Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä

Mona Arnold, Sari Kuusisto, Kari Wellman, Tuula Kajolinna, Jaakko Räsänen, Jorma Sipilä, Maarit Puumala, Sanna Sorvala, Harri Pietarila, Katja Puputti

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomen maatalouden aiheuttamaa hajukuormaa, hajupäästöihin vaikuttavia tekijöitä sekä hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin esimerkkimaatilojen avulla. Emakko- ja yhdistelmäsikalan sekä kahden broilerikasvattamon eläinsuojien hajupäästöt mitattiin kesä- ja talviolosuhteissa ja hajupäästöjen leviäminen arvioitiin leviämismallinnuksen avulla. Ympäristön asukkaiden kokemaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin asukaskyselyillä. Hajun leviämisen ja viihtyisyyshaittatulosten perusteella määritettiin vähimmäisetäisyydet eläinsuojan ja asutuksen välille, mikä on kotieläintuotannossa eniten käytetty tapa estää viihtyisyyshaitta. Lisäksi selvitettiin eräiden yksinkertaisten ja edullisten hajunvähentämistekniikoiden tehokkuus. Tehtyjen mittausten sekä soveltavien hajuhaitan hyväksyttävyysrajojen perusteella oli mahdollista arvioida sikaloiden ja broileritilojen vähimmäisetäisyys eläinpaikan mukaan. Broileri- ja emakkokasvatuksen suhteen tulokset poikkesivat merkittävästi ympäristöministeriön laatimasta suosituksesta vähimmäisetäisyyksiksi. Esimerkkitiloista ison emakkosikalan hajuhaitta ulottui yli kilometrin etäisyydelle. Tilalla ei ollut toteutettu mainittavia päästöjä vähentäviä toimia. Keskikokoisen sikalan hajuhaitta ulottui noin 300 metrin etäisyydelle. Asukaskyselytulokset eivät osoittaneet, että broileritilojen ympäristössä esiintyisi merkittävää hajuhaittaa. Päästömittaukset osoittivat avoimien lietesäiliöiden suuren merkityksen kokonaishajupäästöstä. Kattamalla lietesäiliö voidaan täten merkittävästi vähentää tilan hajuhaittaa. Lietesäiliön kevyt kate, esimerkiksi EPS-rouhe tai luonnollinen kuorettuma, vähentää tehokkaasti säiliöstä haihtuvaa hajua. Myös lietteeseen lisätty turve vähentää hajua. Merkittävä vaikutus edellyttää noin 40 % lisäyksen. Ilmapoistojen korottamisen ja yhdistämisen positiivista vaikutusta ei voitu selkeästi osoittaa. Ilmanvaihdon ja hajupäästön välillä ilmeni selvä korrelaatio, joten ilmanvaihdon optimoinnilla on mahdollista vähentää tarvittavaa ilmamäärää ja samalla haisevan poistoilman virtaa. Tutkimuksessa tuotettua aineistoa ja kehitettyjä leviämismallinnusmenetelmiä voidaan hyödyntää myöhemmin hajukuorman arvioinneissa esim. ympäristöluvituksen yhteydessä, kun suunnitellaan uusia kotieläinyksiköitä tai kun vertaillaan erilaisten hajua vähentävien toimenpiteiden tehokkuutta ympäristön hajukuorman pienentämisessä. Menetelmillä voidaan arvioida myös nykyisten kotieläinyksiköiden hajukuormaa maankäytön suunnittelussa tai esimerkiksi kaavoitettaessa uusia kotieläinyksiköitä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages104
ISBN (Electronic)951-38-6764-1
Publication statusPublished - 2006
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2323
ISSN1235-0605

Keywords

  • emissions
  • odour annoyance
  • livestock farming
  • pig farms
  • poultry farms
  • agriculture
  • odour reduction
  • measurement
  • modelling
  • slurry storage

Cite this

Arnold, M., Kuusisto, S., Wellman, K., Kajolinna, T., Räsänen, J., Sipilä, J., Puumala, M., Sorvala, S., Pietarila, H., & Puputti, K. (2006). Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2323 http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2323.pdf