Hajukaasujen biologinen käsittely

Haisevien ja liuotinpitoisten poistokaasujen biologinen puhdistaminen on vasta viime aikoina herättänyt kiinnostusta maassamme, vaikka muualla Euroopassa kyseinen tekniikka on yleisesti käytettyä. Biologiset puhdistusmenetelmät kilpailevat perinteisten kaasunpuhdistusmenetelmien kanssa ennen muuta edullisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kotimaisen taitotiedon lisääminen biologisen kaasunpuhdistuksen alalla. Tutkimusta varten rakennettiin siirrettävä pilot-tason koelaitteisto, joka sisältää kolme biosuodinta, kaksi pesuria, kaasun esikäsittely-yksikön ja seurantalaitteiston. Biosuodinten ja pesurien puhdistustehokkuutta seurattiin jatkuvasti kokonaishiilivetyanalysaattorilla (FID). Hajunpoistotehokkuudet määritettiin aistinvaraisesti olfaktometrillä. Biologisten menetelmien soveltuvuutta Suomen oloihin tutkittiin pilot -koelaitteistolla mineraalivillatehtaan, kasvisöljypuristamon sekä rehutehtaan poistokaasuilla. Tulokset osoittivat biologisten menetelmien soveltuvan hyvin laimeiden hajukaasujen poistoon. Jos poistokaasujen pöly-, rasva- tai hartsipitoisuus on korkea, on varauduttava tehokkaaseen poistokaasun esikäsittelyyn, jotta biosuodattimen tukkeutumisongelmilta vältytään. Lyhyet kylmät jaksot, jopa lämpötilan lasku pakkaslukemille, eivät ole mikrobitoiminnan kannalta tuhoisia, vaan prosessilämpötilan palauduttua normaalitasolle myös mikrobitoiminta palautuu pienellä viiveellä entiselle tasolle.