Raskasmetallipäästöt Suomessa

Translated title of the contribution: Heavy metal emissions in Finland

Leena Aunela, Kari Larjava

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tähän julkaisuun on koottu tiedot Suomen teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamista raskasmetallipäästöistä ilmaan. Julkaisussa kuvataan Suomessa käytössä olevia raskasmetallipäästöjä aiheuttavia prosesseja ja esitetään päästöarvioiden perusteita. Raskasmetallipäästöselvityksen tulosten lisäksi raportissa esitetään kansainvälistä tutkimustietoa raskasmetallien esiintymisestä erilaisten prosessien savukaasuissa. Raportissa on lyhyt katsaus raskasmetallien toksikologiaan sekä tarkastelu ympäristön raskasmetallikuormituksesta suomalaisten tutkimusten valossa. Lisäksi selvitetään eri maiden, varsinkin Saksan liittotasavallan, hallinnollisia toimia raskasmetallipäästöjen rajoittamiseksi. Selvityksen tulosten perusteella vuonna 1988 yli puolet Suomen Pb-, Cd-, Zn-, Eu-, Ni-, Cr-, Co- ja As-päästöistä syntyi teollisista prosesseista. Ainoastaan V- ja Hg-päästöt ovat suuremmat energiantuotannosta kuin teollisista prosesseista. Arvio teollisuuden elohopeapäästöistä on kuitenkin epävarma ja päästöt saattavat todellisuudessa olla arvioitua suuremmat. Teollisuuden raskasmetallipäästöille on luonteenomaista se, että muutama laitos aiheuttaa suurimman osan maan kokonaispäästöistä. Mikäli näiden laitosten päästöjä rajoitetaan huomattavasti, korostuu energiantuotannon merkitys raskasmetallien päästölähteenä. Määrällisesti eniten joutuu Suomessa ilmaan sinkkiä, kuparia, vanadiinia, lyijyä (myös ilman liikenteestä syntyvää Ph-päästöä) ja nikkeliä päästömääränsä mukaisessa järjestyksessä. Kun päästömäärän lisäksi otetaan huomioon metallin höyrystymistaipumukset ja toksisuus, As- ja Hg-päästöjen merkitys muihin raskasmetalleihin verrattuna korostuu.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
Number of pages80
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1181
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Finland
heavy metals
Olla

Keywords

  • heavy elements
  • trace elements
  • emissions
  • contaminants
  • air pollution
  • environmental surveys
  • atmospheres
  • information
  • industrial plants

Cite this

Aunela, L., & Larjava, K. (1990). Raskasmetallipäästöt Suomessa. Espoo. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1181
Aunela, Leena ; Larjava, Kari. / Raskasmetallipäästöt Suomessa. Espoo, 1990. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1181).
@book{92f01149c13c4b63877d13c4c67345bf,
title = "Raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}t Suomessa",
abstract = "T{\"a}h{\"a}n julkaisuun on koottu tiedot Suomen teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamista raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} ilmaan. Julkaisussa kuvataan Suomessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} aiheuttavia prosesseja ja esitet{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}arvioiden perusteita. Raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}selvityksen tulosten lis{\"a}ksi raportissa esitet{\"a}{\"a}n kansainv{\"a}list{\"a} tutkimustietoa raskasmetallien esiintymisest{\"a} erilaisten prosessien savukaasuissa. Raportissa on lyhyt katsaus raskasmetallien toksikologiaan sek{\"a} tarkastelu ymp{\"a}rist{\"o}n raskasmetallikuormituksesta suomalaisten tutkimusten valossa. Lis{\"a}ksi selvitet{\"a}{\"a}n eri maiden, varsinkin Saksan liittotasavallan, hallinnollisia toimia raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamiseksi. Selvityksen tulosten perusteella vuonna 1988 yli puolet Suomen Pb-, Cd-, Zn-, Eu-, Ni-, Cr-, Co- ja As-p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} syntyi teollisista prosesseista. Ainoastaan V- ja Hg-p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat suuremmat energiantuotannosta kuin teollisista prosesseista. Arvio teollisuuden elohopeap{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} on kuitenkin ep{\"a}varma ja p{\"a}{\"a}st{\"o}t saattavat todellisuudessa olla arvioitua suuremmat. Teollisuuden raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}ille on luonteenomaista se, ett{\"a} muutama laitos aiheuttaa suurimman osan maan kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Mik{\"a}li n{\"a}iden laitosten p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} rajoitetaan huomattavasti, korostuu energiantuotannon merkitys raskasmetallien p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteen{\"a}. M{\"a}{\"a}r{\"a}llisesti eniten joutuu Suomessa ilmaan sinkki{\"a}, kuparia, vanadiinia, lyijy{\"a} (my{\"o}s ilman liikenteest{\"a} syntyv{\"a}{\"a} Ph-p{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a}) ja nikkeli{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}ns{\"a} mukaisessa j{\"a}rjestyksess{\"a}. Kun p{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}n lis{\"a}ksi otetaan huomioon metallin h{\"o}yrystymistaipumukset ja toksisuus, As- ja Hg-p{\"a}{\"a}st{\"o}jen merkitys muihin raskasmetalleihin verrattuna korostuu.",
keywords = "heavy elements, trace elements, emissions, contaminants, air pollution, environmental surveys, atmospheres, information, industrial plants",
author = "Leena Aunela and Kari Larjava",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3831-5",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT",
number = "1181",

}

Aunela, L & Larjava, K 1990, Raskasmetallipäästöt Suomessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1181, Espoo.

Raskasmetallipäästöt Suomessa. / Aunela, Leena; Larjava, Kari.

Espoo, 1990. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1181).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Raskasmetallipäästöt Suomessa

AU - Aunela, Leena

AU - Larjava, Kari

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tähän julkaisuun on koottu tiedot Suomen teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamista raskasmetallipäästöistä ilmaan. Julkaisussa kuvataan Suomessa käytössä olevia raskasmetallipäästöjä aiheuttavia prosesseja ja esitetään päästöarvioiden perusteita. Raskasmetallipäästöselvityksen tulosten lisäksi raportissa esitetään kansainvälistä tutkimustietoa raskasmetallien esiintymisestä erilaisten prosessien savukaasuissa. Raportissa on lyhyt katsaus raskasmetallien toksikologiaan sekä tarkastelu ympäristön raskasmetallikuormituksesta suomalaisten tutkimusten valossa. Lisäksi selvitetään eri maiden, varsinkin Saksan liittotasavallan, hallinnollisia toimia raskasmetallipäästöjen rajoittamiseksi. Selvityksen tulosten perusteella vuonna 1988 yli puolet Suomen Pb-, Cd-, Zn-, Eu-, Ni-, Cr-, Co- ja As-päästöistä syntyi teollisista prosesseista. Ainoastaan V- ja Hg-päästöt ovat suuremmat energiantuotannosta kuin teollisista prosesseista. Arvio teollisuuden elohopeapäästöistä on kuitenkin epävarma ja päästöt saattavat todellisuudessa olla arvioitua suuremmat. Teollisuuden raskasmetallipäästöille on luonteenomaista se, että muutama laitos aiheuttaa suurimman osan maan kokonaispäästöistä. Mikäli näiden laitosten päästöjä rajoitetaan huomattavasti, korostuu energiantuotannon merkitys raskasmetallien päästölähteenä. Määrällisesti eniten joutuu Suomessa ilmaan sinkkiä, kuparia, vanadiinia, lyijyä (myös ilman liikenteestä syntyvää Ph-päästöä) ja nikkeliä päästömääränsä mukaisessa järjestyksessä. Kun päästömäärän lisäksi otetaan huomioon metallin höyrystymistaipumukset ja toksisuus, As- ja Hg-päästöjen merkitys muihin raskasmetalleihin verrattuna korostuu.

AB - Tähän julkaisuun on koottu tiedot Suomen teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamista raskasmetallipäästöistä ilmaan. Julkaisussa kuvataan Suomessa käytössä olevia raskasmetallipäästöjä aiheuttavia prosesseja ja esitetään päästöarvioiden perusteita. Raskasmetallipäästöselvityksen tulosten lisäksi raportissa esitetään kansainvälistä tutkimustietoa raskasmetallien esiintymisestä erilaisten prosessien savukaasuissa. Raportissa on lyhyt katsaus raskasmetallien toksikologiaan sekä tarkastelu ympäristön raskasmetallikuormituksesta suomalaisten tutkimusten valossa. Lisäksi selvitetään eri maiden, varsinkin Saksan liittotasavallan, hallinnollisia toimia raskasmetallipäästöjen rajoittamiseksi. Selvityksen tulosten perusteella vuonna 1988 yli puolet Suomen Pb-, Cd-, Zn-, Eu-, Ni-, Cr-, Co- ja As-päästöistä syntyi teollisista prosesseista. Ainoastaan V- ja Hg-päästöt ovat suuremmat energiantuotannosta kuin teollisista prosesseista. Arvio teollisuuden elohopeapäästöistä on kuitenkin epävarma ja päästöt saattavat todellisuudessa olla arvioitua suuremmat. Teollisuuden raskasmetallipäästöille on luonteenomaista se, että muutama laitos aiheuttaa suurimman osan maan kokonaispäästöistä. Mikäli näiden laitosten päästöjä rajoitetaan huomattavasti, korostuu energiantuotannon merkitys raskasmetallien päästölähteenä. Määrällisesti eniten joutuu Suomessa ilmaan sinkkiä, kuparia, vanadiinia, lyijyä (myös ilman liikenteestä syntyvää Ph-päästöä) ja nikkeliä päästömääränsä mukaisessa järjestyksessä. Kun päästömäärän lisäksi otetaan huomioon metallin höyrystymistaipumukset ja toksisuus, As- ja Hg-päästöjen merkitys muihin raskasmetalleihin verrattuna korostuu.

KW - heavy elements

KW - trace elements

KW - emissions

KW - contaminants

KW - air pollution

KW - environmental surveys

KW - atmospheres

KW - information

KW - industrial plants

M3 - Report

SN - 951-38-3831-5

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Raskasmetallipäästöt Suomessa

CY - Espoo

ER -

Aunela L, Larjava K. Raskasmetallipäästöt Suomessa. Espoo, 1990. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1181).