Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa

Kari Lahdenperä, Matti Kankare

    Research output: Book/ReportReportProfessional

    Abstract

    OECD:n ja kansallisten lähteiden rahoittamassa PISC III -projektin osaprojektissa 5 tutkittiin ydinvoimalaitosten höyrystimien lämpöpintaputkien testauksessa saavutettavaa herkkyyttä ja luotettavuutta. Tutkimuksen kuluessa kierrätettiin eri tutkimuslaitoksissa putkipaketteja, joihin oli keinotekoisesti valmistettu erilaisia vikoja yhteensä 95 kpl. Kaikki viat sijaitsivat epäjatkuvuuskohdissa. Putkipaketteja testanneet ryhmät raportoivat tuloksensa JRC:lle (Joint Research Center of the European Communities) analysointia varten. Testatut putket rikottiin ja viat analysoitiin JRC:n toimesta. Round robin testiin osallistuneet ryhmät käyttivät pyörrevirta- ja ultraäänimenetelmiä. Testaukseen osallistuneista ryhmistä 17 raportoi tuloksensa JRC:lle. Ryhmät olivat eri OECD maista, mm. Suomesta. Parhaan vikojen havaitsemistodennäköisyyden (96 %) saavuttanut ryhmä käytti pelkästään ultraäänimenetelmää. Tällä ryhmällä hylättävien vikojen hylkäystodennäköisyys oli 95 %. Se testasi vain suorat putket eikä havainnut ainuttakaan raerajakorroosiovikaa. Ne ryhmät, jotka testasivat kaikki putket, käyttivät pyörrevirta- ja ultraäänimenetelmiä. Hylättävien vikojen havaitsemistodennäköisyys oli tällöin 85 - 60 %. Parhaimmillaan hylättävien vikojen hylkäystodennäköisyys oli 83 % ja hyväksyttävien hyväksymistodennäköisyys 71 %. Tulosta heikensi se, että vikojen syvyyden määrittäminen oli epävarmaa ja että vikojen luokittelu säröihin ja volumetrisiin vikoihin onnistui tyypillisesti noin 70 %:ssa tapauksista. Viat, joiden syvyys oli yli 40 % seinämänpaksuudesta, havaittiin yleensä hyvin. Matalia vikoja (syvyys alle 20 % seinämänpaksuudesta) ei yleensä havaittu. Raerajakorroosiovikojen havaitsemistodennäköisyys oli alhainen myös pyörrevirtamenetelmää käytettäessä. Säröjen pituuden määritys osoittautui epävarmaksi. Pituuden määrityksen luotettavuus on oleellista, mikäli lyhyet säröt katsotaan hyväksyttäviksi. Tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja, sijaitsivatpa viat tukilevyn tai päätylevyn vaikutusalueella. Sensijaan jyrkissä U-käyrissä saatiin huonompia tuloksia. Millään yksittäisellä tekniikalla ei saavutettu hyviä tuloksia. Samaakin proseeduria käytettäessäkin tuloksissa oli suuria eroja. Useilla eri proseduureilla saavutetaan hyviä tuloksia. Tulos riippunee oleellisesti ryhmän kokemuksesta. Tutkimuksen perusteella höyrystimien testausmenetelmien luotettavuuden varmistamiseksi tarvitaan menetelmäkoe.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages40
    ISBN (Print)951-38-4527-3
    Publication statusPublished - 1996
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    NameVTT Julkaisuja - Publikationer
    PublisherVTT
    Volume818
    ISSN (Print)1235-0613

    Fingerprint

    Steam
    Songbirds
    European Union
    Research
    Organisation for Economic Co-Operation and Development

    Keywords

    • nuclear power plants
    • steam generators
    • steam generator tubing
    • tests
    • performance
    • eddy currents
    • cracks
    • nondestructive tests
    • ultrasonic tests
    • PISC III

    Cite this

    Lahdenperä, K., & Kankare, M. (1996). Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 818
    Lahdenperä, Kari ; Kankare, Matti. / Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 40 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 818).
    @book{b567668054d34b528b9981357dc72e97,
    title = "H{\"o}yrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa",
    abstract = "OECD:n ja kansallisten l{\"a}hteiden rahoittamassa PISC III -projektin osaprojektissa 5 tutkittiin ydinvoimalaitosten h{\"o}yrystimien l{\"a}mp{\"o}pintaputkien testauksessa saavutettavaa herkkyytt{\"a} ja luotettavuutta. Tutkimuksen kuluessa kierr{\"a}tettiin eri tutkimuslaitoksissa putkipaketteja, joihin oli keinotekoisesti valmistettu erilaisia vikoja yhteens{\"a} 95 kpl. Kaikki viat sijaitsivat ep{\"a}jatkuvuuskohdissa. Putkipaketteja testanneet ryhm{\"a}t raportoivat tuloksensa JRC:lle (Joint Research Center of the European Communities) analysointia varten. Testatut putket rikottiin ja viat analysoitiin JRC:n toimesta. Round robin testiin osallistuneet ryhm{\"a}t k{\"a}yttiv{\"a}t py{\"o}rrevirta- ja ultra{\"a}{\"a}nimenetelmi{\"a}. Testaukseen osallistuneista ryhmist{\"a} 17 raportoi tuloksensa JRC:lle. Ryhm{\"a}t olivat eri OECD maista, mm. Suomesta. Parhaan vikojen havaitsemistodenn{\"a}k{\"o}isyyden (96 {\%}) saavuttanut ryhm{\"a} k{\"a}ytti pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n ultra{\"a}{\"a}nimenetelm{\"a}{\"a}. T{\"a}ll{\"a} ryhm{\"a}ll{\"a} hyl{\"a}tt{\"a}vien vikojen hylk{\"a}ystodenn{\"a}k{\"o}isyys oli 95 {\%}. Se testasi vain suorat putket eik{\"a} havainnut ainuttakaan raerajakorroosiovikaa. Ne ryhm{\"a}t, jotka testasivat kaikki putket, k{\"a}yttiv{\"a}t py{\"o}rrevirta- ja ultra{\"a}{\"a}nimenetelmi{\"a}. Hyl{\"a}tt{\"a}vien vikojen havaitsemistodenn{\"a}k{\"o}isyys oli t{\"a}ll{\"o}in 85 - 60 {\%}. Parhaimmillaan hyl{\"a}tt{\"a}vien vikojen hylk{\"a}ystodenn{\"a}k{\"o}isyys oli 83 {\%} ja hyv{\"a}ksytt{\"a}vien hyv{\"a}ksymistodenn{\"a}k{\"o}isyys 71 {\%}. Tulosta heikensi se, ett{\"a} vikojen syvyyden m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen oli ep{\"a}varmaa ja ett{\"a} vikojen luokittelu s{\"a}r{\"o}ihin ja volumetrisiin vikoihin onnistui tyypillisesti noin 70 {\%}:ssa tapauksista. Viat, joiden syvyys oli yli 40 {\%} sein{\"a}m{\"a}npaksuudesta, havaittiin yleens{\"a} hyvin. Matalia vikoja (syvyys alle 20 {\%} sein{\"a}m{\"a}npaksuudesta) ei yleens{\"a} havaittu. Raerajakorroosiovikojen havaitsemistodenn{\"a}k{\"o}isyys oli alhainen my{\"o}s py{\"o}rrevirtamenetelm{\"a}{\"a} k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}. S{\"a}r{\"o}jen pituuden m{\"a}{\"a}ritys osoittautui ep{\"a}varmaksi. Pituuden m{\"a}{\"a}rityksen luotettavuus on oleellista, mik{\"a}li lyhyet s{\"a}r{\"o}t katsotaan hyv{\"a}ksytt{\"a}viksi. Tuloksissa ei ollut merkitt{\"a}vi{\"a} eroja, sijaitsivatpa viat tukilevyn tai p{\"a}{\"a}tylevyn vaikutusalueella. Sensijaan jyrkiss{\"a} U-k{\"a}yriss{\"a} saatiin huonompia tuloksia. Mill{\"a}{\"a}n yksitt{\"a}isell{\"a} tekniikalla ei saavutettu hyvi{\"a} tuloksia. Samaakin proseeduria k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}kin tuloksissa oli suuria eroja. Useilla eri proseduureilla saavutetaan hyvi{\"a} tuloksia. Tulos riippunee oleellisesti ryhm{\"a}n kokemuksesta. Tutkimuksen perusteella h{\"o}yrystimien testausmenetelmien luotettavuuden varmistamiseksi tarvitaan menetelm{\"a}koe.",
    keywords = "nuclear power plants, steam generators, steam generator tubing, tests, performance, eddy currents, cracks, nondestructive tests, ultrasonic tests, PISC III",
    author = "Kari Lahdenper{\"a} and Matti Kankare",
    year = "1996",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-4527-3",
    series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    address = "Finland",

    }

    Lahdenperä, K & Kankare, M 1996, Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 818, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa. / Lahdenperä, Kari; Kankare, Matti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 40 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 818).

    Research output: Book/ReportReportProfessional

    TY - BOOK

    T1 - Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa

    AU - Lahdenperä, Kari

    AU - Kankare, Matti

    PY - 1996

    Y1 - 1996

    N2 - OECD:n ja kansallisten lähteiden rahoittamassa PISC III -projektin osaprojektissa 5 tutkittiin ydinvoimalaitosten höyrystimien lämpöpintaputkien testauksessa saavutettavaa herkkyyttä ja luotettavuutta. Tutkimuksen kuluessa kierrätettiin eri tutkimuslaitoksissa putkipaketteja, joihin oli keinotekoisesti valmistettu erilaisia vikoja yhteensä 95 kpl. Kaikki viat sijaitsivat epäjatkuvuuskohdissa. Putkipaketteja testanneet ryhmät raportoivat tuloksensa JRC:lle (Joint Research Center of the European Communities) analysointia varten. Testatut putket rikottiin ja viat analysoitiin JRC:n toimesta. Round robin testiin osallistuneet ryhmät käyttivät pyörrevirta- ja ultraäänimenetelmiä. Testaukseen osallistuneista ryhmistä 17 raportoi tuloksensa JRC:lle. Ryhmät olivat eri OECD maista, mm. Suomesta. Parhaan vikojen havaitsemistodennäköisyyden (96 %) saavuttanut ryhmä käytti pelkästään ultraäänimenetelmää. Tällä ryhmällä hylättävien vikojen hylkäystodennäköisyys oli 95 %. Se testasi vain suorat putket eikä havainnut ainuttakaan raerajakorroosiovikaa. Ne ryhmät, jotka testasivat kaikki putket, käyttivät pyörrevirta- ja ultraäänimenetelmiä. Hylättävien vikojen havaitsemistodennäköisyys oli tällöin 85 - 60 %. Parhaimmillaan hylättävien vikojen hylkäystodennäköisyys oli 83 % ja hyväksyttävien hyväksymistodennäköisyys 71 %. Tulosta heikensi se, että vikojen syvyyden määrittäminen oli epävarmaa ja että vikojen luokittelu säröihin ja volumetrisiin vikoihin onnistui tyypillisesti noin 70 %:ssa tapauksista. Viat, joiden syvyys oli yli 40 % seinämänpaksuudesta, havaittiin yleensä hyvin. Matalia vikoja (syvyys alle 20 % seinämänpaksuudesta) ei yleensä havaittu. Raerajakorroosiovikojen havaitsemistodennäköisyys oli alhainen myös pyörrevirtamenetelmää käytettäessä. Säröjen pituuden määritys osoittautui epävarmaksi. Pituuden määrityksen luotettavuus on oleellista, mikäli lyhyet säröt katsotaan hyväksyttäviksi. Tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja, sijaitsivatpa viat tukilevyn tai päätylevyn vaikutusalueella. Sensijaan jyrkissä U-käyrissä saatiin huonompia tuloksia. Millään yksittäisellä tekniikalla ei saavutettu hyviä tuloksia. Samaakin proseeduria käytettäessäkin tuloksissa oli suuria eroja. Useilla eri proseduureilla saavutetaan hyviä tuloksia. Tulos riippunee oleellisesti ryhmän kokemuksesta. Tutkimuksen perusteella höyrystimien testausmenetelmien luotettavuuden varmistamiseksi tarvitaan menetelmäkoe.

    AB - OECD:n ja kansallisten lähteiden rahoittamassa PISC III -projektin osaprojektissa 5 tutkittiin ydinvoimalaitosten höyrystimien lämpöpintaputkien testauksessa saavutettavaa herkkyyttä ja luotettavuutta. Tutkimuksen kuluessa kierrätettiin eri tutkimuslaitoksissa putkipaketteja, joihin oli keinotekoisesti valmistettu erilaisia vikoja yhteensä 95 kpl. Kaikki viat sijaitsivat epäjatkuvuuskohdissa. Putkipaketteja testanneet ryhmät raportoivat tuloksensa JRC:lle (Joint Research Center of the European Communities) analysointia varten. Testatut putket rikottiin ja viat analysoitiin JRC:n toimesta. Round robin testiin osallistuneet ryhmät käyttivät pyörrevirta- ja ultraäänimenetelmiä. Testaukseen osallistuneista ryhmistä 17 raportoi tuloksensa JRC:lle. Ryhmät olivat eri OECD maista, mm. Suomesta. Parhaan vikojen havaitsemistodennäköisyyden (96 %) saavuttanut ryhmä käytti pelkästään ultraäänimenetelmää. Tällä ryhmällä hylättävien vikojen hylkäystodennäköisyys oli 95 %. Se testasi vain suorat putket eikä havainnut ainuttakaan raerajakorroosiovikaa. Ne ryhmät, jotka testasivat kaikki putket, käyttivät pyörrevirta- ja ultraäänimenetelmiä. Hylättävien vikojen havaitsemistodennäköisyys oli tällöin 85 - 60 %. Parhaimmillaan hylättävien vikojen hylkäystodennäköisyys oli 83 % ja hyväksyttävien hyväksymistodennäköisyys 71 %. Tulosta heikensi se, että vikojen syvyyden määrittäminen oli epävarmaa ja että vikojen luokittelu säröihin ja volumetrisiin vikoihin onnistui tyypillisesti noin 70 %:ssa tapauksista. Viat, joiden syvyys oli yli 40 % seinämänpaksuudesta, havaittiin yleensä hyvin. Matalia vikoja (syvyys alle 20 % seinämänpaksuudesta) ei yleensä havaittu. Raerajakorroosiovikojen havaitsemistodennäköisyys oli alhainen myös pyörrevirtamenetelmää käytettäessä. Säröjen pituuden määritys osoittautui epävarmaksi. Pituuden määrityksen luotettavuus on oleellista, mikäli lyhyet säröt katsotaan hyväksyttäviksi. Tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja, sijaitsivatpa viat tukilevyn tai päätylevyn vaikutusalueella. Sensijaan jyrkissä U-käyrissä saatiin huonompia tuloksia. Millään yksittäisellä tekniikalla ei saavutettu hyviä tuloksia. Samaakin proseeduria käytettäessäkin tuloksissa oli suuria eroja. Useilla eri proseduureilla saavutetaan hyviä tuloksia. Tulos riippunee oleellisesti ryhmän kokemuksesta. Tutkimuksen perusteella höyrystimien testausmenetelmien luotettavuuden varmistamiseksi tarvitaan menetelmäkoe.

    KW - nuclear power plants

    KW - steam generators

    KW - steam generator tubing

    KW - tests

    KW - performance

    KW - eddy currents

    KW - cracks

    KW - nondestructive tests

    KW - ultrasonic tests

    KW - PISC III

    M3 - Report

    SN - 951-38-4527-3

    T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

    BT - Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lahdenperä K, Kankare M. Höyrystimien testaustekniikoiden vertailu PISC-projektissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 40 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 818).