Abstract
Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenne- ja viestintäministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä, arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri on osa liikenne- ja viestintäministeriön FITSohjelman horisontaalista hankealuetta “Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen”.
Arkkitehtuurin tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Yritys voi verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan arkkitehtuuri on ’ikuinen’.
Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Arkkitehtuuri kattaa eri kuljetusmuodot sisältäen tie-, raide-, vesi- ja ilmakuljetukset. Arkkitehtuuri on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut.
Arkkitehtuuriin on määritelty tavaran lähettäjän, vastaanottajan, logistiikkapalveluiden tuottajien ja julkishallinnon roolit. Kuvatut tavaraliikenteen prosessialueet ovat suunnittelu, ohjaus, toimitus sekä seuranta ja jäljitys. Tietovirrat käsittävät tavaratilauksen, kuljetussopimuksen, kuljetustilauksen, lähetysluettelon ja kuormanerittelyn ohjaustietoja, seuranta- ja muita tietoja. Looginen arkkitehtuuri sisältää tieto-objektien ja näistä johdettujen tietopalveluiden kuvauksen ja tietojärjestelmäpalveluiden kuvauksen. Tietomalli on kuvattu relaatiokaaviona. Relaatiokaavio kuvaa tietojoukot ja niiden väliset pysyvät suhteet.
Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilaan nähden. Esille nousi kolme kehittämisaluetta: tietoinfrastruktuurin kehittäminen, tunnistuksen kehittäminen ja prosessien kehittäminen.
Eurooppalaisen KAREN-arkkitehtuurin alueen 8 kuvaukset käsittelevät maantieliikenteen osalta samaa ongelma-aluetta. KAREN-arkkitehtuurikuvauksia on käytetty tarkistuslistana sekä toimintojen että tietovirtojen osalta.
Arkkitehtuurin tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Yritys voi verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan arkkitehtuuri on ’ikuinen’.
Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Arkkitehtuuri kattaa eri kuljetusmuodot sisältäen tie-, raide-, vesi- ja ilmakuljetukset. Arkkitehtuuri on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut.
Arkkitehtuuriin on määritelty tavaran lähettäjän, vastaanottajan, logistiikkapalveluiden tuottajien ja julkishallinnon roolit. Kuvatut tavaraliikenteen prosessialueet ovat suunnittelu, ohjaus, toimitus sekä seuranta ja jäljitys. Tietovirrat käsittävät tavaratilauksen, kuljetussopimuksen, kuljetustilauksen, lähetysluettelon ja kuormanerittelyn ohjaustietoja, seuranta- ja muita tietoja. Looginen arkkitehtuuri sisältää tieto-objektien ja näistä johdettujen tietopalveluiden kuvauksen ja tietojärjestelmäpalveluiden kuvauksen. Tietomalli on kuvattu relaatiokaaviona. Relaatiokaavio kuvaa tietojoukot ja niiden väliset pysyvät suhteet.
Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilaan nähden. Esille nousi kolme kehittämisaluetta: tietoinfrastruktuurin kehittäminen, tunnistuksen kehittäminen ja prosessien kehittäminen.
Eurooppalaisen KAREN-arkkitehtuurin alueen 8 kuvaukset käsittelevät maantieliikenteen osalta samaa ongelma-aluetta. KAREN-arkkitehtuurikuvauksia on käytetty tarkistuslistana sekä toimintojen että tietovirtojen osalta.
Original language | English |
---|---|
Place of Publication | Helsinki |
Publisher | Ministry of Transport and Communications |
Number of pages | 125 |
ISBN (Print) | 951-723-886-X |
Publication status | Published - 2003 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | FITS Publications |
---|---|
Volume | 25/2003 |
Keywords
- telematics
- architecture
- logistics
- goods transportation
- processes,standardisation
- framework
- development