Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla

Jaakko Muilu

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomen vaneriteollisuus investoi 1970-luvulla voimakkaasti jatkojalostukseen. Etusijalla oli pinnoitus fenolibartsikalvolla. Sen osuus on jo nyt yli 40 % koko vanerituotannon määrästä. Betonikalvo, jonka kokonaispaino on n. 120 g/m2, on tärkein fenolihartsipinnoite. Koivuvanerin tai koivupintaisten vanereiden kalvopinnoittaminen on lisääntynyt viime vuosina. Havupuuvanerin pinnoittaminen on sen sijaan vähentynyt. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään sellaisia jatkojalostustapoja, jotka sopisivat nimenomaan havupuuvanerille. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat betonikalvoa raskaammat fenolihartsipohjaiset paperikalvot. Vertailuaineistona käytettiin pinnoitettua koivuvaneria. Tutkimuksessa oli lisäksi mukana yksi lasikuiturunkoinen fenolihartsikalvo. Kirjallisuusosan havaintojen mukaan havupuuvanerin pinnoitukseen sopivat parhaiten suhteellisen vähähartsiset (hartsia 30 - 50 % kalvon kokonaispainosta) ja paksut (paksuus pinnoituksen jälkeen yli 0,2 mm) paperipinnoitteet. Tällaisen kalvon kokonaispaino on yleensä yli 200 g/m2. Koetulokset vahvistivat kirjallisuusosan havainnon. Runsashartsiset (hartsimäärä yli 50 %), betonointikalvotyyppiset pinnoitteet paransivat havupuuvanerin ominaisuuksia. Parannus ei kuitenkaan ole riittävä, jos vertailukohtana pidetään samalla tavoin pinnoitettuja koivuvanerituotteita. Tärkein käytön lisääntymisen este on se, että havupuuvaneri halkeilee herkemmin kuin koivuvanerituotteet. Vähähartsiset, paksut, paperipohjaiset fenolihartsikalvot estävät havupuuvanerin halkeilua tehokkaasti. Tämä mahdollistaa maalattujen havupuuvanereiden laajan ulkokäytön lisäämisen. Esimerkiksi liikennemerkeissä pinnoitettu koivuvaneri voidaan todennäköisesti korvata pinnoitetulla havupuuvanerituotteella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-1690-7
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number167
ISSN0358-5077

Fingerprint

softwood plywood
films (materials)
coatings

Cite this

Muilu, J. (1983). Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 167
Muilu, Jaakko. / Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 167).
@book{4cd2fb3c7b4d4b02a0246fe3266f3549,
title = "Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla",
abstract = "Suomen vaneriteollisuus investoi 1970-luvulla voimakkaasti jatkojalostukseen. Etusijalla oli pinnoitus fenolibartsikalvolla. Sen osuus on jo nyt yli 40 {\%} koko vanerituotannon m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Betonikalvo, jonka kokonaispaino on n. 120 g/m2, on t{\"a}rkein fenolihartsipinnoite. Koivuvanerin tai koivupintaisten vanereiden kalvopinnoittaminen on lis{\"a}{\"a}ntynyt viime vuosina. Havupuuvanerin pinnoittaminen on sen sijaan v{\"a}hentynyt. Tutkimuksessa pyrittiin l{\"o}yt{\"a}m{\"a}{\"a}n sellaisia jatkojalostustapoja, jotka sopisivat nimenomaan havupuuvanerille. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat betonikalvoa raskaammat fenolihartsipohjaiset paperikalvot. Vertailuaineistona k{\"a}ytettiin pinnoitettua koivuvaneria. Tutkimuksessa oli lis{\"a}ksi mukana yksi lasikuiturunkoinen fenolihartsikalvo. Kirjallisuusosan havaintojen mukaan havupuuvanerin pinnoitukseen sopivat parhaiten suhteellisen v{\"a}h{\"a}hartsiset (hartsia 30 - 50 {\%} kalvon kokonaispainosta) ja paksut (paksuus pinnoituksen j{\"a}lkeen yli 0,2 mm) paperipinnoitteet. T{\"a}llaisen kalvon kokonaispaino on yleens{\"a} yli 200 g/m2. Koetulokset vahvistivat kirjallisuusosan havainnon. Runsashartsiset (hartsim{\"a}{\"a}r{\"a} yli 50 {\%}), betonointikalvotyyppiset pinnoitteet paransivat havupuuvanerin ominaisuuksia. Parannus ei kuitenkaan ole riitt{\"a}v{\"a}, jos vertailukohtana pidet{\"a}{\"a}n samalla tavoin pinnoitettuja koivuvanerituotteita. T{\"a}rkein k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}ntymisen este on se, ett{\"a} havupuuvaneri halkeilee herkemmin kuin koivuvanerituotteet. V{\"a}h{\"a}hartsiset, paksut, paperipohjaiset fenolihartsikalvot est{\"a}v{\"a}t havupuuvanerin halkeilua tehokkaasti. T{\"a}m{\"a} mahdollistaa maalattujen havupuuvanereiden laajan ulkok{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}misen. Esimerkiksi liikennemerkeiss{\"a} pinnoitettu koivuvaneri voidaan todenn{\"a}k{\"o}isesti korvata pinnoitetulla havupuuvanerituotteella.",
author = "Jaakko Muilu",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1690-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "167",
address = "Finland",

}

Muilu, J 1983, Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 167, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla. / Muilu, Jaakko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 167).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla

AU - Muilu, Jaakko

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Suomen vaneriteollisuus investoi 1970-luvulla voimakkaasti jatkojalostukseen. Etusijalla oli pinnoitus fenolibartsikalvolla. Sen osuus on jo nyt yli 40 % koko vanerituotannon määrästä. Betonikalvo, jonka kokonaispaino on n. 120 g/m2, on tärkein fenolihartsipinnoite. Koivuvanerin tai koivupintaisten vanereiden kalvopinnoittaminen on lisääntynyt viime vuosina. Havupuuvanerin pinnoittaminen on sen sijaan vähentynyt. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään sellaisia jatkojalostustapoja, jotka sopisivat nimenomaan havupuuvanerille. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat betonikalvoa raskaammat fenolihartsipohjaiset paperikalvot. Vertailuaineistona käytettiin pinnoitettua koivuvaneria. Tutkimuksessa oli lisäksi mukana yksi lasikuiturunkoinen fenolihartsikalvo. Kirjallisuusosan havaintojen mukaan havupuuvanerin pinnoitukseen sopivat parhaiten suhteellisen vähähartsiset (hartsia 30 - 50 % kalvon kokonaispainosta) ja paksut (paksuus pinnoituksen jälkeen yli 0,2 mm) paperipinnoitteet. Tällaisen kalvon kokonaispaino on yleensä yli 200 g/m2. Koetulokset vahvistivat kirjallisuusosan havainnon. Runsashartsiset (hartsimäärä yli 50 %), betonointikalvotyyppiset pinnoitteet paransivat havupuuvanerin ominaisuuksia. Parannus ei kuitenkaan ole riittävä, jos vertailukohtana pidetään samalla tavoin pinnoitettuja koivuvanerituotteita. Tärkein käytön lisääntymisen este on se, että havupuuvaneri halkeilee herkemmin kuin koivuvanerituotteet. Vähähartsiset, paksut, paperipohjaiset fenolihartsikalvot estävät havupuuvanerin halkeilua tehokkaasti. Tämä mahdollistaa maalattujen havupuuvanereiden laajan ulkokäytön lisäämisen. Esimerkiksi liikennemerkeissä pinnoitettu koivuvaneri voidaan todennäköisesti korvata pinnoitetulla havupuuvanerituotteella.

AB - Suomen vaneriteollisuus investoi 1970-luvulla voimakkaasti jatkojalostukseen. Etusijalla oli pinnoitus fenolibartsikalvolla. Sen osuus on jo nyt yli 40 % koko vanerituotannon määrästä. Betonikalvo, jonka kokonaispaino on n. 120 g/m2, on tärkein fenolihartsipinnoite. Koivuvanerin tai koivupintaisten vanereiden kalvopinnoittaminen on lisääntynyt viime vuosina. Havupuuvanerin pinnoittaminen on sen sijaan vähentynyt. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään sellaisia jatkojalostustapoja, jotka sopisivat nimenomaan havupuuvanerille. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat betonikalvoa raskaammat fenolihartsipohjaiset paperikalvot. Vertailuaineistona käytettiin pinnoitettua koivuvaneria. Tutkimuksessa oli lisäksi mukana yksi lasikuiturunkoinen fenolihartsikalvo. Kirjallisuusosan havaintojen mukaan havupuuvanerin pinnoitukseen sopivat parhaiten suhteellisen vähähartsiset (hartsia 30 - 50 % kalvon kokonaispainosta) ja paksut (paksuus pinnoituksen jälkeen yli 0,2 mm) paperipinnoitteet. Tällaisen kalvon kokonaispaino on yleensä yli 200 g/m2. Koetulokset vahvistivat kirjallisuusosan havainnon. Runsashartsiset (hartsimäärä yli 50 %), betonointikalvotyyppiset pinnoitteet paransivat havupuuvanerin ominaisuuksia. Parannus ei kuitenkaan ole riittävä, jos vertailukohtana pidetään samalla tavoin pinnoitettuja koivuvanerituotteita. Tärkein käytön lisääntymisen este on se, että havupuuvaneri halkeilee herkemmin kuin koivuvanerituotteet. Vähähartsiset, paksut, paperipohjaiset fenolihartsikalvot estävät havupuuvanerin halkeilua tehokkaasti. Tämä mahdollistaa maalattujen havupuuvanereiden laajan ulkokäytön lisäämisen. Esimerkiksi liikennemerkeissä pinnoitettu koivuvaneri voidaan todennäköisesti korvata pinnoitetulla havupuuvanerituotteella.

M3 - Report

SN - 951-38-1690-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Muilu J. Havupuuvanerin pinnoitus raskailla fenolihartsikalvoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 167).