TY - BOOK
T1 - Harvabetoni ja jyrätty betoni
T2 - Kirjallisuustutkimus
AU - Kivekäs, Lauri
AU - Leivo, Markku
PY - 1985
Y1 - 1985
N2 - Harvabetoni eli hiekaton betoni on kevytbetonityyppi,
josta on jätetty hieno runkoaine pois ja jossa käytetään
ainoastaan karkeaa, useimmiten mahdollisimman
tasarakeista runkoainetta. Tällöin betonin
runkoainepartikkelien väliin jää paljon tyhjää tilaa,
jonka ansiosta harvabetonin tiheys on pienempi kuin
tavallisen betonin. Harvabetonin puristuslujuus on
yleensä 1,5 - 15 MN/m2, joten sen käyttö rajoittuu
kohteisiin, joissa ei suurempia lujuuksia tarvita ja
joissa voidaan käyttää hyväksi harvabetonin normaalia
betonia pienempää tiheyttä. Suurimpana harvabetonin
käyttökohteena voidaan mainita asuinrakennusten kantavat
ulko- ja sisäseinät. Harvabetonin käyttöä puoltaa
keveyden lisäksi sen normaalibetonia halvempi hinta.
Jyrätty betoni on 1970-luvulla kehitetty erikoiskohteiden
betonointimenetelmä, jossa erittäin jäykkä betonimassa
kuljetetaan, valetaan ja tiivistetään käyttäen
tavallisia maa- ja kalliorakennuskoneita. Jyrätyn
betonin massa eroaa tavallisesta betonista erittäin
suuren jäykkyytensä vuoksi. Tuoreen massan painuma
painumakokeessa on nolla, minkä vuoksi sitä kutsutaan
myös painumattomaksi betoniksi. Massan sementtipitoisuus
on hyvin alhainen, ja runkoaineelle asetettavat
vaatimukset ovat huomattavasti pienemmät kuin
tavallisella betonilla. Siksi betonimassa on
normaalibetonia huomattavasti halvempaa. Jyrättyä betonia
käytettäessä muottien ja työvoiman tarve on hyvin
vähäinen.
Menetelmää on käytetty pääasiallisesti patojen
rakentamisessa, mutta se soveltuu hyvin mihin tahansa
massiiviseen raudoittamattomaan kohteeseen, jossa
työkoneet mahtuvat liikkumaan. Ennen kaikkea alhaisten
työkustannusten ansiosta menetelmällä on saavutettu
huo-mattavaa säästöä nimenomaan padonrakennuksessa.
AB - Harvabetoni eli hiekaton betoni on kevytbetonityyppi,
josta on jätetty hieno runkoaine pois ja jossa käytetään
ainoastaan karkeaa, useimmiten mahdollisimman
tasarakeista runkoainetta. Tällöin betonin
runkoainepartikkelien väliin jää paljon tyhjää tilaa,
jonka ansiosta harvabetonin tiheys on pienempi kuin
tavallisen betonin. Harvabetonin puristuslujuus on
yleensä 1,5 - 15 MN/m2, joten sen käyttö rajoittuu
kohteisiin, joissa ei suurempia lujuuksia tarvita ja
joissa voidaan käyttää hyväksi harvabetonin normaalia
betonia pienempää tiheyttä. Suurimpana harvabetonin
käyttökohteena voidaan mainita asuinrakennusten kantavat
ulko- ja sisäseinät. Harvabetonin käyttöä puoltaa
keveyden lisäksi sen normaalibetonia halvempi hinta.
Jyrätty betoni on 1970-luvulla kehitetty erikoiskohteiden
betonointimenetelmä, jossa erittäin jäykkä betonimassa
kuljetetaan, valetaan ja tiivistetään käyttäen
tavallisia maa- ja kalliorakennuskoneita. Jyrätyn
betonin massa eroaa tavallisesta betonista erittäin
suuren jäykkyytensä vuoksi. Tuoreen massan painuma
painumakokeessa on nolla, minkä vuoksi sitä kutsutaan
myös painumattomaksi betoniksi. Massan sementtipitoisuus
on hyvin alhainen, ja runkoaineelle asetettavat
vaatimukset ovat huomattavasti pienemmät kuin
tavallisella betonilla. Siksi betonimassa on
normaalibetonia huomattavasti halvempaa. Jyrättyä betonia
käytettäessä muottien ja työvoiman tarve on hyvin
vähäinen.
Menetelmää on käytetty pääasiallisesti patojen
rakentamisessa, mutta se soveltuu hyvin mihin tahansa
massiiviseen raudoittamattomaan kohteeseen, jossa
työkoneet mahtuvat liikkumaan. Ennen kaikkea alhaisten
työkustannusten ansiosta menetelmällä on saavutettu
huo-mattavaa säästöä nimenomaan padonrakennuksessa.
KW - lightweight concretes
KW - aggregates
KW - fine aggregates
KW - density
KW - concretes
KW - stiffness
KW - slumping
KW - dams
M3 - Report
SN - 951-38-2461-6
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Harvabetoni ja jyrätty betoni
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -