Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä: Esikäsittely

Risto Laine, Jaakko Okkonen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin Lapin pienpuun käsittelyä haketuksesta lähtien sekä hakkeiden käyttöä eri tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin hakepuukorjuuketjujen kustannuksia. Hakkeen seulonnasta tehtiin kirjallisaustutkimus. Metsäteho on tutkinut hakkeen seulontaa viime vuosina projektissa "Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydessä". Metsäntutkimuslaitoksessa on suoritettu eri hakkeiden seulontatutkimuksia lähes kymmenen vuodenajan. Veitsiluoto Oy:ssä ja Metsäliiton teollisuus Oy:ssä hyödynnetään hakepuuta tehtaiden yhteydessä toimivien seulonta-asemien avulla. Näissä metsähakkeesta seulotaan yli- ja alisuuri jae poltettavaksi ja hyväksytystä jakeesta tehdään selluloosaa panemalla sitä enintään 5 % kuoritusta ainespuusta tehdyn hakkeen joukkoon. Ruotsissa MoDo Ab:llä on Dombäckissä hakepuuterminaali, missä karsimaton raakapuu erotellaan selluloosa- ja polttohakkeeksi sekä epäpuhtauksiksi. Varsinaisen polttohakkeen seulontatutkimuksia on meneillään Vapo Oy:ssä. Tuotantomittakaavan polttohakkeen rumpuseulontakokeen voidaan katsoa antaneen viitteitä siitä, että tälläkin tekniikalla on toteutettavissa lähinnä ylisuuren jakeen poisto hakkeesta. Kokeilussa käytetyllä 80 x 80 mm:n reikäkoolla varustetulla rummun verkolla saatiin ylisuuren jakeen määräksi n. 10 % ja reikäkooltaan o 4 mm:n verkolla alisuuren jakeen määräksi n. 40 %. Mainitulla yritteen määrällä ei isoja kappaleita tai tikkuja hyväksytyssä jakeessa juuri esiintynyt. Tuuliseulontakokeet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kotimaisten polttoaineiden laboratorion seulalla eivät antaneet kovinkaan hyviä kokemuksia siitä, että suoralla ilmavirran puhalluksella saataisiin hakkeen eri jakeet erottumaan.Selvää lajittumista kokeissa kuitenkin havaittiin. Osa- ja kokopuumenetelmiä perinteisiin tavaralajimenetelmiin verrattaessa raaka-aineen saanto kasvaa huomattavasti. Hakkuukustannukset pienenevät, mutta metsäkuljetuskustannukset nousevat samoin kuin kaukokuljetuskustannuksetkin. Otettaessa kaikki em. kustannukset huomioon voidaan Metsätehon tutkimusten mukaan päästä alle tavaralajimenetelmien kustannusten. Vielä on tutkimatta, mitä hakemenetelmät vaikuttavat puun tehdaskäsittelyssä. Kapasiteetiltaan 100 000 i-m3:n hakkeen esikäsittelyasema voisi muodostua vastaanottoasemasta, kuljettimesta hakevarastolle, varaston purkausruuvista, kuljettimesta seuloille, kiekkoseuloista ja sellu- ja polttojakeen kuljettimista ja varastoista. Aseman kustannukset olisivat karkean arvion mukaan n. 3,5 milj.mk. Tuotettua hakeyksikköä kohti hakkeen käsittelykustannukset asemalla olisivat 9,5 mk/i-m3, mikä on lähellä haketuksen nykyisiä kustannuksia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages77
ISBN (Print)951-38-2378-4
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number379
ISSN0358-5077

Keywords

  • wood
  • chipping
  • wood chips
  • pretreatment
  • sieve analysis

Cite this

Laine, R., & Okkonen, J. (1985). Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä: Esikäsittely. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 379
Laine, Risto ; Okkonen, Jaakko. / Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä : Esikäsittely. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 77 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 379).
@book{01e1e690e5fc46da9fbd238a64d0ae64,
title = "Hakepuun hy{\"o}dynt{\"a}minen Lapin l{\"a}{\"a}niss{\"a}: Esik{\"a}sittely",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin Lapin pienpuun k{\"a}sittely{\"a} haketuksesta l{\"a}htien sek{\"a} hakkeiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} eri tarkoituksiin. Lis{\"a}ksi selvitettiin hakepuukorjuuketjujen kustannuksia. Hakkeen seulonnasta tehtiin kirjallisaustutkimus. Mets{\"a}teho on tutkinut hakkeen seulontaa viime vuosina projektissa {"}Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydess{\"a}{"}. Mets{\"a}ntutkimuslaitoksessa on suoritettu eri hakkeiden seulontatutkimuksia l{\"a}hes kymmenen vuodenajan. Veitsiluoto Oy:ss{\"a} ja Mets{\"a}liiton teollisuus Oy:ss{\"a} hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n hakepuuta tehtaiden yhteydess{\"a} toimivien seulonta-asemien avulla. N{\"a}iss{\"a} mets{\"a}hakkeesta seulotaan yli- ja alisuuri jae poltettavaksi ja hyv{\"a}ksytyst{\"a} jakeesta tehd{\"a}{\"a}n selluloosaa panemalla sit{\"a} enint{\"a}{\"a}n 5 {\%} kuoritusta ainespuusta tehdyn hakkeen joukkoon. Ruotsissa MoDo Ab:ll{\"a} on Domb{\"a}ckiss{\"a} hakepuuterminaali, miss{\"a} karsimaton raakapuu erotellaan selluloosa- ja polttohakkeeksi sek{\"a} ep{\"a}puhtauksiksi. Varsinaisen polttohakkeen seulontatutkimuksia on meneill{\"a}{\"a}n Vapo Oy:ss{\"a}. Tuotantomittakaavan polttohakkeen rumpuseulontakokeen voidaan katsoa antaneen viitteit{\"a} siit{\"a}, ett{\"a} t{\"a}ll{\"a}kin tekniikalla on toteutettavissa l{\"a}hinn{\"a} ylisuuren jakeen poisto hakkeesta. Kokeilussa k{\"a}ytetyll{\"a} 80 x 80 mm:n reik{\"a}koolla varustetulla rummun verkolla saatiin ylisuuren jakeen m{\"a}{\"a}r{\"a}ksi n. 10 {\%} ja reik{\"a}kooltaan o 4 mm:n verkolla alisuuren jakeen m{\"a}{\"a}r{\"a}ksi n. 40 {\%}. Mainitulla yritteen m{\"a}{\"a}r{\"a}ll{\"a} ei isoja kappaleita tai tikkuja hyv{\"a}ksytyss{\"a} jakeessa juuri esiintynyt. Tuuliseulontakokeet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kotimaisten polttoaineiden laboratorion seulalla eiv{\"a}t antaneet kovinkaan hyvi{\"a} kokemuksia siit{\"a}, ett{\"a} suoralla ilmavirran puhalluksella saataisiin hakkeen eri jakeet erottumaan.Selv{\"a}{\"a} lajittumista kokeissa kuitenkin havaittiin. Osa- ja kokopuumenetelmi{\"a} perinteisiin tavaralajimenetelmiin verrattaessa raaka-aineen saanto kasvaa huomattavasti. Hakkuukustannukset pienenev{\"a}t, mutta mets{\"a}kuljetuskustannukset nousevat samoin kuin kaukokuljetuskustannuksetkin. Otettaessa kaikki em. kustannukset huomioon voidaan Mets{\"a}tehon tutkimusten mukaan p{\"a}{\"a}st{\"a} alle tavaralajimenetelmien kustannusten. Viel{\"a} on tutkimatta, mit{\"a} hakemenetelm{\"a}t vaikuttavat puun tehdask{\"a}sittelyss{\"a}. Kapasiteetiltaan 100 000 i-m3:n hakkeen esik{\"a}sittelyasema voisi muodostua vastaanottoasemasta, kuljettimesta hakevarastolle, varaston purkausruuvista, kuljettimesta seuloille, kiekkoseuloista ja sellu- ja polttojakeen kuljettimista ja varastoista. Aseman kustannukset olisivat karkean arvion mukaan n. 3,5 milj.mk. Tuotettua hakeyksikk{\"o}{\"a} kohti hakkeen k{\"a}sittelykustannukset asemalla olisivat 9,5 mk/i-m3, mik{\"a} on l{\"a}hell{\"a} haketuksen nykyisi{\"a} kustannuksia.",
keywords = "wood, chipping, wood chips, pretreatment, sieve analysis",
author = "Risto Laine and Jaakko Okkonen",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2378-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "379",
address = "Finland",

}

Laine, R & Okkonen, J 1985, Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä: Esikäsittely. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 379, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä : Esikäsittely. / Laine, Risto; Okkonen, Jaakko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 77 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 379).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä

T2 - Esikäsittely

AU - Laine, Risto

AU - Okkonen, Jaakko

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin Lapin pienpuun käsittelyä haketuksesta lähtien sekä hakkeiden käyttöä eri tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin hakepuukorjuuketjujen kustannuksia. Hakkeen seulonnasta tehtiin kirjallisaustutkimus. Metsäteho on tutkinut hakkeen seulontaa viime vuosina projektissa "Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydessä". Metsäntutkimuslaitoksessa on suoritettu eri hakkeiden seulontatutkimuksia lähes kymmenen vuodenajan. Veitsiluoto Oy:ssä ja Metsäliiton teollisuus Oy:ssä hyödynnetään hakepuuta tehtaiden yhteydessä toimivien seulonta-asemien avulla. Näissä metsähakkeesta seulotaan yli- ja alisuuri jae poltettavaksi ja hyväksytystä jakeesta tehdään selluloosaa panemalla sitä enintään 5 % kuoritusta ainespuusta tehdyn hakkeen joukkoon. Ruotsissa MoDo Ab:llä on Dombäckissä hakepuuterminaali, missä karsimaton raakapuu erotellaan selluloosa- ja polttohakkeeksi sekä epäpuhtauksiksi. Varsinaisen polttohakkeen seulontatutkimuksia on meneillään Vapo Oy:ssä. Tuotantomittakaavan polttohakkeen rumpuseulontakokeen voidaan katsoa antaneen viitteitä siitä, että tälläkin tekniikalla on toteutettavissa lähinnä ylisuuren jakeen poisto hakkeesta. Kokeilussa käytetyllä 80 x 80 mm:n reikäkoolla varustetulla rummun verkolla saatiin ylisuuren jakeen määräksi n. 10 % ja reikäkooltaan o 4 mm:n verkolla alisuuren jakeen määräksi n. 40 %. Mainitulla yritteen määrällä ei isoja kappaleita tai tikkuja hyväksytyssä jakeessa juuri esiintynyt. Tuuliseulontakokeet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kotimaisten polttoaineiden laboratorion seulalla eivät antaneet kovinkaan hyviä kokemuksia siitä, että suoralla ilmavirran puhalluksella saataisiin hakkeen eri jakeet erottumaan.Selvää lajittumista kokeissa kuitenkin havaittiin. Osa- ja kokopuumenetelmiä perinteisiin tavaralajimenetelmiin verrattaessa raaka-aineen saanto kasvaa huomattavasti. Hakkuukustannukset pienenevät, mutta metsäkuljetuskustannukset nousevat samoin kuin kaukokuljetuskustannuksetkin. Otettaessa kaikki em. kustannukset huomioon voidaan Metsätehon tutkimusten mukaan päästä alle tavaralajimenetelmien kustannusten. Vielä on tutkimatta, mitä hakemenetelmät vaikuttavat puun tehdaskäsittelyssä. Kapasiteetiltaan 100 000 i-m3:n hakkeen esikäsittelyasema voisi muodostua vastaanottoasemasta, kuljettimesta hakevarastolle, varaston purkausruuvista, kuljettimesta seuloille, kiekkoseuloista ja sellu- ja polttojakeen kuljettimista ja varastoista. Aseman kustannukset olisivat karkean arvion mukaan n. 3,5 milj.mk. Tuotettua hakeyksikköä kohti hakkeen käsittelykustannukset asemalla olisivat 9,5 mk/i-m3, mikä on lähellä haketuksen nykyisiä kustannuksia.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin Lapin pienpuun käsittelyä haketuksesta lähtien sekä hakkeiden käyttöä eri tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin hakepuukorjuuketjujen kustannuksia. Hakkeen seulonnasta tehtiin kirjallisaustutkimus. Metsäteho on tutkinut hakkeen seulontaa viime vuosina projektissa "Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydessä". Metsäntutkimuslaitoksessa on suoritettu eri hakkeiden seulontatutkimuksia lähes kymmenen vuodenajan. Veitsiluoto Oy:ssä ja Metsäliiton teollisuus Oy:ssä hyödynnetään hakepuuta tehtaiden yhteydessä toimivien seulonta-asemien avulla. Näissä metsähakkeesta seulotaan yli- ja alisuuri jae poltettavaksi ja hyväksytystä jakeesta tehdään selluloosaa panemalla sitä enintään 5 % kuoritusta ainespuusta tehdyn hakkeen joukkoon. Ruotsissa MoDo Ab:llä on Dombäckissä hakepuuterminaali, missä karsimaton raakapuu erotellaan selluloosa- ja polttohakkeeksi sekä epäpuhtauksiksi. Varsinaisen polttohakkeen seulontatutkimuksia on meneillään Vapo Oy:ssä. Tuotantomittakaavan polttohakkeen rumpuseulontakokeen voidaan katsoa antaneen viitteitä siitä, että tälläkin tekniikalla on toteutettavissa lähinnä ylisuuren jakeen poisto hakkeesta. Kokeilussa käytetyllä 80 x 80 mm:n reikäkoolla varustetulla rummun verkolla saatiin ylisuuren jakeen määräksi n. 10 % ja reikäkooltaan o 4 mm:n verkolla alisuuren jakeen määräksi n. 40 %. Mainitulla yritteen määrällä ei isoja kappaleita tai tikkuja hyväksytyssä jakeessa juuri esiintynyt. Tuuliseulontakokeet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kotimaisten polttoaineiden laboratorion seulalla eivät antaneet kovinkaan hyviä kokemuksia siitä, että suoralla ilmavirran puhalluksella saataisiin hakkeen eri jakeet erottumaan.Selvää lajittumista kokeissa kuitenkin havaittiin. Osa- ja kokopuumenetelmiä perinteisiin tavaralajimenetelmiin verrattaessa raaka-aineen saanto kasvaa huomattavasti. Hakkuukustannukset pienenevät, mutta metsäkuljetuskustannukset nousevat samoin kuin kaukokuljetuskustannuksetkin. Otettaessa kaikki em. kustannukset huomioon voidaan Metsätehon tutkimusten mukaan päästä alle tavaralajimenetelmien kustannusten. Vielä on tutkimatta, mitä hakemenetelmät vaikuttavat puun tehdaskäsittelyssä. Kapasiteetiltaan 100 000 i-m3:n hakkeen esikäsittelyasema voisi muodostua vastaanottoasemasta, kuljettimesta hakevarastolle, varaston purkausruuvista, kuljettimesta seuloille, kiekkoseuloista ja sellu- ja polttojakeen kuljettimista ja varastoista. Aseman kustannukset olisivat karkean arvion mukaan n. 3,5 milj.mk. Tuotettua hakeyksikköä kohti hakkeen käsittelykustannukset asemalla olisivat 9,5 mk/i-m3, mikä on lähellä haketuksen nykyisiä kustannuksia.

KW - wood

KW - chipping

KW - wood chips

KW - pretreatment

KW - sieve analysis

M3 - Report

SN - 951-38-2378-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Laine R, Okkonen J. Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä: Esikäsittely. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 77 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 379).