamina. Näihin julkisivun materiaalilla ei ole vaikutusta. Aineellisten vahinkojen muodostumiseen julkisivumateriaalilla on suurempi vaikutus, ja tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota puujulkisivun suunnitteluun siten, että palo ei pääse esteettömästi leviämään räystään kautta mahdolliseen yläpohjan onteloon.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages104
    ISBN (Electronic)951-38-6483-9
    ISBN (Print)951-38-6482-0
    Publication statusPublished - 2004
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number2253
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    fire safety

    Keywords

    • fire safety
    • fire prevention
    • facades
    • wooden structures
    • apartment buildings
    • risk analysis
    • fire scenarios
    • residential buildings

    Cite this

    Korhonen, T., & Hietaniemi, J. (2004). Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2253
    Korhonen, Timo ; Hietaniemi, Jukka. / Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 104 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2253).
    @book{317db4512b57423e9af2bfdffb81d082,
    title = "Puujulkisivujen paloturvallisuus l{\"a}hi{\"o}kerrostaloissa",
    abstract = "Suomen rakennusm{\"a}{\"a}r{\"a}yskokoelman (SRMK) osan E1 m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten ja ohjeiden paloluokat ja lukuarvot m{\"a}{\"a}rittelev{\"a}t rajoituksia puun k{\"a}yt{\"o}lle P1-paloluokan rakennusten julkisivuissa ja muissa rakenteissa, mutta palom{\"a}{\"a}r{\"a}ykset eiv{\"a}t est{\"a} puun k{\"a}ytt{\"a}mist{\"a} n{\"a}iss{\"a} kohteissa. Kyse on tavasta, jolla paloturvallisuutta koskevien olennaisten vaatimusten t{\"a}yttyminen osoitetaan. Yleisimmin k{\"a}ytetty tapa on toteuttaa rakennus SRMK:n osan E1 m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten ja ohjeiden paloluokkien ja lukuarvojen mukaisesti. Vaihtoehtoinen tapa on suunnitella ja rakentaa rakennus perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisess{\"a} rakennuksessa todenn{\"a}k{\"o}isesti esiintyv{\"a}t palotilanteet. T{\"a}ll{\"o}in voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} my{\"o}s SMRK:n osan E1 m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten ja ohjeiden paloluokista ja lukuarvoista poikkeavia ratkaisuja, kunhan ne osoitetaan turvallisiksi. T{\"a}m{\"a}n vaihtoehtoisen tavan k{\"a}ytt{\"a}minen vaatii perustakseen vankkaa, todennettua aineistoa. Julkaisussa esitetyn ty{\"o}n tarkoituksena on tuottaa t{\"a}llaista aineistoa puisista julkisivuratkaisuista. Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n riskien suuruuden arviointiin perustuva paloturvallisuustarkastelu puujulkisivujen k{\"a}ytt{\"a}misest{\"a} korjausrakentamisen yhteydess{\"a}. Tehdyss{\"a} riskianalyysissa otettiin huomioon palokunnan sammutus- ja pelastustoiminta k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} VTT:ssa kehitetty{\"a} ajasta riippuvaa tapahtumapuumallia. Puisen julkisivun vaikutuksen palon levi{\"a}miseen yl{\"a}puoleiseen asuntoon havaittiin olevan pieni verrattuna muihin palotilanteeseen liittyviin (ja usein satunnaisiin) tekij{\"o}ihin. Esimerkiksi palokunnan ajomatkalla on selv{\"a}sti suurempi merkitys rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Lis{\"a}ksi rakennuksen ja sen huoneistojen geometrioiden muutoksilla on usein suurempi vaikutus rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Asuinkerrostalopaloissa henkil{\"o}vahingot syntyv{\"a}t p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti palohuoneistossa sek{\"a} porrashuoneeseen levinneen savun aiheuttamina. N{\"a}ihin julkisivun materiaalilla ei ole vaikutusta. Aineellisten vahinkojen muodostumiseen julkisivumateriaalilla on suurempi vaikutus, ja t{\"a}m{\"a}n vuoksi on syyt{\"a} kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota puujulkisivun suunnitteluun siten, ett{\"a} palo ei p{\"a}{\"a}se esteett{\"o}m{\"a}sti levi{\"a}m{\"a}{\"a}n r{\"a}yst{\"a}{\"a}n kautta mahdolliseen yl{\"a}pohjan onteloon.",
    keywords = "fire safety, fire prevention, facades, wooden structures, apartment buildings, risk analysis, fire scenarios, residential buildings",
    author = "Timo Korhonen and Jukka Hietaniemi",
    note = "Project code: R3SU00096",
    year = "2004",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-6482-0",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "2253",
    address = "Finland",

    }

    Korhonen, T & Hietaniemi, J 2004, Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2253, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. / Korhonen, Timo; Hietaniemi, Jukka.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 104 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2253).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa

    AU - Korhonen, Timo

    AU - Hietaniemi, Jukka

    N1 - Project code: R3SU00096

    PY - 2004

    Y1 - 2004

    N2 - Suomen rakennusmääräyskokoelman (SRMK) osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokat ja lukuarvot määrittelevät rajoituksia puun käytölle P1-paloluokan rakennusten julkisivuissa ja muissa rakenteissa, mutta palomääräykset eivät estä puun käyttämistä näissä kohteissa. Kyse on tavasta, jolla paloturvallisuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttyminen osoitetaan. Yleisimmin käytetty tapa on toteuttaa rakennus SRMK:n osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokkien ja lukuarvojen mukaisesti. Vaihtoehtoinen tapa on suunnitella ja rakentaa rakennus perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät palotilanteet. Tällöin voidaan käyttää myös SMRK:n osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokista ja lukuarvoista poikkeavia ratkaisuja, kunhan ne osoitetaan turvallisiksi. Tämän vaihtoehtoisen tavan käyttäminen vaatii perustakseen vankkaa, todennettua aineistoa. Julkaisussa esitetyn työn tarkoituksena on tuottaa tällaista aineistoa puisista julkisivuratkaisuista. Julkaisussa esitetään riskien suuruuden arviointiin perustuva paloturvallisuustarkastelu puujulkisivujen käyttämisestä korjausrakentamisen yhteydessä. Tehdyssä riskianalyysissa otettiin huomioon palokunnan sammutus- ja pelastustoiminta käyttämällä VTT:ssa kehitettyä ajasta riippuvaa tapahtumapuumallia. Puisen julkisivun vaikutuksen palon leviämiseen yläpuoleiseen asuntoon havaittiin olevan pieni verrattuna muihin palotilanteeseen liittyviin (ja usein satunnaisiin) tekijöihin. Esimerkiksi palokunnan ajomatkalla on selvästi suurempi merkitys rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Lisäksi rakennuksen ja sen huoneistojen geometrioiden muutoksilla on usein suurempi vaikutus rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Asuinkerrostalopaloissa henkilövahingot syntyvät pääsääntöisesti palohuoneistossa sekä porrashuoneeseen levinneen savun aiheuttamina. Näihin julkisivun materiaalilla ei ole vaikutusta. Aineellisten vahinkojen muodostumiseen julkisivumateriaalilla on suurempi vaikutus, ja tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota puujulkisivun suunnitteluun siten, että palo ei pääse esteettömästi leviämään räystään kautta mahdolliseen yläpohjan onteloon.

    AB - Suomen rakennusmääräyskokoelman (SRMK) osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokat ja lukuarvot määrittelevät rajoituksia puun käytölle P1-paloluokan rakennusten julkisivuissa ja muissa rakenteissa, mutta palomääräykset eivät estä puun käyttämistä näissä kohteissa. Kyse on tavasta, jolla paloturvallisuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttyminen osoitetaan. Yleisimmin käytetty tapa on toteuttaa rakennus SRMK:n osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokkien ja lukuarvojen mukaisesti. Vaihtoehtoinen tapa on suunnitella ja rakentaa rakennus perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät palotilanteet. Tällöin voidaan käyttää myös SMRK:n osan E1 määräysten ja ohjeiden paloluokista ja lukuarvoista poikkeavia ratkaisuja, kunhan ne osoitetaan turvallisiksi. Tämän vaihtoehtoisen tavan käyttäminen vaatii perustakseen vankkaa, todennettua aineistoa. Julkaisussa esitetyn työn tarkoituksena on tuottaa tällaista aineistoa puisista julkisivuratkaisuista. Julkaisussa esitetään riskien suuruuden arviointiin perustuva paloturvallisuustarkastelu puujulkisivujen käyttämisestä korjausrakentamisen yhteydessä. Tehdyssä riskianalyysissa otettiin huomioon palokunnan sammutus- ja pelastustoiminta käyttämällä VTT:ssa kehitettyä ajasta riippuvaa tapahtumapuumallia. Puisen julkisivun vaikutuksen palon leviämiseen yläpuoleiseen asuntoon havaittiin olevan pieni verrattuna muihin palotilanteeseen liittyviin (ja usein satunnaisiin) tekijöihin. Esimerkiksi palokunnan ajomatkalla on selvästi suurempi merkitys rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Lisäksi rakennuksen ja sen huoneistojen geometrioiden muutoksilla on usein suurempi vaikutus rakennuksen paloriskeihin kuin julkisivumateriaalilla. Asuinkerrostalopaloissa henkilövahingot syntyvät pääsääntöisesti palohuoneistossa sekä porrashuoneeseen levinneen savun aiheuttamina. Näihin julkisivun materiaalilla ei ole vaikutusta. Aineellisten vahinkojen muodostumiseen julkisivumateriaalilla on suurempi vaikutus, ja tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota puujulkisivun suunnitteluun siten, että palo ei pääse esteettömästi leviämään räystään kautta mahdolliseen yläpohjan onteloon.

    KW - fire safety

    KW - fire prevention

    KW - facades

    KW - wooden structures

    KW - apartment buildings

    KW - risk analysis

    KW - fire scenarios

    KW - residential buildings

    M3 - Report

    SN - 951-38-6482-0

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Korhonen T, Hietaniemi J. Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 104 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2253).