Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla

Harri Kallberg

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tarkastellan kirjallisuuden perusteella henkilöliikenteen energiankutusta eri kuljetusmuodoilla, joita ovat yksityiset henkilöautoit, taksit, linja-auto, juna ja lentokoneliikenne. Henkilöautojen keskimääräinen polttonesteenkulutus on johdettavissa autokannan ECE-15-polttoneesteen kulutusmittaustuloksista tekemällä niihin lämpötilaa ja kuormitusta vastaavat korjaukset. Keskimääräinen kulutus täsmää mittaustuloksiin jos ECE-15-testin kaupunkiajojakson katsotaan edustavan 30 %:a tasaisen nopeuden 90 km/h 60 %:a ja tasaisen nopeuden 120 km/h 10 %:a ajosuoritteesta. Lämpötilakorjaus koetuloksiin ja keskilämpötiloihin perustuen on 6 %. Tilastollisen vertailun perusteella henkilöauton polttonesteenkulutus pikallisliikenteessä on 26 % keskiarvoa korkeampi ja kaukoliikenteessä 12 % keskiarvoa alhaisempi . Taksiliikenteen energiankulutus liikennesuoritetta kohti on yksityisten henkilöautojen arvoa korkeamp,i koska tyhjänäajon osuus on suurempi. Kaukoliikenteessä linja-auton polttonesteenkulutukselle on johdettu malli tien mäkisyyden, matkustajaäärän ja keskimääräisen pysähdysvälin mukaan. .Mäkisyyden kasvu 0:sta 20 m:iin/km nostaa polttonesteenkulutusta n. 25 % ja pysäkkivälin muutos 5 km:sta 20 km:iin laskee sitä vastaavasti noin 14 %. Täyden linja-auton polttonesteenkulutus on n. l0 % suurempi kuin tyhjän. Paikallisliikenteen linja-autolle on johdettu polttonesteenkulutusmalli matkustajamäärän ja pysäkkivälin mukaan. Tällöin täysi linja-auto kuluttaa noin 17 % enemmän kuin tyhjä ja pysäkkivälin lyhentäminen 3 km:sta 0,5 km:iin lisää kulutusta noin 65 %. Pikajunien energiankulutus selitetään vaunuluvulla ja matkustajamäärällä, joista jälkimmäisellä on vähäinen merkitys. Laskelmat on tehty erikseen sähkö- ja dieselvedolle. Vaunuluvun kasvaessa 3:sta 15:een vähenee paikkaa kohti laskettu energiankulutus noin 40 %:lla. Rautateiden pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen (sähkömoottorijunat) energiankulutuksen kausivaihtelu on suuri lämmitysenergian tarpeen mukaan. Lyhennettäessä pysäkkiväli 5 km:sta l km:iin lisääntyy energiankulutus yli kaksinkertaiseksi. Eri lentokonetyyppien polttonesteenkulutus vaihtelee 4,5 - 7,9 kg/l00 hkm pienempien arvojen vastatessa 1 389 km:n ja suurempien 463 km:n lentomatkoja. Eri liikennemuotojen polttonesteenkulutusarvot on muunnettu vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon liikennevälineiden käyttövalmiuden ylläpitämiseksi tarvittava energiankulutus ja muuntamlla eri polttonestelaadut raakaöljyvastaavuudeksi. Sähköenergia on muunnettu öljyksi oletetulla 35 %:n hyötysuhteella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages77
ISBN (Print)951-38-1611-7
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume160

Cite this

Kallberg, H. (1982). Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 160
Kallberg, Harri. / Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 77 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 160).
@book{a6e1725277c648e6a4ee3d47e1d341c0,
title = "Henkil{\"o}liikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla",
abstract = "Tarkastellan kirjallisuuden perusteella henkil{\"o}liikenteen energiankutusta eri kuljetusmuodoilla, joita ovat yksityiset henkil{\"o}autoit, taksit, linja-auto, juna ja lentokoneliikenne. Henkil{\"o}autojen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen polttonesteenkulutus on johdettavissa autokannan ECE-15-polttoneesteen kulutusmittaustuloksista tekem{\"a}ll{\"a} niihin l{\"a}mp{\"o}tilaa ja kuormitusta vastaavat korjaukset. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kulutus t{\"a}sm{\"a}{\"a} mittaustuloksiin jos ECE-15-testin kaupunkiajojakson katsotaan edustavan 30 {\%}:a tasaisen nopeuden 90 km/h 60 {\%}:a ja tasaisen nopeuden 120 km/h 10 {\%}:a ajosuoritteesta. L{\"a}mp{\"o}tilakorjaus koetuloksiin ja keskil{\"a}mp{\"o}tiloihin perustuen on 6 {\%}. Tilastollisen vertailun perusteella henkil{\"o}auton polttonesteenkulutus pikallisliikenteess{\"a} on 26 {\%} keskiarvoa korkeampi ja kaukoliikenteess{\"a} 12 {\%} keskiarvoa alhaisempi . Taksiliikenteen energiankulutus liikennesuoritetta kohti on yksityisten henkil{\"o}autojen arvoa korkeamp,i koska tyhj{\"a}n{\"a}ajon osuus on suurempi. Kaukoliikenteess{\"a} linja-auton polttonesteenkulutukselle on johdettu malli tien m{\"a}kisyyden, matkustaja{\"a}{\"a}r{\"a}n ja keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen pys{\"a}hdysv{\"a}lin mukaan. .M{\"a}kisyyden kasvu 0:sta 20 m:iin/km nostaa polttonesteenkulutusta n. 25 {\%} ja pys{\"a}kkiv{\"a}lin muutos 5 km:sta 20 km:iin laskee sit{\"a} vastaavasti noin 14 {\%}. T{\"a}yden linja-auton polttonesteenkulutus on n. l0 {\%} suurempi kuin tyhj{\"a}n. Paikallisliikenteen linja-autolle on johdettu polttonesteenkulutusmalli matkustajam{\"a}{\"a}r{\"a}n ja pys{\"a}kkiv{\"a}lin mukaan. T{\"a}ll{\"o}in t{\"a}ysi linja-auto kuluttaa noin 17 {\%} enemm{\"a}n kuin tyhj{\"a} ja pys{\"a}kkiv{\"a}lin lyhent{\"a}minen 3 km:sta 0,5 km:iin lis{\"a}{\"a} kulutusta noin 65 {\%}. Pikajunien energiankulutus selitet{\"a}{\"a}n vaunuluvulla ja matkustajam{\"a}{\"a}r{\"a}ll{\"a}, joista j{\"a}lkimm{\"a}isell{\"a} on v{\"a}h{\"a}inen merkitys. Laskelmat on tehty erikseen s{\"a}hk{\"o}- ja dieselvedolle. Vaunuluvun kasvaessa 3:sta 15:een v{\"a}henee paikkaa kohti laskettu energiankulutus noin 40 {\%}:lla. Rautateiden p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun paikallisliikenteen (s{\"a}hk{\"o}moottorijunat) energiankulutuksen kausivaihtelu on suuri l{\"a}mmitysenergian tarpeen mukaan. Lyhennett{\"a}ess{\"a} pys{\"a}kkiv{\"a}li 5 km:sta l km:iin lis{\"a}{\"a}ntyy energiankulutus yli kaksinkertaiseksi. Eri lentokonetyyppien polttonesteenkulutus vaihtelee 4,5 - 7,9 kg/l00 hkm pienempien arvojen vastatessa 1 389 km:n ja suurempien 463 km:n lentomatkoja. Eri liikennemuotojen polttonesteenkulutusarvot on muunnettu vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon liikennev{\"a}lineiden k{\"a}ytt{\"o}valmiuden yll{\"a}pit{\"a}miseksi tarvittava energiankulutus ja muuntamlla eri polttonestelaadut raaka{\"o}ljyvastaavuudeksi. S{\"a}hk{\"o}energia on muunnettu {\"o}ljyksi oletetulla 35 {\%}:n hy{\"o}tysuhteella.",
author = "Harri Kallberg",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1611-7",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kallberg, H 1982, Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 160, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. / Kallberg, Harri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 77 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 160).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla

AU - Kallberg, Harri

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tarkastellan kirjallisuuden perusteella henkilöliikenteen energiankutusta eri kuljetusmuodoilla, joita ovat yksityiset henkilöautoit, taksit, linja-auto, juna ja lentokoneliikenne. Henkilöautojen keskimääräinen polttonesteenkulutus on johdettavissa autokannan ECE-15-polttoneesteen kulutusmittaustuloksista tekemällä niihin lämpötilaa ja kuormitusta vastaavat korjaukset. Keskimääräinen kulutus täsmää mittaustuloksiin jos ECE-15-testin kaupunkiajojakson katsotaan edustavan 30 %:a tasaisen nopeuden 90 km/h 60 %:a ja tasaisen nopeuden 120 km/h 10 %:a ajosuoritteesta. Lämpötilakorjaus koetuloksiin ja keskilämpötiloihin perustuen on 6 %. Tilastollisen vertailun perusteella henkilöauton polttonesteenkulutus pikallisliikenteessä on 26 % keskiarvoa korkeampi ja kaukoliikenteessä 12 % keskiarvoa alhaisempi . Taksiliikenteen energiankulutus liikennesuoritetta kohti on yksityisten henkilöautojen arvoa korkeamp,i koska tyhjänäajon osuus on suurempi. Kaukoliikenteessä linja-auton polttonesteenkulutukselle on johdettu malli tien mäkisyyden, matkustajaäärän ja keskimääräisen pysähdysvälin mukaan. .Mäkisyyden kasvu 0:sta 20 m:iin/km nostaa polttonesteenkulutusta n. 25 % ja pysäkkivälin muutos 5 km:sta 20 km:iin laskee sitä vastaavasti noin 14 %. Täyden linja-auton polttonesteenkulutus on n. l0 % suurempi kuin tyhjän. Paikallisliikenteen linja-autolle on johdettu polttonesteenkulutusmalli matkustajamäärän ja pysäkkivälin mukaan. Tällöin täysi linja-auto kuluttaa noin 17 % enemmän kuin tyhjä ja pysäkkivälin lyhentäminen 3 km:sta 0,5 km:iin lisää kulutusta noin 65 %. Pikajunien energiankulutus selitetään vaunuluvulla ja matkustajamäärällä, joista jälkimmäisellä on vähäinen merkitys. Laskelmat on tehty erikseen sähkö- ja dieselvedolle. Vaunuluvun kasvaessa 3:sta 15:een vähenee paikkaa kohti laskettu energiankulutus noin 40 %:lla. Rautateiden pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen (sähkömoottorijunat) energiankulutuksen kausivaihtelu on suuri lämmitysenergian tarpeen mukaan. Lyhennettäessä pysäkkiväli 5 km:sta l km:iin lisääntyy energiankulutus yli kaksinkertaiseksi. Eri lentokonetyyppien polttonesteenkulutus vaihtelee 4,5 - 7,9 kg/l00 hkm pienempien arvojen vastatessa 1 389 km:n ja suurempien 463 km:n lentomatkoja. Eri liikennemuotojen polttonesteenkulutusarvot on muunnettu vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon liikennevälineiden käyttövalmiuden ylläpitämiseksi tarvittava energiankulutus ja muuntamlla eri polttonestelaadut raakaöljyvastaavuudeksi. Sähköenergia on muunnettu öljyksi oletetulla 35 %:n hyötysuhteella.

AB - Tarkastellan kirjallisuuden perusteella henkilöliikenteen energiankutusta eri kuljetusmuodoilla, joita ovat yksityiset henkilöautoit, taksit, linja-auto, juna ja lentokoneliikenne. Henkilöautojen keskimääräinen polttonesteenkulutus on johdettavissa autokannan ECE-15-polttoneesteen kulutusmittaustuloksista tekemällä niihin lämpötilaa ja kuormitusta vastaavat korjaukset. Keskimääräinen kulutus täsmää mittaustuloksiin jos ECE-15-testin kaupunkiajojakson katsotaan edustavan 30 %:a tasaisen nopeuden 90 km/h 60 %:a ja tasaisen nopeuden 120 km/h 10 %:a ajosuoritteesta. Lämpötilakorjaus koetuloksiin ja keskilämpötiloihin perustuen on 6 %. Tilastollisen vertailun perusteella henkilöauton polttonesteenkulutus pikallisliikenteessä on 26 % keskiarvoa korkeampi ja kaukoliikenteessä 12 % keskiarvoa alhaisempi . Taksiliikenteen energiankulutus liikennesuoritetta kohti on yksityisten henkilöautojen arvoa korkeamp,i koska tyhjänäajon osuus on suurempi. Kaukoliikenteessä linja-auton polttonesteenkulutukselle on johdettu malli tien mäkisyyden, matkustajaäärän ja keskimääräisen pysähdysvälin mukaan. .Mäkisyyden kasvu 0:sta 20 m:iin/km nostaa polttonesteenkulutusta n. 25 % ja pysäkkivälin muutos 5 km:sta 20 km:iin laskee sitä vastaavasti noin 14 %. Täyden linja-auton polttonesteenkulutus on n. l0 % suurempi kuin tyhjän. Paikallisliikenteen linja-autolle on johdettu polttonesteenkulutusmalli matkustajamäärän ja pysäkkivälin mukaan. Tällöin täysi linja-auto kuluttaa noin 17 % enemmän kuin tyhjä ja pysäkkivälin lyhentäminen 3 km:sta 0,5 km:iin lisää kulutusta noin 65 %. Pikajunien energiankulutus selitetään vaunuluvulla ja matkustajamäärällä, joista jälkimmäisellä on vähäinen merkitys. Laskelmat on tehty erikseen sähkö- ja dieselvedolle. Vaunuluvun kasvaessa 3:sta 15:een vähenee paikkaa kohti laskettu energiankulutus noin 40 %:lla. Rautateiden pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen (sähkömoottorijunat) energiankulutuksen kausivaihtelu on suuri lämmitysenergian tarpeen mukaan. Lyhennettäessä pysäkkiväli 5 km:sta l km:iin lisääntyy energiankulutus yli kaksinkertaiseksi. Eri lentokonetyyppien polttonesteenkulutus vaihtelee 4,5 - 7,9 kg/l00 hkm pienempien arvojen vastatessa 1 389 km:n ja suurempien 463 km:n lentomatkoja. Eri liikennemuotojen polttonesteenkulutusarvot on muunnettu vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon liikennevälineiden käyttövalmiuden ylläpitämiseksi tarvittava energiankulutus ja muuntamlla eri polttonestelaadut raakaöljyvastaavuudeksi. Sähköenergia on muunnettu öljyksi oletetulla 35 %:n hyötysuhteella.

M3 - Report

SN - 951-38-1611-7

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kallberg H. Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 77 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 160).