Henkilökohtainen navigointi: Markkinat, teknologia ja sovellukset

Antti Rainio (Editor)

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman valmisteluprojekti laati ehdotuksen kolmivuotisen kansallisen NAVI-ohjelman käynnistämiseksi. Valmisteluun osallistui VTT Tietotekniikan johdolla lähes sata asiantuntijaa yrityksistä, hallinnosta ja tutkimuslaitoksista sekä yliopistoista ja korkeakouluista. Valmisteluprojektissa selvitettiin tulevan ohjelman taustaksi ja lähtökohdaksi teknologian ja markkinoiden kehitystä, laitteiden ja palvelujen käytettävyyttä sekä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Tämä raportti tiivistää valmisteluprojektissa kootun tiedon ja pyrkii yleistajuiseen aihepiirin jäsentämiseen. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan mobiilin multimedian markkinoiden syntymistä, henkilökohtaisen navigoinnin arvoketjun rakennetta, erilaisia skenaarioita ja konsepteja markkinoiden ja kilpailun luonteesta sekä yhteistyökysymyksiä. Paikannettujen palveluiden ennakoidaan globaalisti olevan merkittävä osa mobiilin multimedian palvelua. Mobiiliportaalien välillä on kova kilpailu ja käyttäjäyhteisöjen omat palvelut ovat keskeisiä käyttäjäkulttuurin muotoutumisessa. Toisessa luvussa esitellään henkilökohtaisen navigoinnin keskeisiä toimintoja ja palvelusisältöjä. Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota. Navigointipalvelujen tulisi vastata käyttäjän kysymyksiin omasta tai toisten henkilöiden sekä etsittyjen kohteiden sijainnista ja opastaa eri kulkureiteillä. Henkilökohtaisen navigaattorin eli päätelaitteen oletetaan pääsääntöisesti olevan matkaviestin tai muu mukana kulkeva pienlaite, jolla tietoverkon palveluja voidaan hyödyntää. Kolmannessa luvussa käydään läpi paikantamisen menetelmiä, jotka perustuvat etenkin maanpäällisiin radiomenetelmiin tai satelliittien havainnointiin. Paikannuksen tarkkuudelle asetettavat vaatimukset kasvavat sitä mukaa kun paikannustekniikka kehittyy. Parin vuosikymmenen aikana on kuluttajalaitteissa päästy muutamien satojen metrien tarkkuudesta muutamaan kymmeneen metriin ja lähitulevaisuudessa tavoitellaan muutaman metrin tarkkuutta. Eritoten kuluttajalaitteissa tarkkuusvaatimusta rajoittavat mm. laitteiden ja infrastruktuurin kustannukset, paikannuslaitteen koko ja virrankulutus. Yleiset menetelmät eivät sovellu erityisen hyvin paikantamiseen sisätiloissa. Neljännessä luvussa hahmotetaan palveluarkkitehtuuria, jonka tulisi laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuudelta olla selkeä ja yksinkertainen sekä mahdollistaa riittävä monipuolinen palvelutarjonta. Henkilökohtaisessa navigoinnissa on kyse hajautetusta tietojärjestelmäarkkitehtuurista. Välitettävän tiedon esitysmuoto on keskeinen sovellusten yhteentoimivuuden kriteeri. Sovellusrajapintojen tulisi perustua laajasti käytössä oleviin, kansainvälisiin standardeihin ja olla avoimia, jotta ne tukisivat vapaata kilpailua palvelutarjonnassa. Internetin ja WAPin standardit muodostavat keskeisen lähtökohdan. Luvun lopuksi esitellään henkilökohtaisen navigoinnin kannalta tärkeimmät standardoinnin yhteistyöelimet. Viidennessä luvussa tarkastellaan käyttäjän tarpeita ja motiiveja sekä käyttökultturin muotoutumista. Tarpeiden ja käyttäjäryhmien tunnistaminen on käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen lähtökohta, kun määritellään tuotekonseptia ja tuotteen toimintoja. Teknologia tarjoaa välineet uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen, mutta olennaista on, miten erilaiset käyttökulttuurit omaksuvat uusia tuotteita sekä miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Käyttäjäkeskeisellä tuotekehityksellä pyritään varmistamaan, että tuotteet vastaavat käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä. Lopuksi tutustutaan käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmiin. Kuudennessa luvussa eritellään monia oikeudellisia kysymyksiä, joita henkilöiden paikantamiseen ja sijaintitiedon hyödyntämiseen liittyy. Tietosuojan ohella esillä ovat kuluttajansuoja sekä palvelusisältöihin liittyvä tekijänoikeus ja muut oikeudet. Keskeistä on, milloin sijaintitietoja voidaan käyttää, mitä oikeuksia palvelusisältöön kohdistuu ja kenelle oikeudet kuuluvat, mitä rajoituksia kohdistuu henkilön seurantaan sekä minkälaista uutta lainsäädäntöä sijaintipalveluiden tarjoaminen voisi edellyttää. Viimeisessä luvussa pohditaan henkilökohtaisen navigoinnin ja sen edellyttämän teknologian kehittämisen eettisiä kysymyksiä. Innovaatiot ja niiden levittäminen nostavat esiin kysymyksiä ja käyttäjien pelkoja mm. siitä, kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään ja mitkä ovat teknologian vaikutukset. Eettisellä auditoinnilla ja sen kriteeristöillä pyritään saamaan esiin eri sidosryhmien näkökulmat ja itse ryhmät mukaan innovaatioprosessiin. Taustalla vaikuttavat ihmiskäsitykset ja maailmankatsomukset sekä arvomaailma on syytä ottaa vuorovaikutuksen lähtökohdaksi. Raportin liitteissä esitellään henkilökohtaisen navigoinnin käynnissä olevia projekteja sekä EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman aiheita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages144
ISBN (Electronic)951-38-5693-3
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2037
ISSN1235-0605

Keywords

  • mobile multimedia
  • personal navigation
  • location based services
  • position dependent services
  • mobile location services
  • mobile multimedia markets

Cite this

Rainio, A. (Ed.) (2000). Henkilökohtainen navigointi: Markkinat, teknologia ja sovellukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2037
Rainio, Antti (Editor). / Henkilökohtainen navigointi : Markkinat, teknologia ja sovellukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 144 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2037).
@book{ece2f6d29dbc4c48bf1965c278a18245,
title = "Henkil{\"o}kohtainen navigointi: Markkinat, teknologia ja sovellukset",
abstract = "Henkil{\"o}kohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman valmisteluprojekti laati ehdotuksen kolmivuotisen kansallisen NAVI-ohjelman k{\"a}ynnist{\"a}miseksi. Valmisteluun osallistui VTT Tietotekniikan johdolla l{\"a}hes sata asiantuntijaa yrityksist{\"a}, hallinnosta ja tutkimuslaitoksista sek{\"a} yliopistoista ja korkeakouluista. Valmisteluprojektissa selvitettiin tulevan ohjelman taustaksi ja l{\"a}ht{\"o}kohdaksi teknologian ja markkinoiden kehityst{\"a}, laitteiden ja palvelujen k{\"a}ytett{\"a}vyytt{\"a} sek{\"a} oikeudellisia ja eettisi{\"a} kysymyksi{\"a}. T{\"a}m{\"a} raportti tiivist{\"a}{\"a} valmisteluprojektissa kootun tiedon ja pyrkii yleistajuiseen aihepiirin j{\"a}sent{\"a}miseen. Ensimm{\"a}isess{\"a} luvussa tarkastellaan mobiilin multimedian markkinoiden syntymist{\"a}, henkil{\"o}kohtaisen navigoinnin arvoketjun rakennetta, erilaisia skenaarioita ja konsepteja markkinoiden ja kilpailun luonteesta sek{\"a} yhteisty{\"o}kysymyksi{\"a}. Paikannettujen palveluiden ennakoidaan globaalisti olevan merkitt{\"a}v{\"a} osa mobiilin multimedian palvelua. Mobiiliportaalien v{\"a}lill{\"a} on kova kilpailu ja k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}yhteis{\"o}jen omat palvelut ovat keskeisi{\"a} k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kulttuurin muotoutumisessa. Toisessa luvussa esitell{\"a}{\"a}n henkil{\"o}kohtaisen navigoinnin keskeisi{\"a} toimintoja ja palvelusis{\"a}lt{\"o}j{\"a}. Henkil{\"o}kohtainen navigointi tarkoittaa henkil{\"o}n paikantamista sek{\"a} tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen p{\"a}{\"a}semiseksi sek{\"a} ulko- ett{\"a} sis{\"a}tiloissa hy{\"o}dynt{\"a}en paikannettuja kohteita, ilmi{\"o}it{\"a} ja palveluja koskevaa informaatiota. Navigointipalvelujen tulisi vastata k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n kysymyksiin omasta tai toisten henkil{\"o}iden sek{\"a} etsittyjen kohteiden sijainnista ja opastaa eri kulkureiteill{\"a}. Henkil{\"o}kohtaisen navigaattorin eli p{\"a}{\"a}telaitteen oletetaan p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti olevan matkaviestin tai muu mukana kulkeva pienlaite, jolla tietoverkon palveluja voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a}. Kolmannessa luvussa k{\"a}yd{\"a}{\"a}n l{\"a}pi paikantamisen menetelmi{\"a}, jotka perustuvat etenkin maanp{\"a}{\"a}llisiin radiomenetelmiin tai satelliittien havainnointiin. Paikannuksen tarkkuudelle asetettavat vaatimukset kasvavat sit{\"a} mukaa kun paikannustekniikka kehittyy. Parin vuosikymmenen aikana on kuluttajalaitteissa p{\"a}{\"a}sty muutamien satojen metrien tarkkuudesta muutamaan kymmeneen metriin ja l{\"a}hitulevaisuudessa tavoitellaan muutaman metrin tarkkuutta. Eritoten kuluttajalaitteissa tarkkuusvaatimusta rajoittavat mm. laitteiden ja infrastruktuurin kustannukset, paikannuslaitteen koko ja virrankulutus. Yleiset menetelm{\"a}t eiv{\"a}t sovellu erityisen hyvin paikantamiseen sis{\"a}tiloissa. Nelj{\"a}nness{\"a} luvussa hahmotetaan palveluarkkitehtuuria, jonka tulisi laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuudelta olla selke{\"a} ja yksinkertainen sek{\"a} mahdollistaa riitt{\"a}v{\"a} monipuolinen palvelutarjonta. Henkil{\"o}kohtaisessa navigoinnissa on kyse hajautetusta tietoj{\"a}rjestelm{\"a}arkkitehtuurista. V{\"a}litett{\"a}v{\"a}n tiedon esitysmuoto on keskeinen sovellusten yhteentoimivuuden kriteeri. Sovellusrajapintojen tulisi perustua laajasti k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleviin, kansainv{\"a}lisiin standardeihin ja olla avoimia, jotta ne tukisivat vapaata kilpailua palvelutarjonnassa. Internetin ja WAPin standardit muodostavat keskeisen l{\"a}ht{\"o}kohdan. Luvun lopuksi esitell{\"a}{\"a}n henkil{\"o}kohtaisen navigoinnin kannalta t{\"a}rkeimm{\"a}t standardoinnin yhteisty{\"o}elimet. Viidenness{\"a} luvussa tarkastellaan k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n tarpeita ja motiiveja sek{\"a} k{\"a}ytt{\"o}kultturin muotoutumista. Tarpeiden ja k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ryhmien tunnistaminen on k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}keskeisen tuotekehityksen l{\"a}ht{\"o}kohta, kun m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n tuotekonseptia ja tuotteen toimintoja. Teknologia tarjoaa v{\"a}lineet uusien laitteiden ja palveluiden kehitt{\"a}miseen, mutta olennaista on, miten erilaiset k{\"a}ytt{\"o}kulttuurit omaksuvat uusia tuotteita sek{\"a} miten kysynt{\"a} ja tarjonta kohtaavat. K{\"a}ytt{\"a}j{\"a}keskeisell{\"a} tuotekehityksell{\"a} pyrit{\"a}{\"a}n varmistamaan, ett{\"a} tuotteet vastaavat k{\"a}ytt{\"a}jien tarpeita ja mieltymyksi{\"a}. Lopuksi tutustutaan k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}keskeisen tuotekehityksen menetelmiin. Kuudennessa luvussa eritell{\"a}{\"a}n monia oikeudellisia kysymyksi{\"a}, joita henkil{\"o}iden paikantamiseen ja sijaintitiedon hy{\"o}dynt{\"a}miseen liittyy. Tietosuojan ohella esill{\"a} ovat kuluttajansuoja sek{\"a} palvelusis{\"a}lt{\"o}ihin liittyv{\"a} tekij{\"a}noikeus ja muut oikeudet. Keskeist{\"a} on, milloin sijaintitietoja voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a}, mit{\"a} oikeuksia palvelusis{\"a}lt{\"o}{\"o}n kohdistuu ja kenelle oikeudet kuuluvat, mit{\"a} rajoituksia kohdistuu henkil{\"o}n seurantaan sek{\"a} mink{\"a}laista uutta lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"a} sijaintipalveluiden tarjoaminen voisi edellytt{\"a}{\"a}. Viimeisess{\"a} luvussa pohditaan henkil{\"o}kohtaisen navigoinnin ja sen edellytt{\"a}m{\"a}n teknologian kehitt{\"a}misen eettisi{\"a} kysymyksi{\"a}. Innovaatiot ja niiden levitt{\"a}minen nostavat esiin kysymyksi{\"a} ja k{\"a}ytt{\"a}jien pelkoja mm. siit{\"a}, kenen ehdoilla teknologiaa kehitet{\"a}{\"a}n ja mitk{\"a} ovat teknologian vaikutukset. Eettisell{\"a} auditoinnilla ja sen kriteerist{\"o}ill{\"a} pyrit{\"a}{\"a}n saamaan esiin eri sidosryhmien n{\"a}k{\"o}kulmat ja itse ryhm{\"a}t mukaan innovaatioprosessiin. Taustalla vaikuttavat ihmisk{\"a}sitykset ja maailmankatsomukset sek{\"a} arvomaailma on syyt{\"a} ottaa vuorovaikutuksen l{\"a}ht{\"o}kohdaksi. Raportin liitteiss{\"a} esitell{\"a}{\"a}n henkil{\"o}kohtaisen navigoinnin k{\"a}ynniss{\"a} olevia projekteja sek{\"a} EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman aiheita.",
keywords = "mobile multimedia, personal navigation, location based services, position dependent services, mobile location services, mobile multimedia markets",
editor = "Antti Rainio",
note = "Project code: T9SU00143",
year = "2000",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2037",
address = "Finland",

}

Rainio, A (ed.) 2000, Henkilökohtainen navigointi: Markkinat, teknologia ja sovellukset. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2037, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Henkilökohtainen navigointi : Markkinat, teknologia ja sovellukset. / Rainio, Antti (Editor).

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 144 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2037).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Henkilökohtainen navigointi

T2 - Markkinat, teknologia ja sovellukset

A2 - Rainio, Antti

N1 - Project code: T9SU00143

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman valmisteluprojekti laati ehdotuksen kolmivuotisen kansallisen NAVI-ohjelman käynnistämiseksi. Valmisteluun osallistui VTT Tietotekniikan johdolla lähes sata asiantuntijaa yrityksistä, hallinnosta ja tutkimuslaitoksista sekä yliopistoista ja korkeakouluista. Valmisteluprojektissa selvitettiin tulevan ohjelman taustaksi ja lähtökohdaksi teknologian ja markkinoiden kehitystä, laitteiden ja palvelujen käytettävyyttä sekä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Tämä raportti tiivistää valmisteluprojektissa kootun tiedon ja pyrkii yleistajuiseen aihepiirin jäsentämiseen. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan mobiilin multimedian markkinoiden syntymistä, henkilökohtaisen navigoinnin arvoketjun rakennetta, erilaisia skenaarioita ja konsepteja markkinoiden ja kilpailun luonteesta sekä yhteistyökysymyksiä. Paikannettujen palveluiden ennakoidaan globaalisti olevan merkittävä osa mobiilin multimedian palvelua. Mobiiliportaalien välillä on kova kilpailu ja käyttäjäyhteisöjen omat palvelut ovat keskeisiä käyttäjäkulttuurin muotoutumisessa. Toisessa luvussa esitellään henkilökohtaisen navigoinnin keskeisiä toimintoja ja palvelusisältöjä. Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota. Navigointipalvelujen tulisi vastata käyttäjän kysymyksiin omasta tai toisten henkilöiden sekä etsittyjen kohteiden sijainnista ja opastaa eri kulkureiteillä. Henkilökohtaisen navigaattorin eli päätelaitteen oletetaan pääsääntöisesti olevan matkaviestin tai muu mukana kulkeva pienlaite, jolla tietoverkon palveluja voidaan hyödyntää. Kolmannessa luvussa käydään läpi paikantamisen menetelmiä, jotka perustuvat etenkin maanpäällisiin radiomenetelmiin tai satelliittien havainnointiin. Paikannuksen tarkkuudelle asetettavat vaatimukset kasvavat sitä mukaa kun paikannustekniikka kehittyy. Parin vuosikymmenen aikana on kuluttajalaitteissa päästy muutamien satojen metrien tarkkuudesta muutamaan kymmeneen metriin ja lähitulevaisuudessa tavoitellaan muutaman metrin tarkkuutta. Eritoten kuluttajalaitteissa tarkkuusvaatimusta rajoittavat mm. laitteiden ja infrastruktuurin kustannukset, paikannuslaitteen koko ja virrankulutus. Yleiset menetelmät eivät sovellu erityisen hyvin paikantamiseen sisätiloissa. Neljännessä luvussa hahmotetaan palveluarkkitehtuuria, jonka tulisi laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuudelta olla selkeä ja yksinkertainen sekä mahdollistaa riittävä monipuolinen palvelutarjonta. Henkilökohtaisessa navigoinnissa on kyse hajautetusta tietojärjestelmäarkkitehtuurista. Välitettävän tiedon esitysmuoto on keskeinen sovellusten yhteentoimivuuden kriteeri. Sovellusrajapintojen tulisi perustua laajasti käytössä oleviin, kansainvälisiin standardeihin ja olla avoimia, jotta ne tukisivat vapaata kilpailua palvelutarjonnassa. Internetin ja WAPin standardit muodostavat keskeisen lähtökohdan. Luvun lopuksi esitellään henkilökohtaisen navigoinnin kannalta tärkeimmät standardoinnin yhteistyöelimet. Viidennessä luvussa tarkastellaan käyttäjän tarpeita ja motiiveja sekä käyttökultturin muotoutumista. Tarpeiden ja käyttäjäryhmien tunnistaminen on käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen lähtökohta, kun määritellään tuotekonseptia ja tuotteen toimintoja. Teknologia tarjoaa välineet uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen, mutta olennaista on, miten erilaiset käyttökulttuurit omaksuvat uusia tuotteita sekä miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Käyttäjäkeskeisellä tuotekehityksellä pyritään varmistamaan, että tuotteet vastaavat käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä. Lopuksi tutustutaan käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmiin. Kuudennessa luvussa eritellään monia oikeudellisia kysymyksiä, joita henkilöiden paikantamiseen ja sijaintitiedon hyödyntämiseen liittyy. Tietosuojan ohella esillä ovat kuluttajansuoja sekä palvelusisältöihin liittyvä tekijänoikeus ja muut oikeudet. Keskeistä on, milloin sijaintitietoja voidaan käyttää, mitä oikeuksia palvelusisältöön kohdistuu ja kenelle oikeudet kuuluvat, mitä rajoituksia kohdistuu henkilön seurantaan sekä minkälaista uutta lainsäädäntöä sijaintipalveluiden tarjoaminen voisi edellyttää. Viimeisessä luvussa pohditaan henkilökohtaisen navigoinnin ja sen edellyttämän teknologian kehittämisen eettisiä kysymyksiä. Innovaatiot ja niiden levittäminen nostavat esiin kysymyksiä ja käyttäjien pelkoja mm. siitä, kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään ja mitkä ovat teknologian vaikutukset. Eettisellä auditoinnilla ja sen kriteeristöillä pyritään saamaan esiin eri sidosryhmien näkökulmat ja itse ryhmät mukaan innovaatioprosessiin. Taustalla vaikuttavat ihmiskäsitykset ja maailmankatsomukset sekä arvomaailma on syytä ottaa vuorovaikutuksen lähtökohdaksi. Raportin liitteissä esitellään henkilökohtaisen navigoinnin käynnissä olevia projekteja sekä EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman aiheita.

AB - Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman valmisteluprojekti laati ehdotuksen kolmivuotisen kansallisen NAVI-ohjelman käynnistämiseksi. Valmisteluun osallistui VTT Tietotekniikan johdolla lähes sata asiantuntijaa yrityksistä, hallinnosta ja tutkimuslaitoksista sekä yliopistoista ja korkeakouluista. Valmisteluprojektissa selvitettiin tulevan ohjelman taustaksi ja lähtökohdaksi teknologian ja markkinoiden kehitystä, laitteiden ja palvelujen käytettävyyttä sekä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Tämä raportti tiivistää valmisteluprojektissa kootun tiedon ja pyrkii yleistajuiseen aihepiirin jäsentämiseen. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan mobiilin multimedian markkinoiden syntymistä, henkilökohtaisen navigoinnin arvoketjun rakennetta, erilaisia skenaarioita ja konsepteja markkinoiden ja kilpailun luonteesta sekä yhteistyökysymyksiä. Paikannettujen palveluiden ennakoidaan globaalisti olevan merkittävä osa mobiilin multimedian palvelua. Mobiiliportaalien välillä on kova kilpailu ja käyttäjäyhteisöjen omat palvelut ovat keskeisiä käyttäjäkulttuurin muotoutumisessa. Toisessa luvussa esitellään henkilökohtaisen navigoinnin keskeisiä toimintoja ja palvelusisältöjä. Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota. Navigointipalvelujen tulisi vastata käyttäjän kysymyksiin omasta tai toisten henkilöiden sekä etsittyjen kohteiden sijainnista ja opastaa eri kulkureiteillä. Henkilökohtaisen navigaattorin eli päätelaitteen oletetaan pääsääntöisesti olevan matkaviestin tai muu mukana kulkeva pienlaite, jolla tietoverkon palveluja voidaan hyödyntää. Kolmannessa luvussa käydään läpi paikantamisen menetelmiä, jotka perustuvat etenkin maanpäällisiin radiomenetelmiin tai satelliittien havainnointiin. Paikannuksen tarkkuudelle asetettavat vaatimukset kasvavat sitä mukaa kun paikannustekniikka kehittyy. Parin vuosikymmenen aikana on kuluttajalaitteissa päästy muutamien satojen metrien tarkkuudesta muutamaan kymmeneen metriin ja lähitulevaisuudessa tavoitellaan muutaman metrin tarkkuutta. Eritoten kuluttajalaitteissa tarkkuusvaatimusta rajoittavat mm. laitteiden ja infrastruktuurin kustannukset, paikannuslaitteen koko ja virrankulutus. Yleiset menetelmät eivät sovellu erityisen hyvin paikantamiseen sisätiloissa. Neljännessä luvussa hahmotetaan palveluarkkitehtuuria, jonka tulisi laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuudelta olla selkeä ja yksinkertainen sekä mahdollistaa riittävä monipuolinen palvelutarjonta. Henkilökohtaisessa navigoinnissa on kyse hajautetusta tietojärjestelmäarkkitehtuurista. Välitettävän tiedon esitysmuoto on keskeinen sovellusten yhteentoimivuuden kriteeri. Sovellusrajapintojen tulisi perustua laajasti käytössä oleviin, kansainvälisiin standardeihin ja olla avoimia, jotta ne tukisivat vapaata kilpailua palvelutarjonnassa. Internetin ja WAPin standardit muodostavat keskeisen lähtökohdan. Luvun lopuksi esitellään henkilökohtaisen navigoinnin kannalta tärkeimmät standardoinnin yhteistyöelimet. Viidennessä luvussa tarkastellaan käyttäjän tarpeita ja motiiveja sekä käyttökultturin muotoutumista. Tarpeiden ja käyttäjäryhmien tunnistaminen on käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen lähtökohta, kun määritellään tuotekonseptia ja tuotteen toimintoja. Teknologia tarjoaa välineet uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen, mutta olennaista on, miten erilaiset käyttökulttuurit omaksuvat uusia tuotteita sekä miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Käyttäjäkeskeisellä tuotekehityksellä pyritään varmistamaan, että tuotteet vastaavat käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä. Lopuksi tutustutaan käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmiin. Kuudennessa luvussa eritellään monia oikeudellisia kysymyksiä, joita henkilöiden paikantamiseen ja sijaintitiedon hyödyntämiseen liittyy. Tietosuojan ohella esillä ovat kuluttajansuoja sekä palvelusisältöihin liittyvä tekijänoikeus ja muut oikeudet. Keskeistä on, milloin sijaintitietoja voidaan käyttää, mitä oikeuksia palvelusisältöön kohdistuu ja kenelle oikeudet kuuluvat, mitä rajoituksia kohdistuu henkilön seurantaan sekä minkälaista uutta lainsäädäntöä sijaintipalveluiden tarjoaminen voisi edellyttää. Viimeisessä luvussa pohditaan henkilökohtaisen navigoinnin ja sen edellyttämän teknologian kehittämisen eettisiä kysymyksiä. Innovaatiot ja niiden levittäminen nostavat esiin kysymyksiä ja käyttäjien pelkoja mm. siitä, kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään ja mitkä ovat teknologian vaikutukset. Eettisellä auditoinnilla ja sen kriteeristöillä pyritään saamaan esiin eri sidosryhmien näkökulmat ja itse ryhmät mukaan innovaatioprosessiin. Taustalla vaikuttavat ihmiskäsitykset ja maailmankatsomukset sekä arvomaailma on syytä ottaa vuorovaikutuksen lähtökohdaksi. Raportin liitteissä esitellään henkilökohtaisen navigoinnin käynnissä olevia projekteja sekä EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman aiheita.

KW - mobile multimedia

KW - personal navigation

KW - location based services

KW - position dependent services

KW - mobile location services

KW - mobile multimedia markets

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Henkilökohtainen navigointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rainio A, (ed.). Henkilökohtainen navigointi: Markkinat, teknologia ja sovellukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 144 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2037).