Häiriötiedotuksen ketju ja sen kehittäminen

Niina Sihvola; Virpi Anttila

Häiriötiedotuksen ketju ja sen kehittäminen

Niina Sihvola
, Virpi Anttila

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää radion kautta tapahtuvan häiriötiedottamisen nopeutta ja laatua, kuten tiedon oikeellisuutta, häiriön vaikutusten ja ajallisen keston arviointia. Lisäksi tarkasteltiin häiriötiedotusketjun toteutumaa ensimmäisestä häiriöilmoituksesta tiedotteen lukemiseen sekä mahdollisuuksia tehostaa häiriötiedotusta ketjun eri vaiheissa. Työssä keskityttiin tieliikenteen äkillisiin, ennakoimattomiin häiriöihin, jotka aiheutuivat pääasiassa onnettomuudesta. Tutkimus toteutettiin äänittämällä kahden liikennetiedottamiseen profiloituneen radioaseman radiolähetystä noin kolmen kuukauden ajan sekä keräämällä samalta ajalta Tiehallinnon lähettämät ensi- ja liikennetiedotteet sekä pelastustoimen mediapalvelun lähettämät mediaherätteet. Aineiston keruujakson jälkeen tarkasteltavaksi valittiin 41 merkittävää häiriötilannetta, joiden kohdalla selvitettiin häiriötiedon nopeutta ja laatua. Merkittävien häiriötilanteiden tiedottamisessa onnistuttiin keskimäärin hyvin. Kun radiotoimituksessa oli miehitys, tielläliikkuja sai tiedon häiriöstä radion kautta noin 20 minuutin kuluttua häiriön tapahtumahetkestä. Häiriötieto perustui joko suoraan tienkäyttäjän ilmoitukseen radiolle (n. 25 %) tai liikennekeskuksen laatimaan liikennetiedotteeseen. Tienkäyttäjäilmoitusten arvioitiin nopeuttaneen häiriötiedon välittämistä 10–20 minuuttia. Liikennekeskuksen toiminta liikennetiedotteen laatimisessa oli tarkastelluissa tapauksissa nopeaa ja tiedotteet luettiin radiossa yleensä kohtuullisen nopeasti. Liikennekeskus laati liikennetiedotteet hieman yli viidessä minuutissa tiedon saapumisesta liikennekeskukseen. Radioissa liikennetiedote luettiin noin 10–20 minuutin viiveellä liikennetiedotteen lähettämishetkestä. Hätäkeskuksesta liikennekeskukseen lähetetty automaattinen ensitieto nopeutti tiedonkulkua etenkin häiriön havaitsemisvaiheessa. Häiriöketjun merkittävimpinä kehittämiskohteina voidaan mainita häiriön keston ja häiriön liikenteellisten vaikutusten (laajuus liikenneverkolla, vaikutus yksittäiselle tienkäyttäjälle) tarkempi arviointi. Kehitettävää on myös häiriötiedon ymmärrettävyyden parantamisessa, kuten häiriön vaikutussuunnan kertomisessa, liikennetiedotteen läpimenon varmistamisessa ja tiedotteen toistamisessa, etenkin “tilanne ohi” -tiedon välittämisessä. Häiriön havaitsemisen kehittämisen keinoina nostettiin esille ensitiedon valtakunnallinen käyttöönotto ja mahdollisuus käyttää esimerkiksi paljon ajavia tiellä liikkujia tietolähteenä mahdollisten häiriöiden havaitsemisessa.

Original language	Finnish
Place of Publication	Helsinki
Publisher	Liikenne- ja viestintäministeriö
Publication status	Published - 2007
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	AINO-julkaisuja
Volume	43

Keywords

Road incident information
incident information chain
road traffic incidents

Cite this

@book{269ec8d9a2a24b5780b717021e343401,

title = "H{\"a}iri{\"o}tiedotuksen ketju ja sen kehitt{\"a}minen",

abstract = "Ty{\"o}n tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} radion kautta tapahtuvan h{\"a}iri{\"o}tiedottamisen nopeutta ja laatua, kuten tiedon oikeellisuutta, h{\"a}iri{\"o}n vaikutusten ja ajallisen keston arviointia. Lis{\"a}ksi tarkasteltiin h{\"a}iri{\"o}tiedotusketjun toteutumaa ensimm{\"a}isest{\"a} h{\"a}iri{\"o}ilmoituksesta tiedotteen lukemiseen sek{\"a} mahdollisuuksia tehostaa h{\"a}iri{\"o}tiedotusta ketjun eri vaiheissa. Ty{\"o}ss{\"a} keskityttiin tieliikenteen {\"a}killisiin, ennakoimattomiin h{\"a}iri{\"o}ihin, jotka aiheutuivat p{\"a}{\"a}asiassa onnettomuudesta. Tutkimus toteutettiin {\"a}{\"a}nitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} kahden liikennetiedottamiseen profiloituneen radioaseman radiol{\"a}hetyst{\"a} noin kolmen kuukauden ajan sek{\"a} ker{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} samalta ajalta Tiehallinnon l{\"a}hett{\"a}m{\"a}t ensi- ja liikennetiedotteet sek{\"a} pelastustoimen mediapalvelun l{\"a}hett{\"a}m{\"a}t mediaher{\"a}tteet. Aineiston keruujakson j{\"a}lkeen tarkasteltavaksi valittiin 41 merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} h{\"a}iri{\"o}tilannetta, joiden kohdalla selvitettiin h{\"a}iri{\"o}tiedon nopeutta ja laatua. Merkitt{\"a}vien h{\"a}iri{\"o}tilanteiden tiedottamisessa onnistuttiin keskim{\"a}{\"a}rin hyvin. Kun radiotoimituksessa oli miehitys, tiell{\"a}liikkuja sai tiedon h{\"a}iri{\"o}st{\"a} radion kautta noin 20 minuutin kuluttua h{\"a}iri{\"o}n tapahtumahetkest{\"a}. H{\"a}iri{\"o}tieto perustui joko suoraan tienk{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n ilmoitukseen radiolle (n. 25 \%) tai liikennekeskuksen laatimaan liikennetiedotteeseen. Tienk{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ilmoitusten arvioitiin nopeuttaneen h{\"a}iri{\"o}tiedon v{\"a}litt{\"a}mist{\"a} 10–20 minuuttia. Liikennekeskuksen toiminta liikennetiedotteen laatimisessa oli tarkastelluissa tapauksissa nopeaa ja tiedotteet luettiin radiossa yleens{\"a} kohtuullisen nopeasti. Liikennekeskus laati liikennetiedotteet hieman yli viidess{\"a} minuutissa tiedon saapumisesta liikennekeskukseen. Radioissa liikennetiedote luettiin noin 10–20 minuutin viiveell{\"a} liikennetiedotteen l{\"a}hett{\"a}mishetkest{\"a}. H{\"a}t{\"a}keskuksesta liikennekeskukseen l{\"a}hetetty automaattinen ensitieto nopeutti tiedonkulkua etenkin h{\"a}iri{\"o}n havaitsemisvaiheessa. H{\"a}iri{\"o}ketjun merkitt{\"a}vimpin{\"a} kehitt{\"a}miskohteina voidaan mainita h{\"a}iri{\"o}n keston ja h{\"a}iri{\"o}n liikenteellisten vaikutusten (laajuus liikenneverkolla, vaikutus yksitt{\"a}iselle tienk{\"a}ytt{\"a}j{\"a}lle) tarkempi arviointi. Kehitett{\"a}v{\"a}{\"a} on my{\"o}s h{\"a}iri{\"o}tiedon ymm{\"a}rrett{\"a}vyyden parantamisessa, kuten h{\"a}iri{\"o}n vaikutussuunnan kertomisessa, liikennetiedotteen l{\"a}pimenon varmistamisessa ja tiedotteen toistamisessa, etenkin “tilanne ohi” -tiedon v{\"a}litt{\"a}misess{\"a}. H{\"a}iri{\"o}n havaitsemisen kehitt{\"a}misen keinoina nostettiin esille ensitiedon valtakunnallinen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto ja mahdollisuus k{\"a}ytt{\"a}{\"a} esimerkiksi paljon ajavia tiell{\"a} liikkujia tietol{\"a}hteen{\"a} mahdollisten h{\"a}iri{\"o}iden havaitsemisessa.",

keywords = "Road incident information, incident information chain, road traffic incidents",

author = "Niina Sihvola and Virpi Anttila",

year = "2007",

language = "Finnish",

series = "AINO-julkaisuja",

publisher = "Liikenne- ja viestint{\"a}ministeri{\"o}",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Häiriötiedotuksen ketju ja sen kehittäminen

AU - Sihvola, Niina

AU - Anttila, Virpi

PY - 2007

Y1 - 2007

N2 - Työn tavoitteena oli selvittää radion kautta tapahtuvan häiriötiedottamisen nopeutta ja laatua, kuten tiedon oikeellisuutta, häiriön vaikutusten ja ajallisen keston arviointia. Lisäksi tarkasteltiin häiriötiedotusketjun toteutumaa ensimmäisestä häiriöilmoituksesta tiedotteen lukemiseen sekä mahdollisuuksia tehostaa häiriötiedotusta ketjun eri vaiheissa. Työssä keskityttiin tieliikenteen äkillisiin, ennakoimattomiin häiriöihin, jotka aiheutuivat pääasiassa onnettomuudesta. Tutkimus toteutettiin äänittämällä kahden liikennetiedottamiseen profiloituneen radioaseman radiolähetystä noin kolmen kuukauden ajan sekä keräämällä samalta ajalta Tiehallinnon lähettämät ensi- ja liikennetiedotteet sekä pelastustoimen mediapalvelun lähettämät mediaherätteet. Aineiston keruujakson jälkeen tarkasteltavaksi valittiin 41 merkittävää häiriötilannetta, joiden kohdalla selvitettiin häiriötiedon nopeutta ja laatua. Merkittävien häiriötilanteiden tiedottamisessa onnistuttiin keskimäärin hyvin. Kun radiotoimituksessa oli miehitys, tielläliikkuja sai tiedon häiriöstä radion kautta noin 20 minuutin kuluttua häiriön tapahtumahetkestä. Häiriötieto perustui joko suoraan tienkäyttäjän ilmoitukseen radiolle (n. 25 %) tai liikennekeskuksen laatimaan liikennetiedotteeseen. Tienkäyttäjäilmoitusten arvioitiin nopeuttaneen häiriötiedon välittämistä 10–20 minuuttia. Liikennekeskuksen toiminta liikennetiedotteen laatimisessa oli tarkastelluissa tapauksissa nopeaa ja tiedotteet luettiin radiossa yleensä kohtuullisen nopeasti. Liikennekeskus laati liikennetiedotteet hieman yli viidessä minuutissa tiedon saapumisesta liikennekeskukseen. Radioissa liikennetiedote luettiin noin 10–20 minuutin viiveellä liikennetiedotteen lähettämishetkestä. Hätäkeskuksesta liikennekeskukseen lähetetty automaattinen ensitieto nopeutti tiedonkulkua etenkin häiriön havaitsemisvaiheessa. Häiriöketjun merkittävimpinä kehittämiskohteina voidaan mainita häiriön keston ja häiriön liikenteellisten vaikutusten (laajuus liikenneverkolla, vaikutus yksittäiselle tienkäyttäjälle) tarkempi arviointi. Kehitettävää on myös häiriötiedon ymmärrettävyyden parantamisessa, kuten häiriön vaikutussuunnan kertomisessa, liikennetiedotteen läpimenon varmistamisessa ja tiedotteen toistamisessa, etenkin “tilanne ohi” -tiedon välittämisessä. Häiriön havaitsemisen kehittämisen keinoina nostettiin esille ensitiedon valtakunnallinen käyttöönotto ja mahdollisuus käyttää esimerkiksi paljon ajavia tiellä liikkujia tietolähteenä mahdollisten häiriöiden havaitsemisessa.

AB - Työn tavoitteena oli selvittää radion kautta tapahtuvan häiriötiedottamisen nopeutta ja laatua, kuten tiedon oikeellisuutta, häiriön vaikutusten ja ajallisen keston arviointia. Lisäksi tarkasteltiin häiriötiedotusketjun toteutumaa ensimmäisestä häiriöilmoituksesta tiedotteen lukemiseen sekä mahdollisuuksia tehostaa häiriötiedotusta ketjun eri vaiheissa. Työssä keskityttiin tieliikenteen äkillisiin, ennakoimattomiin häiriöihin, jotka aiheutuivat pääasiassa onnettomuudesta. Tutkimus toteutettiin äänittämällä kahden liikennetiedottamiseen profiloituneen radioaseman radiolähetystä noin kolmen kuukauden ajan sekä keräämällä samalta ajalta Tiehallinnon lähettämät ensi- ja liikennetiedotteet sekä pelastustoimen mediapalvelun lähettämät mediaherätteet. Aineiston keruujakson jälkeen tarkasteltavaksi valittiin 41 merkittävää häiriötilannetta, joiden kohdalla selvitettiin häiriötiedon nopeutta ja laatua. Merkittävien häiriötilanteiden tiedottamisessa onnistuttiin keskimäärin hyvin. Kun radiotoimituksessa oli miehitys, tielläliikkuja sai tiedon häiriöstä radion kautta noin 20 minuutin kuluttua häiriön tapahtumahetkestä. Häiriötieto perustui joko suoraan tienkäyttäjän ilmoitukseen radiolle (n. 25 %) tai liikennekeskuksen laatimaan liikennetiedotteeseen. Tienkäyttäjäilmoitusten arvioitiin nopeuttaneen häiriötiedon välittämistä 10–20 minuuttia. Liikennekeskuksen toiminta liikennetiedotteen laatimisessa oli tarkastelluissa tapauksissa nopeaa ja tiedotteet luettiin radiossa yleensä kohtuullisen nopeasti. Liikennekeskus laati liikennetiedotteet hieman yli viidessä minuutissa tiedon saapumisesta liikennekeskukseen. Radioissa liikennetiedote luettiin noin 10–20 minuutin viiveellä liikennetiedotteen lähettämishetkestä. Hätäkeskuksesta liikennekeskukseen lähetetty automaattinen ensitieto nopeutti tiedonkulkua etenkin häiriön havaitsemisvaiheessa. Häiriöketjun merkittävimpinä kehittämiskohteina voidaan mainita häiriön keston ja häiriön liikenteellisten vaikutusten (laajuus liikenneverkolla, vaikutus yksittäiselle tienkäyttäjälle) tarkempi arviointi. Kehitettävää on myös häiriötiedon ymmärrettävyyden parantamisessa, kuten häiriön vaikutussuunnan kertomisessa, liikennetiedotteen läpimenon varmistamisessa ja tiedotteen toistamisessa, etenkin “tilanne ohi” -tiedon välittämisessä. Häiriön havaitsemisen kehittämisen keinoina nostettiin esille ensitiedon valtakunnallinen käyttöönotto ja mahdollisuus käyttää esimerkiksi paljon ajavia tiellä liikkujia tietolähteenä mahdollisten häiriöiden havaitsemisessa.

KW - Road incident information

KW - incident information chain

KW - road traffic incidents

M3 - Report

T3 - AINO-julkaisuja

BT - Häiriötiedotuksen ketju ja sen kehittäminen

PB - Liikenne- ja viestintäministeriö

CY - Helsinki

ER -