Hallinnon merkitys organisaation suorituskyvylle

Pro gradu

Emilia Kuusela

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin yksittäisen kohdeorganisaation hallinnon merkitystä ja suorituskykyä peilaamalla sitä koko organisaation menestykselle ja tehokkuudelle keskeisiin suorituskyvyn osa-alueisiin. Erityisesti taloushallinto oli koko hallinnon ohella tarkastelun kohteena. Tutkielman konkreettisia päätavoitteita oli löytää selkeämpi yhteys liiketoiminnan menestyksellisyyden ja hallinnon sekä erityisesti taloushallinnon onnistuneen suorituksen väliltä, havaita konkreettisia tapoja tuoda esille hallinnon merkityksellisyyttä koko organisaation suorituskyvyn kannalta sekä erottaa toisaalta sellaisia toimintoja, joiden rooli koko organisaation suorituskyvyn kannalta ei ole niin selkeä.Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa olivat 1) millainen merkitys hallinnolla on koko organisaation suorituskyvylle, 2) miten hallinnon ja taloushallinnon suorituskykyä tulisi mitata kohdeorganisaatiossa sekä 3) miten hallinnon suorituskyky yhdistyy koko organisaation tehokkuuteen ja suorituskykyyn.Aihetta lähestyttiin hyödyntäen niin sanottua tulkitsevaa tapaustutkimusta. Pääasiallisina tutkimusmenetelminä puolestaan käytettiin teemahaastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia.Hallinnon merkitys koko kohdeorganisaation menestykselle (ensimmäinen tutkimuskysymys) oli lähinnä sen mahdollisuudessa vaikuttaa sisäisten prosessien virtaviivaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen sekä joustavuuden ja luottamuksen kulttuurin lisäämiseen kohdeorganisaatiossa - eli toisin sanoen koko organisaatiokulttuurin muotoutumiseen. Hallinnon ja taloushallinnon suorituskyvyn mittauksen (toinen tutkimuskysymys) puolestaan tuli olla sekä palvelualue-, tiimi- että yksilötasoista, mahdollisimman selkeää ja helppolukuista sekä yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa laadittavaa. Lisäksi mittaamisessa havaittiin selkeitä puutteita liittyen vajavaisuuksiin hallinnon eri palvelualueiden kustannustiedoissa sekä puutteisiin kohdeorganisaation kustannus vs. hyöty -ajattelussa. Vahvimmin hallinnon eri osa-alueiden suorituskyky linkittyi kohdeorganisaation strategisiin menestystekijöihin (kolmas tutkimuskysymys) lakipalveluiden sekä viestintä- ja markkinointiorganisaation (toimeksiantojen määrän kasvu), projektitalouden (tutkimusrahoituksen saanti ja kustannussäästöt) sekä hankintojen (kustannussäästöt) kautta. Lisäksi havaittiin joitakin keskeisiä koko kohdeorganisaation ja hallinnon suorituskykyyn ja sen mittaukseen liittyviä ongelmia, kuten projektointiasteen käyttö keskeisenä mittarina sekä asiatarkastuksen ja projektitalouden tekemä ylilaatu.Tutkielman tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta niitä voidaan soveltaa vastaavanlaisiin organisaatioihin, ja ne antavat uutta tietoa ja näkökulmaa vähän tutkittuun aiheeseen eli hallinnon suorituskykyyn ja sen linkittymiseen organisaation menestykseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää havainnoitaessa, millaisia suorituskyvyn ongelmia kohdeorganisaation kaltaisessa julkisessa/voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa voi ilmetä, mistä ongelmat johtuvat, mikä on hallinnon yhteys ja vaikutusmahdollisuus näihin ongelmiin sekä miten ongelmiin voitaisiin tarttua. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti organisaatioiden tehostamista tavoittelevien muutosprosessien tukena.
Original languageFinnish
QualificationMaster Degree
Awarding Institution
  • University of Oulu
Place of PublicationOulu
Publication statusPublished - 2016
MoE publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Keywords

  • efficiency
  • business management
  • governmental organisations
  • non-profit

Cite this

@phdthesis{928e01c0f7c04a978c945b9513915f85,
title = "Hallinnon merkitys organisaation suorituskyvylle: Pro gradu",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin yksitt{\"a}isen kohdeorganisaation hallinnon merkityst{\"a} ja suorituskyky{\"a} peilaamalla sit{\"a} koko organisaation menestykselle ja tehokkuudelle keskeisiin suorituskyvyn osa-alueisiin. Erityisesti taloushallinto oli koko hallinnon ohella tarkastelun kohteena. Tutkielman konkreettisia p{\"a}{\"a}tavoitteita oli l{\"o}yt{\"a}{\"a} selke{\"a}mpi yhteys liiketoiminnan menestyksellisyyden ja hallinnon sek{\"a} erityisesti taloushallinnon onnistuneen suorituksen v{\"a}lilt{\"a}, havaita konkreettisia tapoja tuoda esille hallinnon merkityksellisyytt{\"a} koko organisaation suorituskyvyn kannalta sek{\"a} erottaa toisaalta sellaisia toimintoja, joiden rooli koko organisaation suorituskyvyn kannalta ei ole niin selke{\"a}.Tutkimuskysymykset t{\"a}ss{\"a} tutkielmassa olivat 1) millainen merkitys hallinnolla on koko organisaation suorituskyvylle, 2) miten hallinnon ja taloushallinnon suorituskyky{\"a} tulisi mitata kohdeorganisaatiossa sek{\"a} 3) miten hallinnon suorituskyky yhdistyy koko organisaation tehokkuuteen ja suorituskykyyn.Aihetta l{\"a}hestyttiin hy{\"o}dynt{\"a}en niin sanottua tulkitsevaa tapaustutkimusta. P{\"a}{\"a}asiallisina tutkimusmenetelmin{\"a} puolestaan k{\"a}ytettiin teemahaastatteluja sek{\"a} osallistuvaa havainnointia.Hallinnon merkitys koko kohdeorganisaation menestykselle (ensimm{\"a}inen tutkimuskysymys) oli l{\"a}hinn{\"a} sen mahdollisuudessa vaikuttaa sis{\"a}isten prosessien virtaviivaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen sek{\"a} joustavuuden ja luottamuksen kulttuurin lis{\"a}{\"a}miseen kohdeorganisaatiossa - eli toisin sanoen koko organisaatiokulttuurin muotoutumiseen. Hallinnon ja taloushallinnon suorituskyvyn mittauksen (toinen tutkimuskysymys) puolestaan tuli olla sek{\"a} palvelualue-, tiimi- ett{\"a} yksil{\"o}tasoista, mahdollisimman selke{\"a}{\"a} ja helppolukuista sek{\"a} yhdess{\"a} liiketoiminta-alueiden kanssa laadittavaa. Lis{\"a}ksi mittaamisessa havaittiin selkeit{\"a} puutteita liittyen vajavaisuuksiin hallinnon eri palvelualueiden kustannustiedoissa sek{\"a} puutteisiin kohdeorganisaation kustannus vs. hy{\"o}ty -ajattelussa. Vahvimmin hallinnon eri osa-alueiden suorituskyky linkittyi kohdeorganisaation strategisiin menestystekij{\"o}ihin (kolmas tutkimuskysymys) lakipalveluiden sek{\"a} viestint{\"a}- ja markkinointiorganisaation (toimeksiantojen m{\"a}{\"a}r{\"a}n kasvu), projektitalouden (tutkimusrahoituksen saanti ja kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t) sek{\"a} hankintojen (kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t) kautta. Lis{\"a}ksi havaittiin joitakin keskeisi{\"a} koko kohdeorganisaation ja hallinnon suorituskykyyn ja sen mittaukseen liittyvi{\"a} ongelmia, kuten projektointiasteen k{\"a}ytt{\"o} keskeisen{\"a} mittarina sek{\"a} asiatarkastuksen ja projektitalouden tekem{\"a} ylilaatu.Tutkielman tulokset eiv{\"a}t ole suoraan yleistett{\"a}viss{\"a}, mutta niit{\"a} voidaan soveltaa vastaavanlaisiin organisaatioihin, ja ne antavat uutta tietoa ja n{\"a}k{\"o}kulmaa v{\"a}h{\"a}n tutkittuun aiheeseen eli hallinnon suorituskykyyn ja sen linkittymiseen organisaation menestykseen. Tuloksia voidaankin hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} havainnoitaessa, millaisia suorituskyvyn ongelmia kohdeorganisaation kaltaisessa julkisessa/voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa voi ilmet{\"a}, mist{\"a} ongelmat johtuvat, mik{\"a} on hallinnon yhteys ja vaikutusmahdollisuus n{\"a}ihin ongelmiin sek{\"a} miten ongelmiin voitaisiin tarttua. Lis{\"a}ksi tuloksia voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} erityisesti organisaatioiden tehostamista tavoittelevien muutosprosessien tukena.",
keywords = "efficiency, business management, governmental organisations, non-profit",
author = "Emilia Kuusela",
note = "BS3011 85 s. + liitt. 2 s. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu",
year = "2016",
language = "Finnish",
school = "University of Oulu",

}

Kuusela, E 2016, 'Hallinnon merkitys organisaation suorituskyvylle: Pro gradu', Master Degree, University of Oulu, Oulu.

Hallinnon merkitys organisaation suorituskyvylle : Pro gradu. / Kuusela, Emilia.

Oulu, 2016. 87 p.

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

TY - THES

T1 - Hallinnon merkitys organisaation suorituskyvylle

T2 - Pro gradu

AU - Kuusela, Emilia

N1 - BS3011 85 s. + liitt. 2 s. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

PY - 2016

Y1 - 2016

N2 - Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin yksittäisen kohdeorganisaation hallinnon merkitystä ja suorituskykyä peilaamalla sitä koko organisaation menestykselle ja tehokkuudelle keskeisiin suorituskyvyn osa-alueisiin. Erityisesti taloushallinto oli koko hallinnon ohella tarkastelun kohteena. Tutkielman konkreettisia päätavoitteita oli löytää selkeämpi yhteys liiketoiminnan menestyksellisyyden ja hallinnon sekä erityisesti taloushallinnon onnistuneen suorituksen väliltä, havaita konkreettisia tapoja tuoda esille hallinnon merkityksellisyyttä koko organisaation suorituskyvyn kannalta sekä erottaa toisaalta sellaisia toimintoja, joiden rooli koko organisaation suorituskyvyn kannalta ei ole niin selkeä.Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa olivat 1) millainen merkitys hallinnolla on koko organisaation suorituskyvylle, 2) miten hallinnon ja taloushallinnon suorituskykyä tulisi mitata kohdeorganisaatiossa sekä 3) miten hallinnon suorituskyky yhdistyy koko organisaation tehokkuuteen ja suorituskykyyn.Aihetta lähestyttiin hyödyntäen niin sanottua tulkitsevaa tapaustutkimusta. Pääasiallisina tutkimusmenetelminä puolestaan käytettiin teemahaastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia.Hallinnon merkitys koko kohdeorganisaation menestykselle (ensimmäinen tutkimuskysymys) oli lähinnä sen mahdollisuudessa vaikuttaa sisäisten prosessien virtaviivaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen sekä joustavuuden ja luottamuksen kulttuurin lisäämiseen kohdeorganisaatiossa - eli toisin sanoen koko organisaatiokulttuurin muotoutumiseen. Hallinnon ja taloushallinnon suorituskyvyn mittauksen (toinen tutkimuskysymys) puolestaan tuli olla sekä palvelualue-, tiimi- että yksilötasoista, mahdollisimman selkeää ja helppolukuista sekä yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa laadittavaa. Lisäksi mittaamisessa havaittiin selkeitä puutteita liittyen vajavaisuuksiin hallinnon eri palvelualueiden kustannustiedoissa sekä puutteisiin kohdeorganisaation kustannus vs. hyöty -ajattelussa. Vahvimmin hallinnon eri osa-alueiden suorituskyky linkittyi kohdeorganisaation strategisiin menestystekijöihin (kolmas tutkimuskysymys) lakipalveluiden sekä viestintä- ja markkinointiorganisaation (toimeksiantojen määrän kasvu), projektitalouden (tutkimusrahoituksen saanti ja kustannussäästöt) sekä hankintojen (kustannussäästöt) kautta. Lisäksi havaittiin joitakin keskeisiä koko kohdeorganisaation ja hallinnon suorituskykyyn ja sen mittaukseen liittyviä ongelmia, kuten projektointiasteen käyttö keskeisenä mittarina sekä asiatarkastuksen ja projektitalouden tekemä ylilaatu.Tutkielman tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta niitä voidaan soveltaa vastaavanlaisiin organisaatioihin, ja ne antavat uutta tietoa ja näkökulmaa vähän tutkittuun aiheeseen eli hallinnon suorituskykyyn ja sen linkittymiseen organisaation menestykseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää havainnoitaessa, millaisia suorituskyvyn ongelmia kohdeorganisaation kaltaisessa julkisessa/voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa voi ilmetä, mistä ongelmat johtuvat, mikä on hallinnon yhteys ja vaikutusmahdollisuus näihin ongelmiin sekä miten ongelmiin voitaisiin tarttua. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti organisaatioiden tehostamista tavoittelevien muutosprosessien tukena.

AB - Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin yksittäisen kohdeorganisaation hallinnon merkitystä ja suorituskykyä peilaamalla sitä koko organisaation menestykselle ja tehokkuudelle keskeisiin suorituskyvyn osa-alueisiin. Erityisesti taloushallinto oli koko hallinnon ohella tarkastelun kohteena. Tutkielman konkreettisia päätavoitteita oli löytää selkeämpi yhteys liiketoiminnan menestyksellisyyden ja hallinnon sekä erityisesti taloushallinnon onnistuneen suorituksen väliltä, havaita konkreettisia tapoja tuoda esille hallinnon merkityksellisyyttä koko organisaation suorituskyvyn kannalta sekä erottaa toisaalta sellaisia toimintoja, joiden rooli koko organisaation suorituskyvyn kannalta ei ole niin selkeä.Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa olivat 1) millainen merkitys hallinnolla on koko organisaation suorituskyvylle, 2) miten hallinnon ja taloushallinnon suorituskykyä tulisi mitata kohdeorganisaatiossa sekä 3) miten hallinnon suorituskyky yhdistyy koko organisaation tehokkuuteen ja suorituskykyyn.Aihetta lähestyttiin hyödyntäen niin sanottua tulkitsevaa tapaustutkimusta. Pääasiallisina tutkimusmenetelminä puolestaan käytettiin teemahaastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia.Hallinnon merkitys koko kohdeorganisaation menestykselle (ensimmäinen tutkimuskysymys) oli lähinnä sen mahdollisuudessa vaikuttaa sisäisten prosessien virtaviivaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen sekä joustavuuden ja luottamuksen kulttuurin lisäämiseen kohdeorganisaatiossa - eli toisin sanoen koko organisaatiokulttuurin muotoutumiseen. Hallinnon ja taloushallinnon suorituskyvyn mittauksen (toinen tutkimuskysymys) puolestaan tuli olla sekä palvelualue-, tiimi- että yksilötasoista, mahdollisimman selkeää ja helppolukuista sekä yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa laadittavaa. Lisäksi mittaamisessa havaittiin selkeitä puutteita liittyen vajavaisuuksiin hallinnon eri palvelualueiden kustannustiedoissa sekä puutteisiin kohdeorganisaation kustannus vs. hyöty -ajattelussa. Vahvimmin hallinnon eri osa-alueiden suorituskyky linkittyi kohdeorganisaation strategisiin menestystekijöihin (kolmas tutkimuskysymys) lakipalveluiden sekä viestintä- ja markkinointiorganisaation (toimeksiantojen määrän kasvu), projektitalouden (tutkimusrahoituksen saanti ja kustannussäästöt) sekä hankintojen (kustannussäästöt) kautta. Lisäksi havaittiin joitakin keskeisiä koko kohdeorganisaation ja hallinnon suorituskykyyn ja sen mittaukseen liittyviä ongelmia, kuten projektointiasteen käyttö keskeisenä mittarina sekä asiatarkastuksen ja projektitalouden tekemä ylilaatu.Tutkielman tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta niitä voidaan soveltaa vastaavanlaisiin organisaatioihin, ja ne antavat uutta tietoa ja näkökulmaa vähän tutkittuun aiheeseen eli hallinnon suorituskykyyn ja sen linkittymiseen organisaation menestykseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää havainnoitaessa, millaisia suorituskyvyn ongelmia kohdeorganisaation kaltaisessa julkisessa/voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa voi ilmetä, mistä ongelmat johtuvat, mikä on hallinnon yhteys ja vaikutusmahdollisuus näihin ongelmiin sekä miten ongelmiin voitaisiin tarttua. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti organisaatioiden tehostamista tavoittelevien muutosprosessien tukena.

KW - efficiency

KW - business management

KW - governmental organisations

KW - non-profit

M3 - Master's thesis

CY - Oulu

ER -