Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla

Jukka Jokela, Esa Pukki

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään, onko harjatankojen pintakuviointia varioimalla mahdollista nostaa raudoituksen hyödynnettävää lujuutta ilman, että rakentamismääräysten tai ohjeiden nykyisestä tasosta jouduttaisiin tinkimään. Aluksi selvitetään kirjallisuuden perusteella erilaisia harjatankojen pintakuvioinnille asetettavia vaatimuksia. Pintakuvioinnin geometristen ominaisuuksien korvaamiseksi yleisesti käytettyjä suureita esitetään ja niiden vaikutusta betonoidun tangon toimintaan tarkastellaan. Kirjallisuustutkimusosan lopuksi tarkastellaan pintakuvioinnin aiheuttamia rakenteen toimintavaatimuksia sekä eri maiden rakentamismääräyksissä pintakuvioinnille asetettuja vaatimuksia. Kokeellisen tutkimuksen avulla selvitettiin eri pintakuvion omaavien tankojen tartunta-liikkumariippuvuudet ja tartuntakapasiteetit sekä vastaavien tankojen halkaisuvaikutukset. Näiden ominaisuuksien tutkimiseen käytettiin ulosveto- ja ulokekoekappaleita, joissa betonin lujuutena oli K 20 ja K 40. Koetulosten perusteella määritettiin eri tankotyypeille matemattiset tartuntamallit, joiden avulla numeerisesti arvioitiin rakenteisiin syntyvien halkeamien leveyksiä. Tangon suurin jännitys ulosvetokokeissa ja halkaisuvaikutusta tutkivassa kokeessa sekä laskennallinen, tiettyä halkeamaleveyttä vastaava teräsjännitys esitettiin suhteellisen harjapinta-alan funktiona, jolloin voitiin arvioida, millä suhteellisen harjapinta-alan arvolla tangon hyödynnettävä lujuus on suurimmillaan. Kokeissa käytettyjen tankojen suhteellisen harjapinta-alan vaihtelualueella ei todettu selvää teräsjännitysten kasvua murtotilassa, jos murtokriteerinä on tangon ulosliukuminen tai pitkittäishalkeaman syntyminen. Eri halkeamaleveyksiä vastaavat teräsjännitykset sen sijaan kasvoivat pienillä ja suurilla tangoilla sekä kaikissa betoniluokissa suhteellisen harjapinta-alan kasvaessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages106
ISBN (Print)951-38-1740-7
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number193
ISSN0358-5077

Keywords

  • bars
  • reinforcing steels
  • rods
  • tension

Cite this

Jokela, J., & Pukki, E. (1983). Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 193
Jokela, Jukka ; Pukki, Esa. / Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 193).
@book{dea409930ad14742a893904ce494eb17,
title = "Harjatangon k{\"a}ytt{\"o}j{\"a}nnitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla",
abstract = "Tutkimuksessa selvitet{\"a}{\"a}n, onko harjatankojen pintakuviointia varioimalla mahdollista nostaa raudoituksen hy{\"o}dynnett{\"a}v{\"a}{\"a} lujuutta ilman, ett{\"a} rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}ysten tai ohjeiden nykyisest{\"a} tasosta jouduttaisiin tinkim{\"a}{\"a}n. Aluksi selvitet{\"a}{\"a}n kirjallisuuden perusteella erilaisia harjatankojen pintakuvioinnille asetettavia vaatimuksia. Pintakuvioinnin geometristen ominaisuuksien korvaamiseksi yleisesti k{\"a}ytettyj{\"a} suureita esitet{\"a}{\"a}n ja niiden vaikutusta betonoidun tangon toimintaan tarkastellaan. Kirjallisuustutkimusosan lopuksi tarkastellaan pintakuvioinnin aiheuttamia rakenteen toimintavaatimuksia sek{\"a} eri maiden rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a} pintakuvioinnille asetettuja vaatimuksia. Kokeellisen tutkimuksen avulla selvitettiin eri pintakuvion omaavien tankojen tartunta-liikkumariippuvuudet ja tartuntakapasiteetit sek{\"a} vastaavien tankojen halkaisuvaikutukset. N{\"a}iden ominaisuuksien tutkimiseen k{\"a}ytettiin ulosveto- ja ulokekoekappaleita, joissa betonin lujuutena oli K 20 ja K 40. Koetulosten perusteella m{\"a}{\"a}ritettiin eri tankotyypeille matemattiset tartuntamallit, joiden avulla numeerisesti arvioitiin rakenteisiin syntyvien halkeamien leveyksi{\"a}. Tangon suurin j{\"a}nnitys ulosvetokokeissa ja halkaisuvaikutusta tutkivassa kokeessa sek{\"a} laskennallinen, tietty{\"a} halkeamaleveytt{\"a} vastaava ter{\"a}sj{\"a}nnitys esitettiin suhteellisen harjapinta-alan funktiona, jolloin voitiin arvioida, mill{\"a} suhteellisen harjapinta-alan arvolla tangon hy{\"o}dynnett{\"a}v{\"a} lujuus on suurimmillaan. Kokeissa k{\"a}ytettyjen tankojen suhteellisen harjapinta-alan vaihtelualueella ei todettu selv{\"a}{\"a} ter{\"a}sj{\"a}nnitysten kasvua murtotilassa, jos murtokriteerin{\"a} on tangon ulosliukuminen tai pitkitt{\"a}ishalkeaman syntyminen. Eri halkeamaleveyksi{\"a} vastaavat ter{\"a}sj{\"a}nnitykset sen sijaan kasvoivat pienill{\"a} ja suurilla tangoilla sek{\"a} kaikissa betoniluokissa suhteellisen harjapinta-alan kasvaessa.",
keywords = "bars, reinforcing steels, rods, tension",
author = "Jukka Jokela and Esa Pukki",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1740-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "193",
address = "Finland",

}

Jokela, J & Pukki, E 1983, Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 193, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla. / Jokela, Jukka; Pukki, Esa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 193).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla

AU - Jokela, Jukka

AU - Pukki, Esa

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Tutkimuksessa selvitetään, onko harjatankojen pintakuviointia varioimalla mahdollista nostaa raudoituksen hyödynnettävää lujuutta ilman, että rakentamismääräysten tai ohjeiden nykyisestä tasosta jouduttaisiin tinkimään. Aluksi selvitetään kirjallisuuden perusteella erilaisia harjatankojen pintakuvioinnille asetettavia vaatimuksia. Pintakuvioinnin geometristen ominaisuuksien korvaamiseksi yleisesti käytettyjä suureita esitetään ja niiden vaikutusta betonoidun tangon toimintaan tarkastellaan. Kirjallisuustutkimusosan lopuksi tarkastellaan pintakuvioinnin aiheuttamia rakenteen toimintavaatimuksia sekä eri maiden rakentamismääräyksissä pintakuvioinnille asetettuja vaatimuksia. Kokeellisen tutkimuksen avulla selvitettiin eri pintakuvion omaavien tankojen tartunta-liikkumariippuvuudet ja tartuntakapasiteetit sekä vastaavien tankojen halkaisuvaikutukset. Näiden ominaisuuksien tutkimiseen käytettiin ulosveto- ja ulokekoekappaleita, joissa betonin lujuutena oli K 20 ja K 40. Koetulosten perusteella määritettiin eri tankotyypeille matemattiset tartuntamallit, joiden avulla numeerisesti arvioitiin rakenteisiin syntyvien halkeamien leveyksiä. Tangon suurin jännitys ulosvetokokeissa ja halkaisuvaikutusta tutkivassa kokeessa sekä laskennallinen, tiettyä halkeamaleveyttä vastaava teräsjännitys esitettiin suhteellisen harjapinta-alan funktiona, jolloin voitiin arvioida, millä suhteellisen harjapinta-alan arvolla tangon hyödynnettävä lujuus on suurimmillaan. Kokeissa käytettyjen tankojen suhteellisen harjapinta-alan vaihtelualueella ei todettu selvää teräsjännitysten kasvua murtotilassa, jos murtokriteerinä on tangon ulosliukuminen tai pitkittäishalkeaman syntyminen. Eri halkeamaleveyksiä vastaavat teräsjännitykset sen sijaan kasvoivat pienillä ja suurilla tangoilla sekä kaikissa betoniluokissa suhteellisen harjapinta-alan kasvaessa.

AB - Tutkimuksessa selvitetään, onko harjatankojen pintakuviointia varioimalla mahdollista nostaa raudoituksen hyödynnettävää lujuutta ilman, että rakentamismääräysten tai ohjeiden nykyisestä tasosta jouduttaisiin tinkimään. Aluksi selvitetään kirjallisuuden perusteella erilaisia harjatankojen pintakuvioinnille asetettavia vaatimuksia. Pintakuvioinnin geometristen ominaisuuksien korvaamiseksi yleisesti käytettyjä suureita esitetään ja niiden vaikutusta betonoidun tangon toimintaan tarkastellaan. Kirjallisuustutkimusosan lopuksi tarkastellaan pintakuvioinnin aiheuttamia rakenteen toimintavaatimuksia sekä eri maiden rakentamismääräyksissä pintakuvioinnille asetettuja vaatimuksia. Kokeellisen tutkimuksen avulla selvitettiin eri pintakuvion omaavien tankojen tartunta-liikkumariippuvuudet ja tartuntakapasiteetit sekä vastaavien tankojen halkaisuvaikutukset. Näiden ominaisuuksien tutkimiseen käytettiin ulosveto- ja ulokekoekappaleita, joissa betonin lujuutena oli K 20 ja K 40. Koetulosten perusteella määritettiin eri tankotyypeille matemattiset tartuntamallit, joiden avulla numeerisesti arvioitiin rakenteisiin syntyvien halkeamien leveyksiä. Tangon suurin jännitys ulosvetokokeissa ja halkaisuvaikutusta tutkivassa kokeessa sekä laskennallinen, tiettyä halkeamaleveyttä vastaava teräsjännitys esitettiin suhteellisen harjapinta-alan funktiona, jolloin voitiin arvioida, millä suhteellisen harjapinta-alan arvolla tangon hyödynnettävä lujuus on suurimmillaan. Kokeissa käytettyjen tankojen suhteellisen harjapinta-alan vaihtelualueella ei todettu selvää teräsjännitysten kasvua murtotilassa, jos murtokriteerinä on tangon ulosliukuminen tai pitkittäishalkeaman syntyminen. Eri halkeamaleveyksiä vastaavat teräsjännitykset sen sijaan kasvoivat pienillä ja suurilla tangoilla sekä kaikissa betoniluokissa suhteellisen harjapinta-alan kasvaessa.

KW - bars

KW - reinforcing steels

KW - rods

KW - tension

M3 - Report

SN - 951-38-1740-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jokela J, Pukki E. Harjatangon käyttöjännitysten kohottaminen pintakuvioinnin avulla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 193).