Henkilökohtainen navigointi: Markkinat, teknologia ja sovellukset

Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman valmisteluprojekti laati ehdotuksen kolmivuotisen kansallisen NAVI-ohjelman käynnistämiseksi. Valmisteluun osallistui VTT Tietotekniikan johdolla lähes sata asiantuntijaa yrityksistä, hallinnosta ja tutkimuslaitoksista sekä yliopistoista ja korkeakouluista. Valmisteluprojektissa selvitettiin tulevan ohjelman taustaksi ja lähtökohdaksi teknologian ja markkinoiden kehitystä, laitteiden ja palvelujen käytettävyyttä sekä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Tämä raportti tiivistää valmisteluprojektissa kootun tiedon ja pyrkii yleistajuiseen aihepiirin jäsentämiseen. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan mobiilin multimedian markkinoiden syntymistä, henkilökohtaisen navigoinnin arvoketjun rakennetta, erilaisia skenaarioita ja konsepteja markkinoiden ja kilpailun luonteesta sekä yhteistyökysymyksiä. Paikannettujen palveluiden ennakoidaan globaalisti olevan merkittävä osa mobiilin multimedian palvelua. Mobiiliportaalien välillä on kova kilpailu ja käyttäjäyhteisöjen omat palvelut ovat keskeisiä käyttäjäkulttuurin muotoutumisessa. Toisessa luvussa esitellään henkilökohtaisen navigoinnin keskeisiä toimintoja ja palvelusisältöjä. Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota. Navigointipalvelujen tulisi vastata käyttäjän kysymyksiin omasta tai toisten henkilöiden sekä etsittyjen kohteiden sijainnista ja opastaa eri kulkureiteillä. Henkilökohtaisen navigaattorin eli päätelaitteen oletetaan pääsääntöisesti olevan matkaviestin tai muu mukana kulkeva pienlaite, jolla tietoverkon palveluja voidaan hyödyntää. Kolmannessa luvussa käydään läpi paikantamisen menetelmiä, jotka perustuvat etenkin maanpäällisiin radiomenetelmiin tai satelliittien havainnointiin. Paikannuksen tarkkuudelle asetettavat vaatimukset kasvavat sitä mukaa kun paikannustekniikka kehittyy. Parin vuosikymmenen aikana on kuluttajalaitteissa päästy muutamien satojen metrien tarkkuudesta muutamaan kymmeneen metriin ja lähitulevaisuudessa tavoitellaan muutaman metrin tarkkuutta. Eritoten kuluttajalaitteissa tarkkuusvaatimusta rajoittavat mm. laitteiden ja infrastruktuurin kustannukset, paikannuslaitteen koko ja virrankulutus. Yleiset menetelmät eivät sovellu erityisen hyvin paikantamiseen sisätiloissa. Neljännessä luvussa hahmotetaan palveluarkkitehtuuria, jonka tulisi laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuudelta olla selkeä ja yksinkertainen sekä mahdollistaa riittävä monipuolinen palvelutarjonta. Henkilökohtaisessa navigoinnissa on kyse hajautetusta tietojärjestelmäarkkitehtuurista. Välitettävän tiedon esitysmuoto on keskeinen sovellusten yhteentoimivuuden kriteeri. Sovellusrajapintojen tulisi perustua laajasti käytössä oleviin, kansainvälisiin standardeihin ja olla avoimia, jotta ne tukisivat vapaata kilpailua palvelutarjonnassa. Internetin ja WAPin standardit muodostavat keskeisen lähtökohdan. Luvun lopuksi esitellään henkilökohtaisen navigoinnin kannalta tärkeimmät standardoinnin yhteistyöelimet. Viidennessä luvussa tarkastellaan käyttäjän tarpeita ja motiiveja sekä käyttökultturin muotoutumista. Tarpeiden ja käyttäjäryhmien tunnistaminen on käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen lähtökohta, kun määritellään tuotekonseptia ja tuotteen toimintoja. Teknologia tarjoaa välineet uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen, mutta olennaista on, miten erilaiset käyttökulttuurit omaksuvat uusia tuotteita sekä miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Käyttäjäkeskeisellä tuotekehityksellä pyritään varmistamaan, että tuotteet vastaavat käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä. Lopuksi tutustutaan käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmiin. Kuudennessa luvussa eritellään monia oikeudellisia kysymyksiä, joita henkilöiden paikantamiseen ja sijaintitiedon hyödyntämiseen liittyy. Tietosuojan ohella esillä ovat kuluttajansuoja sekä palvelusisältöihin liittyvä tekijänoikeus ja muut oikeudet. Keskeistä on, milloin sijaintitietoja voidaan käyttää, mitä oikeuksia palvelusisältöön kohdistuu ja kenelle oikeudet kuuluvat, mitä rajoituksia kohdistuu henkilön seurantaan sekä minkälaista uutta lainsäädäntöä sijaintipalveluiden tarjoaminen voisi edellyttää. Viimeisessä luvussa pohditaan henkilökohtaisen navigoinnin ja sen edellyttämän teknologian kehittämisen eettisiä kysymyksiä. Innovaatiot ja niiden levittäminen nostavat esiin kysymyksiä ja käyttäjien pelkoja mm. siitä, kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään ja mitkä ovat teknologian vaikutukset. Eettisellä auditoinnilla ja sen kriteeristöillä pyritään saamaan esiin eri sidosryhmien näkökulmat ja itse ryhmät mukaan innovaatioprosessiin. Taustalla vaikuttavat ihmiskäsitykset ja maailmankatsomukset sekä arvomaailma on syytä ottaa vuorovaikutuksen lähtökohdaksi. Raportin liitteissä esitellään henkilökohtaisen navigoinnin käynnissä olevia projekteja sekä EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman aiheita.