Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla

Suomen vaneriteollisuus investoi 1970-luvulla voimakkaasti jatkojalostukseen. Etusijalla oli pinnoitus fenolibartsikalvolla. Sen osuus on jo nyt yli 40 % koko vanerituotannon määrästä. Betonikalvo, jonka kokonaispaino on n. 120 g/m2, on tärkein fenolihartsipinnoite. Koivuvanerin tai koivupintaisten vanereiden kalvopinnoittaminen on lisääntynyt viime vuosina. Havupuuvanerin pinnoittaminen on sen sijaan vähentynyt. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään sellaisia jatkojalostustapoja, jotka sopisivat nimenomaan havupuuvanerille. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat betonikalvoa raskaammat fenolihartsipohjaiset paperikalvot. Vertailuaineistona käytettiin pinnoitettua koivuvaneria. Tutkimuksessa oli lisäksi mukana yksi lasikuiturunkoinen fenolihartsikalvo. Kirjallisuusosan havaintojen mukaan havupuuvanerin pinnoitukseen sopivat parhaiten suhteellisen vähähartsiset (hartsia 30 - 50 % kalvon kokonaispainosta) ja paksut (paksuus pinnoituksen jälkeen yli 0,2 mm) paperipinnoitteet. Tällaisen kalvon kokonaispaino on yleensä yli 200 g/m2. Koetulokset vahvistivat kirjallisuusosan havainnon. Runsashartsiset (hartsimäärä yli 50 %), betonointikalvotyyppiset pinnoitteet paransivat havupuuvanerin ominaisuuksia. Parannus ei kuitenkaan ole riittävä, jos vertailukohtana pidetään samalla tavoin pinnoitettuja koivuvanerituotteita. Tärkein käytön lisääntymisen este on se, että havupuuvaneri halkeilee herkemmin kuin koivuvanerituotteet. Vähähartsiset, paksut, paperipohjaiset fenolihartsikalvot estävät havupuuvanerin halkeilua tehokkaasti. Tämä mahdollistaa maalattujen havupuuvanereiden laajan ulkokäytön lisäämisen. Esimerkiksi liikennemerkeissä pinnoitettu koivuvaneri voidaan todennäköisesti korvata pinnoitetulla havupuuvanerituotteella.