Abstract
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 42 |
| ISBN (Electronic) | 978-951-38-7571-8 |
| ISBN (Print) | 978-951-38-7570-1 |
| Publication status | Published - 2010 |
| MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
| Series | VTT Tiedotteita - Research Notes |
|---|---|
| Number | 2529 |
| ISSN | 1235-0605 |
Fingerprint
Keywords
- wind turbine
- noise
- amplitude modulation
- sound propagation
- annoyance
- visual perception
- interaction
Cite this
}
Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys. / Uosukainen, Seppo.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 42 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2529).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys
AU - Uosukainen, Seppo
N1 - Project code: 34211
PY - 2010
Y1 - 2010
N2 - Tuulivoimaloiden merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat pääosin aerodynaamista laajakaistaista melua. Kyseisessä melussa ilmenee ± 2-3 dB:n suuruinen amplitudimodulaatio tyypillisesti noin 1 Hz:n modulaatiotaajuudella. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat, joista merkittävin on vaihteisto. Tuulivoimalan melun etenemiseen vaikuttavat oleellisesti geometrisen etenemisvaimennuksen lisäksi tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili erityisesti korkeussuunnassa sekä ilmakehän terminen stabiilisuus. Maanpinnan yläpuolella etenemiseen vaikuttavat lisäksi maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sekä maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus. Tuulivoimaloiden melusta häiriytyy enemmän ihmisiä kuin kuljetusvälinemelun häiriytyvyys-melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan näkö- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sekä tuulivoimalamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta.
AB - Tuulivoimaloiden merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat pääosin aerodynaamista laajakaistaista melua. Kyseisessä melussa ilmenee ± 2-3 dB:n suuruinen amplitudimodulaatio tyypillisesti noin 1 Hz:n modulaatiotaajuudella. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat, joista merkittävin on vaihteisto. Tuulivoimalan melun etenemiseen vaikuttavat oleellisesti geometrisen etenemisvaimennuksen lisäksi tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili erityisesti korkeussuunnassa sekä ilmakehän terminen stabiilisuus. Maanpinnan yläpuolella etenemiseen vaikuttavat lisäksi maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sekä maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus. Tuulivoimaloiden melusta häiriytyy enemmän ihmisiä kuin kuljetusvälinemelun häiriytyvyys-melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan näkö- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sekä tuulivoimalamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta.
KW - wind turbine
KW - noise
KW - amplitude modulation
KW - sound propagation
KW - annoyance
KW - visual perception
KW - interaction
M3 - Report
SN - 978-951-38-7570-1
T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes
BT - Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -