TY - BOOK
T1 - Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla
AU - Kallberg, Harri
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Tarkastellan kirjallisuuden perusteella henkilöliikenteen
energiankutusta eri kuljetusmuodoilla, joita ovat
yksityiset henkilöautoit, taksit, linja-auto, juna ja
lentokoneliikenne.
Henkilöautojen keskimääräinen polttonesteenkulutus on
johdettavissa autokannan ECE-15-polttoneesteen
kulutusmittaustuloksista tekemällä niihin lämpötilaa ja
kuormitusta vastaavat korjaukset. Keskimääräinen kulutus
täsmää mittaustuloksiin jos ECE-15-testin
kaupunkiajojakson katsotaan edustavan 30 %:a tasaisen
nopeuden 90 km/h 60 %:a ja tasaisen nopeuden 120 km/h 10
%:a ajosuoritteesta. Lämpötilakorjaus koetuloksiin ja
keskilämpötiloihin perustuen on 6 %. Tilastollisen
vertailun perusteella henkilöauton polttonesteenkulutus
pikallisliikenteessä on 26 % keskiarvoa korkeampi ja
kaukoliikenteessä 12 % keskiarvoa alhaisempi .
Taksiliikenteen energiankulutus liikennesuoritetta kohti
on yksityisten henkilöautojen arvoa korkeamp,i koska
tyhjänäajon osuus on suurempi.
Kaukoliikenteessä linja-auton polttonesteenkulutukselle
on johdettu malli tien mäkisyyden, matkustajaäärän ja
keskimääräisen pysähdysvälin mukaan. .Mäkisyyden kasvu
0:sta 20 m:iin/km nostaa polttonesteenkulutusta n. 25 %
ja pysäkkivälin muutos 5 km:sta 20 km:iin laskee sitä
vastaavasti noin 14 %. Täyden linja-auton
polttonesteenkulutus on n. l0 % suurempi kuin tyhjän.
Paikallisliikenteen linja-autolle on johdettu
polttonesteenkulutusmalli matkustajamäärän ja
pysäkkivälin mukaan. Tällöin täysi linja-auto kuluttaa
noin 17 % enemmän kuin tyhjä ja pysäkkivälin lyhentäminen
3 km:sta 0,5 km:iin lisää kulutusta noin 65 %.
Pikajunien energiankulutus selitetään vaunuluvulla ja
matkustajamäärällä, joista jälkimmäisellä on vähäinen
merkitys. Laskelmat on tehty erikseen sähkö- ja
dieselvedolle. Vaunuluvun kasvaessa 3:sta 15:een vähenee
paikkaa kohti laskettu energiankulutus noin 40 %:lla.
Rautateiden pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen
(sähkömoottorijunat) energiankulutuksen kausivaihtelu on
suuri lämmitysenergian tarpeen mukaan. Lyhennettäessä
pysäkkiväli 5 km:sta l km:iin lisääntyy energiankulutus
yli kaksinkertaiseksi.
Eri lentokonetyyppien polttonesteenkulutus vaihtelee 4,5
- 7,9 kg/l00 hkm pienempien arvojen vastatessa 1 389 km:n
ja suurempien 463 km:n lentomatkoja.
Eri liikennemuotojen polttonesteenkulutusarvot on
muunnettu vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon
liikennevälineiden käyttövalmiuden ylläpitämiseksi
tarvittava energiankulutus ja muuntamlla eri
polttonestelaadut raakaöljyvastaavuudeksi. Sähköenergia
on muunnettu öljyksi oletetulla 35 %:n hyötysuhteella.
AB - Tarkastellan kirjallisuuden perusteella henkilöliikenteen
energiankutusta eri kuljetusmuodoilla, joita ovat
yksityiset henkilöautoit, taksit, linja-auto, juna ja
lentokoneliikenne.
Henkilöautojen keskimääräinen polttonesteenkulutus on
johdettavissa autokannan ECE-15-polttoneesteen
kulutusmittaustuloksista tekemällä niihin lämpötilaa ja
kuormitusta vastaavat korjaukset. Keskimääräinen kulutus
täsmää mittaustuloksiin jos ECE-15-testin
kaupunkiajojakson katsotaan edustavan 30 %:a tasaisen
nopeuden 90 km/h 60 %:a ja tasaisen nopeuden 120 km/h 10
%:a ajosuoritteesta. Lämpötilakorjaus koetuloksiin ja
keskilämpötiloihin perustuen on 6 %. Tilastollisen
vertailun perusteella henkilöauton polttonesteenkulutus
pikallisliikenteessä on 26 % keskiarvoa korkeampi ja
kaukoliikenteessä 12 % keskiarvoa alhaisempi .
Taksiliikenteen energiankulutus liikennesuoritetta kohti
on yksityisten henkilöautojen arvoa korkeamp,i koska
tyhjänäajon osuus on suurempi.
Kaukoliikenteessä linja-auton polttonesteenkulutukselle
on johdettu malli tien mäkisyyden, matkustajaäärän ja
keskimääräisen pysähdysvälin mukaan. .Mäkisyyden kasvu
0:sta 20 m:iin/km nostaa polttonesteenkulutusta n. 25 %
ja pysäkkivälin muutos 5 km:sta 20 km:iin laskee sitä
vastaavasti noin 14 %. Täyden linja-auton
polttonesteenkulutus on n. l0 % suurempi kuin tyhjän.
Paikallisliikenteen linja-autolle on johdettu
polttonesteenkulutusmalli matkustajamäärän ja
pysäkkivälin mukaan. Tällöin täysi linja-auto kuluttaa
noin 17 % enemmän kuin tyhjä ja pysäkkivälin lyhentäminen
3 km:sta 0,5 km:iin lisää kulutusta noin 65 %.
Pikajunien energiankulutus selitetään vaunuluvulla ja
matkustajamäärällä, joista jälkimmäisellä on vähäinen
merkitys. Laskelmat on tehty erikseen sähkö- ja
dieselvedolle. Vaunuluvun kasvaessa 3:sta 15:een vähenee
paikkaa kohti laskettu energiankulutus noin 40 %:lla.
Rautateiden pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen
(sähkömoottorijunat) energiankulutuksen kausivaihtelu on
suuri lämmitysenergian tarpeen mukaan. Lyhennettäessä
pysäkkiväli 5 km:sta l km:iin lisääntyy energiankulutus
yli kaksinkertaiseksi.
Eri lentokonetyyppien polttonesteenkulutus vaihtelee 4,5
- 7,9 kg/l00 hkm pienempien arvojen vastatessa 1 389 km:n
ja suurempien 463 km:n lentomatkoja.
Eri liikennemuotojen polttonesteenkulutusarvot on
muunnettu vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon
liikennevälineiden käyttövalmiuden ylläpitämiseksi
tarvittava energiankulutus ja muuntamlla eri
polttonestelaadut raakaöljyvastaavuudeksi. Sähköenergia
on muunnettu öljyksi oletetulla 35 %:n hyötysuhteella.
M3 - Report
SN - 951-38-1611-7
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Henkilöliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -