Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät

Aulis Ranne, Kauko Isomöttönen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Neljässä seurantalaitoksessa tutkittiin kotimaisen polttoaineen lämpökeskusten toimivuutta, koko lämpölaitoksen rakennetta ja toimintaa sekä vertailtiin lämmönsiirtojärjestelmien ja kuluttajavalintojen vaikutusta kus-tannuksiin. Vertailtavia polttomenetelmiä olivat suora-, etupesä-, leijukerros- ja kaasutuspoltto. Seurantatutkimuksen kotimaisen polttoaineen lämpökeskukset ovat 5 - 7 MW:n kokoisia. Tutkitut leijukerros- ja kaasutuspolttolaitokset ovat ensimmäiset, joita käytettiin kaukolämmon tuotantoon. Hyötysuhteen mittauksissa saatiin paras tulos, n. 90 %, digitaalisella säätöjärjestelmällä varustetussa suorapolttolaitoksessa. Muiden polttomenetelmien hyötysuhteet olivat 87 - 88 %. Mitatuissa leijukerros- ja kaasutuspolttolaitoksissa säätö on toteutettu analogisilla erillissäätäjillä. Pitkän aikavälin suora hyötysuhde oli 80 - 85 %. Hyötysuhde riippui mm. kattilan osien mitoituksesta ja kuormitusasteesta. Sähkön kulutus oli suurin leijukerroslaitoksessa, 2,8 - 6 % lämpötehosta, kun kuormitus oli vastaavasti 100 - 20 %. Muiden lämpölaitosten sähkön kulutus oli 1,3 - 3 % polt-tomenetelmaän ja kuormituksen mukaan. Suorapoltto- ja kaasutuspolttolaitoksen valvontaan riitti yksi työvuoro, kun polttoaineena oli palaturve. Etupesäpolttolaitoksessa ja jyrsinturpeella käyvässä leijukerrospolttolaitoksessa oli miehitystarve kaksi tai kolme vuoroa. Suorapolttolaitoksessa tuotettiin 97 % vuotuisesta lämmöntarpeesta kotimaisella polttoaineella. Tämä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin hyvässä laitoksessa vastaavissa olosuhteissa. Muiden laitostyyppien seurantatuloksia voidaan pitää melko hyvinä. Seurantalaitosten verkoston ja kuluttajien vertailu osoitti, että siirtojärjestelmän lämpöhäviö- ja pääomakustannukset voivat muodostua kohtuuttoman suuriksi, jos kaukolämmitysalue rajataan huonosti tai putkistot rakennetaan suunnittelemattomasti.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages120
ISBN (Print)951-38-2433-0
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number520
ISSN0358-5085

Fingerprint

heating systems
wood chips
peat
boilers

Keywords

  • district heating
  • domestic fuels
  • boiler plants
  • peat
  • wood ships
  • comparison, Finland

Cite this

Ranne, A., & Isomöttönen, K. (1985). Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 520
Ranne, Aulis ; Isomöttönen, Kauko. / Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 120 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 520).
@book{ef21f5ec50224799ba13a8a7a018db5f,
title = "Hakkeella ja turpeella k{\"a}yv{\"a}t l{\"a}mp{\"o}laitostyypit ja kaukol{\"a}mp{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}t",
abstract = "Nelj{\"a}ss{\"a} seurantalaitoksessa tutkittiin kotimaisen polttoaineen l{\"a}mp{\"o}keskusten toimivuutta, koko l{\"a}mp{\"o}laitoksen rakennetta ja toimintaa sek{\"a} vertailtiin l{\"a}mm{\"o}nsiirtoj{\"a}rjestelmien ja kuluttajavalintojen vaikutusta kus-tannuksiin. Vertailtavia polttomenetelmi{\"a} olivat suora-, etupes{\"a}-, leijukerros- ja kaasutuspoltto. Seurantatutkimuksen kotimaisen polttoaineen l{\"a}mp{\"o}keskukset ovat 5 - 7 MW:n kokoisia. Tutkitut leijukerros- ja kaasutuspolttolaitokset ovat ensimm{\"a}iset, joita k{\"a}ytettiin kaukol{\"a}mmon tuotantoon. Hy{\"o}tysuhteen mittauksissa saatiin paras tulos, n. 90 {\%}, digitaalisella s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} varustetussa suorapolttolaitoksessa. Muiden polttomenetelmien hy{\"o}tysuhteet olivat 87 - 88 {\%}. Mitatuissa leijukerros- ja kaasutuspolttolaitoksissa s{\"a}{\"a}t{\"o} on toteutettu analogisilla erilliss{\"a}{\"a}t{\"a}jill{\"a}. Pitk{\"a}n aikav{\"a}lin suora hy{\"o}tysuhde oli 80 - 85 {\%}. Hy{\"o}tysuhde riippui mm. kattilan osien mitoituksesta ja kuormitusasteesta. S{\"a}hk{\"o}n kulutus oli suurin leijukerroslaitoksessa, 2,8 - 6 {\%} l{\"a}mp{\"o}tehosta, kun kuormitus oli vastaavasti 100 - 20 {\%}. Muiden l{\"a}mp{\"o}laitosten s{\"a}hk{\"o}n kulutus oli 1,3 - 3 {\%} polt-tomenetelma{\"a}n ja kuormituksen mukaan. Suorapoltto- ja kaasutuspolttolaitoksen valvontaan riitti yksi ty{\"o}vuoro, kun polttoaineena oli palaturve. Etupes{\"a}polttolaitoksessa ja jyrsinturpeella k{\"a}yv{\"a}ss{\"a} leijukerrospolttolaitoksessa oli miehitystarve kaksi tai kolme vuoroa. Suorapolttolaitoksessa tuotettiin 97 {\%} vuotuisesta l{\"a}mm{\"o}ntarpeesta kotimaisella polttoaineella. T{\"a}m{\"a} on yli kymmenen prosenttiyksikk{\"o}{\"a} enemm{\"a}n kuin keskim{\"a}{\"a}rin hyv{\"a}ss{\"a} laitoksessa vastaavissa olosuhteissa. Muiden laitostyyppien seurantatuloksia voidaan pit{\"a}{\"a} melko hyvin{\"a}. Seurantalaitosten verkoston ja kuluttajien vertailu osoitti, ett{\"a} siirtoj{\"a}rjestelm{\"a}n l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}- ja p{\"a}{\"a}omakustannukset voivat muodostua kohtuuttoman suuriksi, jos kaukol{\"a}mmitysalue rajataan huonosti tai putkistot rakennetaan suunnittelemattomasti.",
keywords = "district heating, domestic fuels, boiler plants, peat, wood ships, comparison, Finland",
author = "Aulis Ranne and Kauko Isom{\"o}tt{\"o}nen",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2433-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "520",
address = "Finland",

}

Ranne, A & Isomöttönen, K 1985, Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 520, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät. / Ranne, Aulis; Isomöttönen, Kauko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 120 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 520).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät

AU - Ranne, Aulis

AU - Isomöttönen, Kauko

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Neljässä seurantalaitoksessa tutkittiin kotimaisen polttoaineen lämpökeskusten toimivuutta, koko lämpölaitoksen rakennetta ja toimintaa sekä vertailtiin lämmönsiirtojärjestelmien ja kuluttajavalintojen vaikutusta kus-tannuksiin. Vertailtavia polttomenetelmiä olivat suora-, etupesä-, leijukerros- ja kaasutuspoltto. Seurantatutkimuksen kotimaisen polttoaineen lämpökeskukset ovat 5 - 7 MW:n kokoisia. Tutkitut leijukerros- ja kaasutuspolttolaitokset ovat ensimmäiset, joita käytettiin kaukolämmon tuotantoon. Hyötysuhteen mittauksissa saatiin paras tulos, n. 90 %, digitaalisella säätöjärjestelmällä varustetussa suorapolttolaitoksessa. Muiden polttomenetelmien hyötysuhteet olivat 87 - 88 %. Mitatuissa leijukerros- ja kaasutuspolttolaitoksissa säätö on toteutettu analogisilla erillissäätäjillä. Pitkän aikavälin suora hyötysuhde oli 80 - 85 %. Hyötysuhde riippui mm. kattilan osien mitoituksesta ja kuormitusasteesta. Sähkön kulutus oli suurin leijukerroslaitoksessa, 2,8 - 6 % lämpötehosta, kun kuormitus oli vastaavasti 100 - 20 %. Muiden lämpölaitosten sähkön kulutus oli 1,3 - 3 % polt-tomenetelmaän ja kuormituksen mukaan. Suorapoltto- ja kaasutuspolttolaitoksen valvontaan riitti yksi työvuoro, kun polttoaineena oli palaturve. Etupesäpolttolaitoksessa ja jyrsinturpeella käyvässä leijukerrospolttolaitoksessa oli miehitystarve kaksi tai kolme vuoroa. Suorapolttolaitoksessa tuotettiin 97 % vuotuisesta lämmöntarpeesta kotimaisella polttoaineella. Tämä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin hyvässä laitoksessa vastaavissa olosuhteissa. Muiden laitostyyppien seurantatuloksia voidaan pitää melko hyvinä. Seurantalaitosten verkoston ja kuluttajien vertailu osoitti, että siirtojärjestelmän lämpöhäviö- ja pääomakustannukset voivat muodostua kohtuuttoman suuriksi, jos kaukolämmitysalue rajataan huonosti tai putkistot rakennetaan suunnittelemattomasti.

AB - Neljässä seurantalaitoksessa tutkittiin kotimaisen polttoaineen lämpökeskusten toimivuutta, koko lämpölaitoksen rakennetta ja toimintaa sekä vertailtiin lämmönsiirtojärjestelmien ja kuluttajavalintojen vaikutusta kus-tannuksiin. Vertailtavia polttomenetelmiä olivat suora-, etupesä-, leijukerros- ja kaasutuspoltto. Seurantatutkimuksen kotimaisen polttoaineen lämpökeskukset ovat 5 - 7 MW:n kokoisia. Tutkitut leijukerros- ja kaasutuspolttolaitokset ovat ensimmäiset, joita käytettiin kaukolämmon tuotantoon. Hyötysuhteen mittauksissa saatiin paras tulos, n. 90 %, digitaalisella säätöjärjestelmällä varustetussa suorapolttolaitoksessa. Muiden polttomenetelmien hyötysuhteet olivat 87 - 88 %. Mitatuissa leijukerros- ja kaasutuspolttolaitoksissa säätö on toteutettu analogisilla erillissäätäjillä. Pitkän aikavälin suora hyötysuhde oli 80 - 85 %. Hyötysuhde riippui mm. kattilan osien mitoituksesta ja kuormitusasteesta. Sähkön kulutus oli suurin leijukerroslaitoksessa, 2,8 - 6 % lämpötehosta, kun kuormitus oli vastaavasti 100 - 20 %. Muiden lämpölaitosten sähkön kulutus oli 1,3 - 3 % polt-tomenetelmaän ja kuormituksen mukaan. Suorapoltto- ja kaasutuspolttolaitoksen valvontaan riitti yksi työvuoro, kun polttoaineena oli palaturve. Etupesäpolttolaitoksessa ja jyrsinturpeella käyvässä leijukerrospolttolaitoksessa oli miehitystarve kaksi tai kolme vuoroa. Suorapolttolaitoksessa tuotettiin 97 % vuotuisesta lämmöntarpeesta kotimaisella polttoaineella. Tämä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin hyvässä laitoksessa vastaavissa olosuhteissa. Muiden laitostyyppien seurantatuloksia voidaan pitää melko hyvinä. Seurantalaitosten verkoston ja kuluttajien vertailu osoitti, että siirtojärjestelmän lämpöhäviö- ja pääomakustannukset voivat muodostua kohtuuttoman suuriksi, jos kaukolämmitysalue rajataan huonosti tai putkistot rakennetaan suunnittelemattomasti.

KW - district heating

KW - domestic fuels

KW - boiler plants

KW - peat

KW - wood ships

KW - comparison, Finland

M3 - Report

SN - 951-38-2433-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ranne A, Isomöttönen K. Hakkeella ja turpeella käyvät lämpölaitostyypit ja kaukolämpöjärjestelmät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 120 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 520).