TY - BOOK
T1 - Funktionaalisten materiaalien mahdollisuudet lujitemuovisessa toimirakenteessa
AU - Sippola, Merja
AU - Brander, Timo
AU - Calonius, Kim
AU - Kantola, Lauri
AU - Karjalainen, Jukka-Pekka
AU - Kortelainen, Juha
AU - Lehtonen, Mikko
AU - Söderström, Patrik
AU - Timperi, Antti
AU - Vessonen, Ismo
PY - 2004
Y1 - 2004
N2 - Julkaisussa käsitellään funktionaalisten materiaalien
ominaisuuksia, kykyjä, rajoituksia ja käyttötapoja
toimirakenteissa, toimirakenteen luomiseen tarvittavia
tekniikoita ja menetelmiä sekä toimirakennetekniikoiden
tulevaisuutta ja kehitystarpeita. Julkaisun fokus on
lujitemuovisissa toimirakenteissa.
Toimirakenne, tai älykäs tai adaptiivinen rakenne,
kykenee havainnoimaan ympäristöään, omaa kuntoaan ja
kuormituksiaan sekä reagoimaan niihin aktiivisesti.
Rakenne voi reagoida muuttamalla mekaanisia
ominaisuuksiaan (muotoa, jäykkyyttä, vaimennuskykyä,
jne.) ja/tai aktiivisilla voimavaikutuksilla.
Toimirakenteen mahdollisia etuja perinteiseen
rakenteeseen verrattuna ovat mm. toiminnallisuuden
paraneminen, eliniän huomattavakin kasvu,
korjauskustannusten pieneneminen ja rakenteen
keveneminen.
Funktionaalisilla materiaaleilla, kuten muistimetalleilla
sekä pietsosähköisillä ja magnetoreologisilla
materiaaleilla, on merkittävä potentiaali
toimirakenteissa sekä anturi- että
toimilaitesovelluksissa. Toimirakenteen luominen on
varsin haastava monitekninen tehtävä, jossa tarvitaan
monen insinöörialan osaamista, kuten materiaalitiedettä,
rakenteiden mekaniikkaa, mallitusta, säätötekniikkaa,
jne. Teknologioiden integrointiin liittyvä osaaminen ja
tätä tukeva mallinnus ja simulointi ovat erityisen
tärkeitä tekijöitä, kun tavoitellaan luotettavia ja
optimoituja moniteknisiä rakennekonstruktioita.
Luku 1 esittelee funktionaalisia materiaaleja ja niiden
ominaisuuksia. Luku 2 esittelee eri tapoja, joilla
rakenne voi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin
funktionaalisten materiaalien avulla. Käsiteltäviä aloja
ovat mm. talon- ja sillanrakennus, koneet ja laitteet
sekä kulkuvälineet, joihin paneudutaan lukuisten
kirjallisuudesta poimittujen esimerkkien avulla. Luvussa
3 esitellään yleisellä tasolla älykkäiden rakenteiden eri
tekniikoiden kehitystrendejä ja -tarpeita sekä kuvataan
toimirakenteita osana teknisten laitteiden älykkyyttä
hyödyntävää kokonaisjärjestelmää. Luvussa 4 esitetään
työkaluja toimirakenteiden mallinnukseen ja simulointiin.
Luvussa 5 kuvataan toimirakenteen ohjauksen
perusperiaatteet.
AB - Julkaisussa käsitellään funktionaalisten materiaalien
ominaisuuksia, kykyjä, rajoituksia ja käyttötapoja
toimirakenteissa, toimirakenteen luomiseen tarvittavia
tekniikoita ja menetelmiä sekä toimirakennetekniikoiden
tulevaisuutta ja kehitystarpeita. Julkaisun fokus on
lujitemuovisissa toimirakenteissa.
Toimirakenne, tai älykäs tai adaptiivinen rakenne,
kykenee havainnoimaan ympäristöään, omaa kuntoaan ja
kuormituksiaan sekä reagoimaan niihin aktiivisesti.
Rakenne voi reagoida muuttamalla mekaanisia
ominaisuuksiaan (muotoa, jäykkyyttä, vaimennuskykyä,
jne.) ja/tai aktiivisilla voimavaikutuksilla.
Toimirakenteen mahdollisia etuja perinteiseen
rakenteeseen verrattuna ovat mm. toiminnallisuuden
paraneminen, eliniän huomattavakin kasvu,
korjauskustannusten pieneneminen ja rakenteen
keveneminen.
Funktionaalisilla materiaaleilla, kuten muistimetalleilla
sekä pietsosähköisillä ja magnetoreologisilla
materiaaleilla, on merkittävä potentiaali
toimirakenteissa sekä anturi- että
toimilaitesovelluksissa. Toimirakenteen luominen on
varsin haastava monitekninen tehtävä, jossa tarvitaan
monen insinöörialan osaamista, kuten materiaalitiedettä,
rakenteiden mekaniikkaa, mallitusta, säätötekniikkaa,
jne. Teknologioiden integrointiin liittyvä osaaminen ja
tätä tukeva mallinnus ja simulointi ovat erityisen
tärkeitä tekijöitä, kun tavoitellaan luotettavia ja
optimoituja moniteknisiä rakennekonstruktioita.
Luku 1 esittelee funktionaalisia materiaaleja ja niiden
ominaisuuksia. Luku 2 esittelee eri tapoja, joilla
rakenne voi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin
funktionaalisten materiaalien avulla. Käsiteltäviä aloja
ovat mm. talon- ja sillanrakennus, koneet ja laitteet
sekä kulkuvälineet, joihin paneudutaan lukuisten
kirjallisuudesta poimittujen esimerkkien avulla. Luvussa
3 esitellään yleisellä tasolla älykkäiden rakenteiden eri
tekniikoiden kehitystrendejä ja -tarpeita sekä kuvataan
toimirakenteita osana teknisten laitteiden älykkyyttä
hyödyntävää kokonaisjärjestelmää. Luvussa 4 esitetään
työkaluja toimirakenteiden mallinnukseen ja simulointiin.
Luvussa 5 kuvataan toimirakenteen ohjauksen
perusperiaatteet.
KW - smart materials
KW - smart structures
KW - adaptive structures
KW - composite structures
KW - fiber reinforcement
KW - polymers
KW - shape memory alloys
KW - piezoelectric materials
KW - magnetorheological materials
KW - sensors
KW - ProperTune
M3 - Report
SN - 951-38-6476-6
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Funktionaalisten materiaalien mahdollisuudet lujitemuovisessa toimirakenteessa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
ER -