Abstract
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin yksittäisen
kohdeorganisaation hallinnon merkitystä ja suorituskykyä
peilaamalla sitä koko organisaation menestykselle ja
tehokkuudelle keskeisiin suorituskyvyn osa-alueisiin.
Erityisesti taloushallinto oli koko hallinnon ohella
tarkastelun kohteena. Tutkielman konkreettisia
päätavoitteita oli löytää selkeämpi yhteys liiketoiminnan
menestyksellisyyden ja hallinnon sekä erityisesti
taloushallinnon onnistuneen suorituksen väliltä, havaita
konkreettisia tapoja tuoda esille hallinnon
merkityksellisyyttä koko organisaation suorituskyvyn
kannalta sekä erottaa toisaalta sellaisia toimintoja,
joiden rooli koko organisaation suorituskyvyn kannalta ei
ole niin selkeä.Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa
olivat 1) millainen merkitys hallinnolla on koko
organisaation suorituskyvylle, 2) miten hallinnon ja
taloushallinnon suorituskykyä tulisi mitata
kohdeorganisaatiossa sekä 3) miten hallinnon suorituskyky
yhdistyy koko organisaation tehokkuuteen ja
suorituskykyyn.Aihetta lähestyttiin hyödyntäen niin
sanottua tulkitsevaa tapaustutkimusta. Pääasiallisina
tutkimusmenetelminä puolestaan käytettiin
teemahaastatteluja sekä osallistuvaa
havainnointia.Hallinnon merkitys koko kohdeorganisaation
menestykselle (ensimmäinen tutkimuskysymys) oli lähinnä
sen mahdollisuudessa vaikuttaa sisäisten prosessien
virtaviivaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja
tehostamiseen sekä joustavuuden ja luottamuksen
kulttuurin lisäämiseen kohdeorganisaatiossa - eli toisin
sanoen koko organisaatiokulttuurin muotoutumiseen.
Hallinnon ja taloushallinnon suorituskyvyn
mittauksen (toinen tutkimuskysymys) puolestaan tuli olla
sekä palvelualue-, tiimi- että yksilötasoista,
mahdollisimman selkeää ja helppolukuista sekä yhdessä
liiketoiminta-alueiden kanssa laadittavaa. Lisäksi
mittaamisessa havaittiin selkeitä puutteita liittyen
vajavaisuuksiin hallinnon eri palvelualueiden
kustannustiedoissa sekä puutteisiin kohdeorganisaation
kustannus vs. hyöty -ajattelussa. Vahvimmin hallinnon eri
osa-alueiden suorituskyky linkittyi kohdeorganisaation
strategisiin menestystekijöihin (kolmas tutkimuskysymys)
lakipalveluiden sekä viestintä- ja
markkinointiorganisaation (toimeksiantojen määrän kasvu),
projektitalouden (tutkimusrahoituksen saanti ja
kustannussäästöt) sekä hankintojen (kustannussäästöt)
kautta. Lisäksi havaittiin joitakin keskeisiä koko
kohdeorganisaation ja hallinnon suorituskykyyn ja sen
mittaukseen liittyviä ongelmia, kuten projektointiasteen
käyttö keskeisenä mittarina sekä asiatarkastuksen ja
projektitalouden tekemä ylilaatu.Tutkielman tulokset
eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta niitä voidaan
soveltaa vastaavanlaisiin organisaatioihin, ja ne antavat
uutta tietoa ja näkökulmaa vähän tutkittuun aiheeseen eli
hallinnon suorituskykyyn ja sen linkittymiseen
organisaation menestykseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää
havainnoitaessa, millaisia suorituskyvyn ongelmia
kohdeorganisaation kaltaisessa julkisessa/voittoa
tavoittelemattomassa organisaatiossa voi ilmetä, mistä
ongelmat johtuvat, mikä on hallinnon yhteys ja
vaikutusmahdollisuus näihin ongelmiin sekä miten
ongelmiin voitaisiin tarttua. Lisäksi tuloksia voidaan
hyödyntää erityisesti organisaatioiden tehostamista
tavoittelevien muutosprosessien tukena.
Original language | Finnish |
---|---|
Qualification | Master Degree |
Awarding Institution |
|
Place of Publication | Oulu |
Publication status | Published - 2016 |
MoE publication type | G2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis |
Keywords
- efficiency
- business management
- governmental organisations
- non-profit