Hallinnon merkitys organisaation suorituskyvylle: Pro gradu

Emilia Kuusela

Research output: ThesisMaster's thesis

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin yksittäisen kohdeorganisaation hallinnon merkitystä ja suorituskykyä peilaamalla sitä koko organisaation menestykselle ja tehokkuudelle keskeisiin suorituskyvyn osa-alueisiin. Erityisesti taloushallinto oli koko hallinnon ohella tarkastelun kohteena. Tutkielman konkreettisia päätavoitteita oli löytää selkeämpi yhteys liiketoiminnan menestyksellisyyden ja hallinnon sekä erityisesti taloushallinnon onnistuneen suorituksen väliltä, havaita konkreettisia tapoja tuoda esille hallinnon merkityksellisyyttä koko organisaation suorituskyvyn kannalta sekä erottaa toisaalta sellaisia toimintoja, joiden rooli koko organisaation suorituskyvyn kannalta ei ole niin selkeä.Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa olivat 1) millainen merkitys hallinnolla on koko organisaation suorituskyvylle, 2) miten hallinnon ja taloushallinnon suorituskykyä tulisi mitata kohdeorganisaatiossa sekä 3) miten hallinnon suorituskyky yhdistyy koko organisaation tehokkuuteen ja suorituskykyyn.Aihetta lähestyttiin hyödyntäen niin sanottua tulkitsevaa tapaustutkimusta. Pääasiallisina tutkimusmenetelminä puolestaan käytettiin teemahaastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia.Hallinnon merkitys koko kohdeorganisaation menestykselle (ensimmäinen tutkimuskysymys) oli lähinnä sen mahdollisuudessa vaikuttaa sisäisten prosessien virtaviivaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen sekä joustavuuden ja luottamuksen kulttuurin lisäämiseen kohdeorganisaatiossa - eli toisin sanoen koko organisaatiokulttuurin muotoutumiseen. Hallinnon ja taloushallinnon suorituskyvyn mittauksen (toinen tutkimuskysymys) puolestaan tuli olla sekä palvelualue-, tiimi- että yksilötasoista, mahdollisimman selkeää ja helppolukuista sekä yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa laadittavaa. Lisäksi mittaamisessa havaittiin selkeitä puutteita liittyen vajavaisuuksiin hallinnon eri palvelualueiden kustannustiedoissa sekä puutteisiin kohdeorganisaation kustannus vs. hyöty -ajattelussa. Vahvimmin hallinnon eri osa-alueiden suorituskyky linkittyi kohdeorganisaation strategisiin menestystekijöihin (kolmas tutkimuskysymys) lakipalveluiden sekä viestintä- ja markkinointiorganisaation (toimeksiantojen määrän kasvu), projektitalouden (tutkimusrahoituksen saanti ja kustannussäästöt) sekä hankintojen (kustannussäästöt) kautta. Lisäksi havaittiin joitakin keskeisiä koko kohdeorganisaation ja hallinnon suorituskykyyn ja sen mittaukseen liittyviä ongelmia, kuten projektointiasteen käyttö keskeisenä mittarina sekä asiatarkastuksen ja projektitalouden tekemä ylilaatu.Tutkielman tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta niitä voidaan soveltaa vastaavanlaisiin organisaatioihin, ja ne antavat uutta tietoa ja näkökulmaa vähän tutkittuun aiheeseen eli hallinnon suorituskykyyn ja sen linkittymiseen organisaation menestykseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää havainnoitaessa, millaisia suorituskyvyn ongelmia kohdeorganisaation kaltaisessa julkisessa/voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa voi ilmetä, mistä ongelmat johtuvat, mikä on hallinnon yhteys ja vaikutusmahdollisuus näihin ongelmiin sekä miten ongelmiin voitaisiin tarttua. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti organisaatioiden tehostamista tavoittelevien muutosprosessien tukena.
Original languageFinnish
QualificationMaster Degree
Awarding Institution
  • University of Oulu
Place of PublicationOulu
Publication statusPublished - 2016
MoE publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Keywords

  • efficiency
  • business management
  • governmental organisations
  • non-profit

Cite this