Hajukaasujen biologinen käsittely

Jukka Lehtomäki; Mona Törrönen; Anja Laukkarinen

Hajukaasujen biologinen käsittely

Jukka Lehtomäki, Mona Törrönen, Anja Laukkarinen

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina herättänyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti käytettyä. Biologiset puhdistusmenetelmät kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lisääminen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrettävä pilot-tason koelaitteisto, joka sisältää kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esikäsittely-yksikön ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet määritettiin aistinvaraisesti olfaktometrillä. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvisöljypuristamon sekä rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen pöly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esikäsittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta vältytään. Lyhyet kylmät jaksot, jopa lämpötilan lasku pakkaslukemille, eivät ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessilämpötilan palauduttua normaalitasolle myös mikrobitoiminta palautuu pienellä viiveellä entiselle tasolle.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	46
ISBN (Print)	951-38-4114-6
Publication status	Published - 1992
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Julkaisuja - Publikationer
Number	766
ISSN	1235-0613

Fingerprint

biological treatment

gases

Keywords

gas purification
gas scrubbing
exhaust gases
biotechnology
filters
scrubbers
cold environments
winter
air pollution
control equipment
odor control
microorganisms
biological agents

Cite this

Lehtomäki, J., Törrönen, M., & Laukkarinen, A. (1992). Hajukaasujen biologinen käsittely. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 766

Lehtomäki, Jukka ; Törrönen, Mona ; Laukkarinen, Anja. / Hajukaasujen biologinen käsittely. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 766).

@book{61fadb4e95e743feb79547ff19764b5b,

title = "Hajukaasujen biologinen k{\"a}sittely",

abstract = "Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina her{\"a}tt{\"a}nyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti k{\"a}ytetty{\"a}. Biologiset puhdistusmenetelm{\"a}t kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lis{\"a}{\"a}minen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrett{\"a}v{\"a} pilot-tason koelaitteisto, joka sis{\"a}lt{\"a}{\"a} kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esik{\"a}sittely-yksik{\"o}n ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet m{\"a}{\"a}ritettiin aistinvaraisesti olfaktometrill{\"a}. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvis{\"o}ljypuristamon sek{\"a} rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen p{\"o}ly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esik{\"a}sittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta v{\"a}ltyt{\"a}{\"a}n. Lyhyet kylm{\"a}t jaksot, jopa l{\"a}mp{\"o}tilan lasku pakkaslukemille, eiv{\"a}t ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessil{\"a}mp{\"o}tilan palauduttua normaalitasolle my{\"o}s mikrobitoiminta palautuu pienell{\"a} viiveell{\"a} entiselle tasolle.",

keywords = "gas purification, gas scrubbing, exhaust gases, biotechnology, filters, scrubbers, cold environments, winter, air pollution, control equipment, odor control, microorganisms, biological agents",

author = "Jukka Lehtom{\"a}ki and Mona T{\"o}rr{\"o}nen and Anja Laukkarinen",

year = "1992",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-4114-6",

series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "766",

address = "Finland",

}

Lehtomäki, J, Törrönen, M & Laukkarinen, A 1992, Hajukaasujen biologinen käsittely. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 766, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Hajukaasujen biologinen käsittely. / Lehtomäki, Jukka; Törrönen, Mona; Laukkarinen, Anja.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 766).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Hajukaasujen biologinen käsittely

AU - Lehtomäki, Jukka

AU - Törrönen, Mona

AU - Laukkarinen, Anja

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina herättänyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti käytettyä. Biologiset puhdistusmenetelmät kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lisääminen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrettävä pilot-tason koelaitteisto, joka sisältää kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esikäsittely-yksikön ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet määritettiin aistinvaraisesti olfaktometrillä. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvisöljypuristamon sekä rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen pöly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esikäsittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta vältytään. Lyhyet kylmät jaksot, jopa lämpötilan lasku pakkaslukemille, eivät ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessilämpötilan palauduttua normaalitasolle myös mikrobitoiminta palautuu pienellä viiveellä entiselle tasolle.

AB - Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina herättänyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti käytettyä. Biologiset puhdistusmenetelmät kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lisääminen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrettävä pilot-tason koelaitteisto, joka sisältää kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esikäsittely-yksikön ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet määritettiin aistinvaraisesti olfaktometrillä. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvisöljypuristamon sekä rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen pöly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esikäsittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta vältytään. Lyhyet kylmät jaksot, jopa lämpötilan lasku pakkaslukemille, eivät ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessilämpötilan palauduttua normaalitasolle myös mikrobitoiminta palautuu pienellä viiveellä entiselle tasolle.

KW - gas purification

KW - gas scrubbing

KW - exhaust gases

KW - biotechnology

KW - filters

KW - scrubbers

KW - cold environments

KW - winter

KW - air pollution

KW - control equipment

KW - odor control

KW - microorganisms

KW - biological agents

M3 - Report

SN - 951-38-4114-6

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Hajukaasujen biologinen käsittely

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lehtomäki J, Törrönen M, Laukkarinen A. Hajukaasujen biologinen käsittely. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 766).