Haittaverojen ohjausvaikutus voimalaitosten käyttöön ja kannattavuuteen case-kohteissa

Tutkimuksessa selvitettiin todellisten case-kohteiden ja kuvitteellisten case-laskelmien avulla verotuksen vaikutuksia käytännössä. Erityisesti tutkittiin verotuksen ohjaavaa vaikutusta uusien laitosten rakentamisen kannattavuuteen, polttoainevalintoihin ja vastapainepotentiaalin hyödyntämiseen. Tutkimuksen tarkastelun lähtökohtana oli selvittää, mitä vaikutuksia on nykyisen nk. EU-veromallin veron kiristymisellä. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoista veromallia, jossa osa veroista kerätään sähkön kulutusverona sekä mallia, jossa ympäristöperusteisia polttoaineveroja ei ole lainkaan. Tutkimuksessa on myös arvioitu päästöjen puhdistuskustannusten ja päästöjen haittojen suhdetta. Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1992 ns. polttoaineiden haittaverot. Ne perustuvat EU:ssa esitettyyn hiilioksidi- ja energiaperusteiseen veroon. Suomen verotuksen taso on kireämpi kuin muissa EU-maissa. Suomen nykyinen polttoaineiden verotus on parantanut turpeen ja maakaasun kilpailukykyä verrattuna hiileen ja öljyyn. Mikäli verotuksen painopistettä siirretään nykymallin mukaisesta tuotannon verotuksesta kulutukseen, menetetään osa verotuksen ohjaavasta vaikutuksesta. Tällöin myös maakaasun ja turpeen kilpailukyky hiileen ja öljyyn nähden heikkenee. Tutkituista sähkön tuotantomuodoista on nykyisellä veromallilla turvelauhde kallein sähkön tuotantomuoto. Halvin on maakaasuvastapaine. Verotuksen nostaminen yli kaksinkertaiseksi ei muuta polttoaineiden edullisuusjärjestystä merkittävästi, mutta heikentää hiileen perustuvan tuotannon kannattavuutta. Verotason nosto parantaa vastapainetuotannon kilpailukykyä lauhdetuotantoon nähden. Tukkusähkön hinta nousi vuoden 1992 alusta vuoden 1995 loppuun kahdesta syystä: tariffin rakenteellisesta muutoksesta ja haittaverojen kiristymisestä. Tässä selvityksessä tarkastellussa Case 1 :ssä hinnan nousu oli noin 20 % rakenteellisista syistä ja yhteisvaikutus haittaverojen kiristymisen kanssa oli noin 30 %. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut oman vastapaine- ja lauhdetuotannon kannattavuutta. Hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että vastapainesähkön hyödyntäminen on lisääntynyt toisaalta suuremman vastapaineosuuden rakentamisen kautta ja toisaalta yhdistetyn vastapaine-lauhdetuotannon (väliottolauhde) kautta. Verotuksen kiristyminen nykyveromallilla vaikuttaa vähän olemassaolevien laitosten ajoon. Haittaverojen vaikutus uusien voimalaitosten mitoitukseen ja tekniikkaan on tapauskohtaista. Tutkimuksessa selvitettiin mm. rakennussuhteen (sähkö/lämpö) nostolla saavutettavien hyötyjen riippuvuutta verotuksesta. Tukkusähkön hinnan nousu on parantanut rakennusasteen nostosta saavutettavia hyötyjä. Veromuutosten vaikutus rakennussuhteen noston kannattavuuteen riippuu vaihtoehtoisten energianhankintalähteiden verokohtelusta. Mikäli esimerkiksi turve- tai maakaasulaitoksen rakennusasteen nosto vähentää hiilipohjaisen sähkön ostoa, parantaa haittaverotuksen kiristäminen rakennussuhteen nostolla saavutettavia hyötyjä. Polttoaineverotuksen kiristämisellä on seuraavat vaikutukset kaukolämpötoiminnan kilpailuasetelmaan: - suora sähkölämmitys menettää kilpailukykyään kaukolämpöön verrattuna - maakaasulla tehdyn kaukolämmön ja varaavan sähkölämmityksen kilpailukyky paranee. Rikin poistokustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rikkipäästöistä aiheutuvien haittojen kustannus. Typen poistokustannukset voivat olla selvästi suuremmat kuin typpipäästöistä aiheutuvat kustannukset. Rikki- ja typpipäästöjen aiheuttamien haittojen arvottamiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Näyttäisi siltä, että rikkipäästöjen pienentämisellä saavutetaan parempi kustannustehokkuus kuin typpipäästöjen pienentämisellä.