Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys

Seppo Uosukainen

Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys

Translated title of the contribution: Generation, propagation and annoyance of the noise of wind power plants

Seppo Uosukainen

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tuulivoimaloiden merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat pääosin aerodynaamista laajakaistaista melua. Kyseisessä melussa ilmenee ± 2-3 dB:n suuruinen amplitudimodulaatio tyypillisesti noin 1 Hz:n modulaatiotaajuudella. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat, joista merkittävin on vaihteisto. Tuulivoimalan melun etenemiseen vaikuttavat oleellisesti geometrisen etenemisvaimennuksen lisäksi tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili erityisesti korkeussuunnassa sekä ilmakehän terminen stabiilisuus. Maanpinnan yläpuolella etenemiseen vaikuttavat lisäksi maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sekä maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus. Tuulivoimaloiden melusta häiriytyy enemmän ihmisiä kuin kuljetusvälinemelun häiriytyvyys-melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan näkö- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sekä tuulivoimalamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	42
ISBN (Electronic)	978-951-38-7571-8
ISBN (Print)	978-951-38-7570-1
Publication status	Published - 2010
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Research Notes
Number	2529
ISSN	1235-0605

Fingerprint

Keywords

wind turbine
noise
amplitude modulation
sound propagation
annoyance
visual perception
interaction

Cite this

Uosukainen, S. (2010). Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2529

@book{764f641376614c05988655a6406629f6,

title = "Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja h{\"a}iritsevyys",

abstract = "Tuulivoimaloiden merkitt{\"a}vin melul{\"a}hde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat p{\"a}{\"a}osin aerodynaamista laajakaistaista melua. Kyseisess{\"a} melussa ilmenee ± 2-3 dB:n suuruinen amplitudimodulaatio tyypillisesti noin 1 Hz:n modulaatiotaajuudella. Muita melul{\"a}hteit{\"a} ovat s{\"a}hk{\"o}ntuotantokoneiston yksitt{\"a}iset osat, joista merkitt{\"a}vin on vaihteisto. Tuulivoimalan melun etenemiseen vaikuttavat oleellisesti geometrisen etenemisvaimennuksen lis{\"a}ksi tuuliolosuhteet, l{\"a}mp{\"o}tilaprofiili erityisesti korkeussuunnassa sek{\"a} ilmakeh{\"a}n terminen stabiilisuus. Maanpinnan yl{\"a}puolella etenemiseen vaikuttavat lis{\"a}ksi maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sek{\"a} maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus. Tuulivoimaloiden melusta h{\"a}iriytyy enemm{\"a}n ihmisi{\"a} kuin kuljetusv{\"a}linemelun h{\"a}iriytyvyys-melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. T{\"a}m{\"a}n katsotaan johtuvan n{\"a}k{\"o}- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sek{\"a} tuulivoimalamelun erityisen h{\"a}iritsevist{\"a} ominaisuuksista, jotka aiheutuvat p{\"a}{\"a}osin melun amplitudimodulaatiosta.",

keywords = "wind turbine, noise, amplitude modulation, sound propagation, annoyance, visual perception, interaction",

author = "Seppo Uosukainen",

note = "Project code: 34211",

year = "2010",

language = "Finnish",

isbn = "978-951-38-7570-1",

series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "2529",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys

AU - Uosukainen, Seppo

N1 - Project code: 34211

PY - 2010

Y1 - 2010

N2 - Tuulivoimaloiden merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat pääosin aerodynaamista laajakaistaista melua. Kyseisessä melussa ilmenee ± 2-3 dB:n suuruinen amplitudimodulaatio tyypillisesti noin 1 Hz:n modulaatiotaajuudella. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat, joista merkittävin on vaihteisto. Tuulivoimalan melun etenemiseen vaikuttavat oleellisesti geometrisen etenemisvaimennuksen lisäksi tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili erityisesti korkeussuunnassa sekä ilmakehän terminen stabiilisuus. Maanpinnan yläpuolella etenemiseen vaikuttavat lisäksi maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sekä maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus. Tuulivoimaloiden melusta häiriytyy enemmän ihmisiä kuin kuljetusvälinemelun häiriytyvyys-melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan näkö- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sekä tuulivoimalamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta.

AB - Tuulivoimaloiden merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat pääosin aerodynaamista laajakaistaista melua. Kyseisessä melussa ilmenee ± 2-3 dB:n suuruinen amplitudimodulaatio tyypillisesti noin 1 Hz:n modulaatiotaajuudella. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat, joista merkittävin on vaihteisto. Tuulivoimalan melun etenemiseen vaikuttavat oleellisesti geometrisen etenemisvaimennuksen lisäksi tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili erityisesti korkeussuunnassa sekä ilmakehän terminen stabiilisuus. Maanpinnan yläpuolella etenemiseen vaikuttavat lisäksi maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sekä maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus. Tuulivoimaloiden melusta häiriytyy enemmän ihmisiä kuin kuljetusvälinemelun häiriytyvyys-melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan näkö- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sekä tuulivoimalamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta.

KW - wind turbine

KW - noise

KW - amplitude modulation

KW - sound propagation

KW - annoyance

KW - visual perception

KW - interaction

M3 - Report

SN - 978-951-38-7570-1

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Access to Document

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2529.pdf