Hajukaasujen biologinen käsittely

Jukka Lehtomäki, Mona Törrönen, Anja Laukkarinen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina herättänyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti käytettyä. Biologiset puhdistusmenetelmät kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lisääminen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrettävä pilot-tason koelaitteisto, joka sisältää kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esikäsittely-yksikön ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet määritettiin aistinvaraisesti olfaktometrillä. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvisöljypuristamon sekä rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen pöly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esikäsittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta vältytään. Lyhyet kylmät jaksot, jopa lämpötilan lasku pakkaslukemille, eivät ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessilämpötilan palauduttua normaalitasolle myös mikrobitoiminta palautuu pienellä viiveellä entiselle tasolle.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages46
    ISBN (Print)951-38-4114-6
    Publication statusPublished - 1992
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
    Number766
    ISSN1235-0613

    Fingerprint

    biological treatment
    gases

    Keywords

    • gas purification
    • gas scrubbing
    • exhaust gases
    • biotechnology
    • filters
    • scrubbers
    • cold environments
    • winter
    • air pollution
    • control equipment
    • odor control
    • microorganisms
    • biological agents

    Cite this

    Lehtomäki, J., Törrönen, M., & Laukkarinen, A. (1992). Hajukaasujen biologinen käsittely. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 766
    Lehtomäki, Jukka ; Törrönen, Mona ; Laukkarinen, Anja. / Hajukaasujen biologinen käsittely. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 766).
    @book{61fadb4e95e743feb79547ff19764b5b,
    title = "Hajukaasujen biologinen k{\"a}sittely",
    abstract = "Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina her{\"a}tt{\"a}nyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti k{\"a}ytetty{\"a}. Biologiset puhdistusmenetelm{\"a}t kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lis{\"a}{\"a}minen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrett{\"a}v{\"a} pilot-tason koelaitteisto, joka sis{\"a}lt{\"a}{\"a} kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esik{\"a}sittely-yksik{\"o}n ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet m{\"a}{\"a}ritettiin aistinvaraisesti olfaktometrill{\"a}. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvis{\"o}ljypuristamon sek{\"a} rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen p{\"o}ly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esik{\"a}sittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta v{\"a}ltyt{\"a}{\"a}n. Lyhyet kylm{\"a}t jaksot, jopa l{\"a}mp{\"o}tilan lasku pakkaslukemille, eiv{\"a}t ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessil{\"a}mp{\"o}tilan palauduttua normaalitasolle my{\"o}s mikrobitoiminta palautuu pienell{\"a} viiveell{\"a} entiselle tasolle.",
    keywords = "gas purification, gas scrubbing, exhaust gases, biotechnology, filters, scrubbers, cold environments, winter, air pollution, control equipment, odor control, microorganisms, biological agents",
    author = "Jukka Lehtom{\"a}ki and Mona T{\"o}rr{\"o}nen and Anja Laukkarinen",
    year = "1992",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-4114-6",
    series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "766",
    address = "Finland",

    }

    Lehtomäki, J, Törrönen, M & Laukkarinen, A 1992, Hajukaasujen biologinen käsittely. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 766, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Hajukaasujen biologinen käsittely. / Lehtomäki, Jukka; Törrönen, Mona; Laukkarinen, Anja.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 766).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Hajukaasujen biologinen käsittely

    AU - Lehtomäki, Jukka

    AU - Törrönen, Mona

    AU - Laukkarinen, Anja

    PY - 1992

    Y1 - 1992

    N2 - Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina herättänyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti käytettyä. Biologiset puhdistusmenetelmät kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lisääminen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrettävä pilot-tason koelaitteisto, joka sisältää kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esikäsittely-yksikön ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet määritettiin aistinvaraisesti olfaktometrillä. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvisöljypuristamon sekä rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen pöly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esikäsittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta vältytään. Lyhyet kylmät jaksot, jopa lämpötilan lasku pakkaslukemille, eivät ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessilämpötilan palauduttua normaalitasolle myös mikrobitoiminta palautuu pienellä viiveellä entiselle tasolle.

    AB - Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina herättänyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti käytettyä. Biologiset puhdistusmenetelmät kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lisääminen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrettävä pilot-tason koelaitteisto, joka sisältää kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esikäsittely-yksikön ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet määritettiin aistinvaraisesti olfaktometrillä. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvisöljypuristamon sekä rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen pöly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esikäsittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta vältytään. Lyhyet kylmät jaksot, jopa lämpötilan lasku pakkaslukemille, eivät ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessilämpötilan palauduttua normaalitasolle myös mikrobitoiminta palautuu pienellä viiveellä entiselle tasolle.

    KW - gas purification

    KW - gas scrubbing

    KW - exhaust gases

    KW - biotechnology

    KW - filters

    KW - scrubbers

    KW - cold environments

    KW - winter

    KW - air pollution

    KW - control equipment

    KW - odor control

    KW - microorganisms

    KW - biological agents

    M3 - Report

    SN - 951-38-4114-6

    T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

    BT - Hajukaasujen biologinen käsittely

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lehtomäki J, Törrönen M, Laukkarinen A. Hajukaasujen biologinen käsittely. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 766).