TY - BOOK
T1 - Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä
T2 - Esikäsittely
AU - Laine, Risto
AU - Okkonen, Jaakko
PY - 1985
Y1 - 1985
N2 - Tutkimuksessa selvitettiin Lapin pienpuun käsittelyä
haketuksesta lähtien sekä hakkeiden käyttöä eri
tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin hakepuukorjuuketjujen
kustannuksia.
Hakkeen seulonnasta tehtiin kirjallisaustutkimus.
Metsäteho on tutkinut hakkeen seulontaa viime vuosina
projektissa "Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun
yhteydessä". Metsäntutkimuslaitoksessa on suoritettu eri
hakkeiden seulontatutkimuksia lähes kymmenen vuodenajan.
Veitsiluoto Oy:ssä ja Metsäliiton teollisuus Oy:ssä
hyödynnetään hakepuuta tehtaiden yhteydessä toimivien
seulonta-asemien avulla. Näissä metsähakkeesta seulotaan
yli- ja alisuuri jae poltettavaksi ja hyväksytystä
jakeesta tehdään selluloosaa panemalla sitä enintään 5 %
kuoritusta ainespuusta tehdyn hakkeen joukkoon. Ruotsissa
MoDo Ab:llä on Dombäckissä hakepuuterminaali, missä
karsimaton raakapuu erotellaan selluloosa- ja
polttohakkeeksi sekä epäpuhtauksiksi. Varsinaisen
polttohakkeen seulontatutkimuksia on meneillään Vapo
Oy:ssä.
Tuotantomittakaavan polttohakkeen rumpuseulontakokeen
voidaan katsoa antaneen viitteitä siitä, että tälläkin
tekniikalla on toteutettavissa lähinnä ylisuuren jakeen
poisto hakkeesta. Kokeilussa käytetyllä 80 x 80 mm:n
reikäkoolla varustetulla rummun verkolla saatiin
ylisuuren jakeen määräksi n. 10 % ja reikäkooltaan o 4
mm:n verkolla alisuuren jakeen määräksi n. 40 %.
Mainitulla yritteen määrällä ei isoja kappaleita tai
tikkuja hyväksytyssä jakeessa juuri esiintynyt.
Tuuliseulontakokeet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
kotimaisten polttoaineiden laboratorion seulalla eivät
antaneet kovinkaan hyviä kokemuksia siitä, että suoralla
ilmavirran puhalluksella saataisiin hakkeen eri jakeet
erottumaan.Selvää lajittumista kokeissa kuitenkin
havaittiin.
Osa- ja kokopuumenetelmiä perinteisiin
tavaralajimenetelmiin verrattaessa raaka-aineen saanto
kasvaa huomattavasti. Hakkuukustannukset pienenevät,
mutta metsäkuljetuskustannukset nousevat samoin kuin
kaukokuljetuskustannuksetkin. Otettaessa kaikki em.
kustannukset huomioon voidaan Metsätehon tutkimusten
mukaan päästä alle tavaralajimenetelmien kustannusten.
Vielä on tutkimatta, mitä hakemenetelmät vaikuttavat puun
tehdaskäsittelyssä.
Kapasiteetiltaan 100 000 i-m3:n hakkeen esikäsittelyasema
voisi muodostua vastaanottoasemasta, kuljettimesta
hakevarastolle, varaston purkausruuvista, kuljettimesta
seuloille, kiekkoseuloista ja sellu- ja polttojakeen
kuljettimista ja varastoista. Aseman kustannukset
olisivat karkean arvion mukaan n. 3,5 milj.mk. Tuotettua
hakeyksikköä kohti hakkeen käsittelykustannukset asemalla
olisivat 9,5 mk/i-m3, mikä on lähellä haketuksen nykyisiä
kustannuksia.
AB - Tutkimuksessa selvitettiin Lapin pienpuun käsittelyä
haketuksesta lähtien sekä hakkeiden käyttöä eri
tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin hakepuukorjuuketjujen
kustannuksia.
Hakkeen seulonnasta tehtiin kirjallisaustutkimus.
Metsäteho on tutkinut hakkeen seulontaa viime vuosina
projektissa "Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun
yhteydessä". Metsäntutkimuslaitoksessa on suoritettu eri
hakkeiden seulontatutkimuksia lähes kymmenen vuodenajan.
Veitsiluoto Oy:ssä ja Metsäliiton teollisuus Oy:ssä
hyödynnetään hakepuuta tehtaiden yhteydessä toimivien
seulonta-asemien avulla. Näissä metsähakkeesta seulotaan
yli- ja alisuuri jae poltettavaksi ja hyväksytystä
jakeesta tehdään selluloosaa panemalla sitä enintään 5 %
kuoritusta ainespuusta tehdyn hakkeen joukkoon. Ruotsissa
MoDo Ab:llä on Dombäckissä hakepuuterminaali, missä
karsimaton raakapuu erotellaan selluloosa- ja
polttohakkeeksi sekä epäpuhtauksiksi. Varsinaisen
polttohakkeen seulontatutkimuksia on meneillään Vapo
Oy:ssä.
Tuotantomittakaavan polttohakkeen rumpuseulontakokeen
voidaan katsoa antaneen viitteitä siitä, että tälläkin
tekniikalla on toteutettavissa lähinnä ylisuuren jakeen
poisto hakkeesta. Kokeilussa käytetyllä 80 x 80 mm:n
reikäkoolla varustetulla rummun verkolla saatiin
ylisuuren jakeen määräksi n. 10 % ja reikäkooltaan o 4
mm:n verkolla alisuuren jakeen määräksi n. 40 %.
Mainitulla yritteen määrällä ei isoja kappaleita tai
tikkuja hyväksytyssä jakeessa juuri esiintynyt.
Tuuliseulontakokeet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
kotimaisten polttoaineiden laboratorion seulalla eivät
antaneet kovinkaan hyviä kokemuksia siitä, että suoralla
ilmavirran puhalluksella saataisiin hakkeen eri jakeet
erottumaan.Selvää lajittumista kokeissa kuitenkin
havaittiin.
Osa- ja kokopuumenetelmiä perinteisiin
tavaralajimenetelmiin verrattaessa raaka-aineen saanto
kasvaa huomattavasti. Hakkuukustannukset pienenevät,
mutta metsäkuljetuskustannukset nousevat samoin kuin
kaukokuljetuskustannuksetkin. Otettaessa kaikki em.
kustannukset huomioon voidaan Metsätehon tutkimusten
mukaan päästä alle tavaralajimenetelmien kustannusten.
Vielä on tutkimatta, mitä hakemenetelmät vaikuttavat puun
tehdaskäsittelyssä.
Kapasiteetiltaan 100 000 i-m3:n hakkeen esikäsittelyasema
voisi muodostua vastaanottoasemasta, kuljettimesta
hakevarastolle, varaston purkausruuvista, kuljettimesta
seuloille, kiekkoseuloista ja sellu- ja polttojakeen
kuljettimista ja varastoista. Aseman kustannukset
olisivat karkean arvion mukaan n. 3,5 milj.mk. Tuotettua
hakeyksikköä kohti hakkeen käsittelykustannukset asemalla
olisivat 9,5 mk/i-m3, mikä on lähellä haketuksen nykyisiä
kustannuksia.
KW - wood
KW - chipping
KW - wood chips
KW - pretreatment
KW - sieve analysis
M3 - Report
SN - 951-38-2378-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Hakepuun hyödyntäminen Lapin läänissä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -