TY - BOOK
T1 - Henkilökohtainen navigointi
T2 - Markkinat, teknologia ja sovellukset
A2 - Rainio, Antti
N1 - Project code: T9SU00143
PY - 2000
Y1 - 2000
N2 - Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman
valmisteluprojekti laati ehdotuksen kolmivuotisen
kansallisen NAVI-ohjelman käynnistämiseksi. Valmisteluun
osallistui VTT Tietotekniikan johdolla lähes sata
asiantuntijaa yrityksistä, hallinnosta ja
tutkimuslaitoksista sekä yliopistoista ja
korkeakouluista. Valmisteluprojektissa selvitettiin
tulevan ohjelman taustaksi ja lähtökohdaksi teknologian
ja markkinoiden kehitystä, laitteiden ja palvelujen
käytettävyyttä sekä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä.
Tämä raportti tiivistää valmisteluprojektissa kootun
tiedon ja pyrkii yleistajuiseen aihepiirin jäsentämiseen.
Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan mobiilin multimedian
markkinoiden syntymistä, henkilökohtaisen navigoinnin
arvoketjun rakennetta, erilaisia skenaarioita ja
konsepteja markkinoiden ja kilpailun luonteesta sekä
yhteistyökysymyksiä. Paikannettujen palveluiden
ennakoidaan globaalisti olevan merkittävä osa mobiilin
multimedian palvelua. Mobiiliportaalien välillä on kova
kilpailu ja käyttäjäyhteisöjen omat palvelut ovat
keskeisiä käyttäjäkulttuurin muotoutumisessa.
Toisessa luvussa esitellään henkilökohtaisen navigoinnin
keskeisiä toimintoja ja palvelusisältöjä.
Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön
paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon
valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi
sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja
kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota.
Navigointipalvelujen tulisi vastata käyttäjän kysymyksiin
omasta tai toisten henkilöiden sekä etsittyjen kohteiden
sijainnista ja opastaa eri kulkureiteillä.
Henkilökohtaisen navigaattorin eli päätelaitteen
oletetaan pääsääntöisesti olevan matkaviestin tai muu
mukana kulkeva pienlaite, jolla tietoverkon palveluja
voidaan hyödyntää.
Kolmannessa luvussa käydään läpi paikantamisen
menetelmiä, jotka perustuvat etenkin maanpäällisiin
radiomenetelmiin tai satelliittien havainnointiin.
Paikannuksen tarkkuudelle asetettavat vaatimukset
kasvavat sitä mukaa kun paikannustekniikka kehittyy.
Parin vuosikymmenen aikana on kuluttajalaitteissa päästy
muutamien satojen metrien tarkkuudesta muutamaan
kymmeneen metriin ja lähitulevaisuudessa tavoitellaan
muutaman metrin tarkkuutta. Eritoten kuluttajalaitteissa
tarkkuusvaatimusta rajoittavat mm. laitteiden ja
infrastruktuurin kustannukset, paikannuslaitteen koko ja
virrankulutus. Yleiset menetelmät eivät sovellu erityisen
hyvin paikantamiseen sisätiloissa.
Neljännessä luvussa hahmotetaan palveluarkkitehtuuria,
jonka tulisi laitteiden ja palveluiden
yhteentoimivuudelta olla selkeä ja yksinkertainen sekä
mahdollistaa riittävä monipuolinen palvelutarjonta.
Henkilökohtaisessa navigoinnissa on kyse hajautetusta
tietojärjestelmäarkkitehtuurista. Välitettävän tiedon
esitysmuoto on keskeinen sovellusten yhteentoimivuuden
kriteeri. Sovellusrajapintojen tulisi perustua laajasti
käytössä oleviin, kansainvälisiin standardeihin ja olla
avoimia, jotta ne tukisivat vapaata kilpailua
palvelutarjonnassa. Internetin ja WAPin standardit
muodostavat keskeisen lähtökohdan. Luvun lopuksi
esitellään henkilökohtaisen navigoinnin kannalta
tärkeimmät standardoinnin yhteistyöelimet.
Viidennessä luvussa tarkastellaan käyttäjän tarpeita ja
motiiveja sekä käyttökultturin muotoutumista. Tarpeiden
ja käyttäjäryhmien tunnistaminen on käyttäjäkeskeisen
tuotekehityksen lähtökohta, kun määritellään
tuotekonseptia ja tuotteen toimintoja. Teknologia tarjoaa
välineet uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen,
mutta olennaista on, miten erilaiset käyttökulttuurit
omaksuvat uusia tuotteita sekä miten kysyntä ja tarjonta
kohtaavat. Käyttäjäkeskeisellä tuotekehityksellä pyritään
varmistamaan, että tuotteet vastaavat käyttäjien tarpeita
ja mieltymyksiä. Lopuksi tutustutaan käyttäjäkeskeisen
tuotekehityksen menetelmiin.
Kuudennessa luvussa eritellään monia oikeudellisia
kysymyksiä, joita henkilöiden paikantamiseen ja
sijaintitiedon hyödyntämiseen liittyy. Tietosuojan ohella
esillä ovat kuluttajansuoja sekä palvelusisältöihin
liittyvä tekijänoikeus ja muut oikeudet. Keskeistä on,
milloin sijaintitietoja voidaan käyttää, mitä oikeuksia
palvelusisältöön kohdistuu ja kenelle oikeudet kuuluvat,
mitä rajoituksia kohdistuu henkilön seurantaan sekä
minkälaista uutta lainsäädäntöä sijaintipalveluiden
tarjoaminen voisi edellyttää.
Viimeisessä luvussa pohditaan henkilökohtaisen
navigoinnin ja sen edellyttämän teknologian kehittämisen
eettisiä kysymyksiä. Innovaatiot ja niiden levittäminen
nostavat esiin kysymyksiä ja käyttäjien pelkoja mm.
siitä, kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään ja mitkä
ovat teknologian vaikutukset. Eettisellä auditoinnilla ja
sen kriteeristöillä pyritään saamaan esiin eri
sidosryhmien näkökulmat ja itse ryhmät mukaan
innovaatioprosessiin. Taustalla vaikuttavat
ihmiskäsitykset ja maailmankatsomukset sekä arvomaailma
on syytä ottaa vuorovaikutuksen lähtökohdaksi.
Raportin liitteissä esitellään henkilökohtaisen
navigoinnin käynnissä olevia projekteja sekä EU:n
viidennen puiteohjelman IST-ohjelman aiheita.
AB - Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman
valmisteluprojekti laati ehdotuksen kolmivuotisen
kansallisen NAVI-ohjelman käynnistämiseksi. Valmisteluun
osallistui VTT Tietotekniikan johdolla lähes sata
asiantuntijaa yrityksistä, hallinnosta ja
tutkimuslaitoksista sekä yliopistoista ja
korkeakouluista. Valmisteluprojektissa selvitettiin
tulevan ohjelman taustaksi ja lähtökohdaksi teknologian
ja markkinoiden kehitystä, laitteiden ja palvelujen
käytettävyyttä sekä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä.
Tämä raportti tiivistää valmisteluprojektissa kootun
tiedon ja pyrkii yleistajuiseen aihepiirin jäsentämiseen.
Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan mobiilin multimedian
markkinoiden syntymistä, henkilökohtaisen navigoinnin
arvoketjun rakennetta, erilaisia skenaarioita ja
konsepteja markkinoiden ja kilpailun luonteesta sekä
yhteistyökysymyksiä. Paikannettujen palveluiden
ennakoidaan globaalisti olevan merkittävä osa mobiilin
multimedian palvelua. Mobiiliportaalien välillä on kova
kilpailu ja käyttäjäyhteisöjen omat palvelut ovat
keskeisiä käyttäjäkulttuurin muotoutumisessa.
Toisessa luvussa esitellään henkilökohtaisen navigoinnin
keskeisiä toimintoja ja palvelusisältöjä.
Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön
paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon
valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi
sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja
kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota.
Navigointipalvelujen tulisi vastata käyttäjän kysymyksiin
omasta tai toisten henkilöiden sekä etsittyjen kohteiden
sijainnista ja opastaa eri kulkureiteillä.
Henkilökohtaisen navigaattorin eli päätelaitteen
oletetaan pääsääntöisesti olevan matkaviestin tai muu
mukana kulkeva pienlaite, jolla tietoverkon palveluja
voidaan hyödyntää.
Kolmannessa luvussa käydään läpi paikantamisen
menetelmiä, jotka perustuvat etenkin maanpäällisiin
radiomenetelmiin tai satelliittien havainnointiin.
Paikannuksen tarkkuudelle asetettavat vaatimukset
kasvavat sitä mukaa kun paikannustekniikka kehittyy.
Parin vuosikymmenen aikana on kuluttajalaitteissa päästy
muutamien satojen metrien tarkkuudesta muutamaan
kymmeneen metriin ja lähitulevaisuudessa tavoitellaan
muutaman metrin tarkkuutta. Eritoten kuluttajalaitteissa
tarkkuusvaatimusta rajoittavat mm. laitteiden ja
infrastruktuurin kustannukset, paikannuslaitteen koko ja
virrankulutus. Yleiset menetelmät eivät sovellu erityisen
hyvin paikantamiseen sisätiloissa.
Neljännessä luvussa hahmotetaan palveluarkkitehtuuria,
jonka tulisi laitteiden ja palveluiden
yhteentoimivuudelta olla selkeä ja yksinkertainen sekä
mahdollistaa riittävä monipuolinen palvelutarjonta.
Henkilökohtaisessa navigoinnissa on kyse hajautetusta
tietojärjestelmäarkkitehtuurista. Välitettävän tiedon
esitysmuoto on keskeinen sovellusten yhteentoimivuuden
kriteeri. Sovellusrajapintojen tulisi perustua laajasti
käytössä oleviin, kansainvälisiin standardeihin ja olla
avoimia, jotta ne tukisivat vapaata kilpailua
palvelutarjonnassa. Internetin ja WAPin standardit
muodostavat keskeisen lähtökohdan. Luvun lopuksi
esitellään henkilökohtaisen navigoinnin kannalta
tärkeimmät standardoinnin yhteistyöelimet.
Viidennessä luvussa tarkastellaan käyttäjän tarpeita ja
motiiveja sekä käyttökultturin muotoutumista. Tarpeiden
ja käyttäjäryhmien tunnistaminen on käyttäjäkeskeisen
tuotekehityksen lähtökohta, kun määritellään
tuotekonseptia ja tuotteen toimintoja. Teknologia tarjoaa
välineet uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen,
mutta olennaista on, miten erilaiset käyttökulttuurit
omaksuvat uusia tuotteita sekä miten kysyntä ja tarjonta
kohtaavat. Käyttäjäkeskeisellä tuotekehityksellä pyritään
varmistamaan, että tuotteet vastaavat käyttäjien tarpeita
ja mieltymyksiä. Lopuksi tutustutaan käyttäjäkeskeisen
tuotekehityksen menetelmiin.
Kuudennessa luvussa eritellään monia oikeudellisia
kysymyksiä, joita henkilöiden paikantamiseen ja
sijaintitiedon hyödyntämiseen liittyy. Tietosuojan ohella
esillä ovat kuluttajansuoja sekä palvelusisältöihin
liittyvä tekijänoikeus ja muut oikeudet. Keskeistä on,
milloin sijaintitietoja voidaan käyttää, mitä oikeuksia
palvelusisältöön kohdistuu ja kenelle oikeudet kuuluvat,
mitä rajoituksia kohdistuu henkilön seurantaan sekä
minkälaista uutta lainsäädäntöä sijaintipalveluiden
tarjoaminen voisi edellyttää.
Viimeisessä luvussa pohditaan henkilökohtaisen
navigoinnin ja sen edellyttämän teknologian kehittämisen
eettisiä kysymyksiä. Innovaatiot ja niiden levittäminen
nostavat esiin kysymyksiä ja käyttäjien pelkoja mm.
siitä, kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään ja mitkä
ovat teknologian vaikutukset. Eettisellä auditoinnilla ja
sen kriteeristöillä pyritään saamaan esiin eri
sidosryhmien näkökulmat ja itse ryhmät mukaan
innovaatioprosessiin. Taustalla vaikuttavat
ihmiskäsitykset ja maailmankatsomukset sekä arvomaailma
on syytä ottaa vuorovaikutuksen lähtökohdaksi.
Raportin liitteissä esitellään henkilökohtaisen
navigoinnin käynnissä olevia projekteja sekä EU:n
viidennen puiteohjelman IST-ohjelman aiheita.
KW - mobile multimedia
KW - personal navigation
KW - location based services
KW - position dependent services
KW - mobile location services
KW - mobile multimedia markets
M3 - Report
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Henkilökohtainen navigointi
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -