HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa

Uusien kasvihuonekaasujen, HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä rikkiheksafluoridin (SF6), päästöjen ennakoidaan kasvavan maailmanlaajuisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Päästöjen lähteissä, määrissä ja kehitysennusteissa on eri maiden välillä huomattavia eroja, jotka riippuvat pääasiassa maiden teollisuuden rakenteesta ja otsonia heikentävien yhdisteiden käytön korvautumisesta HFC- ja PFC-yhdisteillä. Tässä selvityksessä tarkastellaan Suomen uusien kasvihuonekaasujen päästöjen kehittymistä lähitulevaisuudessa sekä siitä johtuvaa päästöjen vähennystarvetta. Päästöjen vähennysmenetelminä tarkasteltiin erilaisten teknisten toimenpiteiden soveltuvuutta sekä niiden avulla saavutettavaa päästövähennyspotentiaalia ja toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Suomessa uusien kasvihuonekaasujen päästöt ovat tällä hetkellä noin 0,5 Mt CO2-ekvivalenttia. Päästöjen arvioitiin kasvavan noin nelinkertaisiksi vuoteen 2010 ja noin viisinkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä, jolloin niiden osuus kaikkien Kioton pöytäkirjan alaisten kasvihuonekaasujen päästöistä olisi paljon nykyistä suurempi. Suomessa päästöjen ennakoituun kasvuun vaikuttaa merkittävimmin otsonia heikentävien kylmäaineiden käytön korvautuminen pääasiassa HFC-yhdisteistä koostuvilla kylmäaineilla, joiden päästöjen arvioitiin muodostavan lähes 90 % yhteenlasketuista uusien kaasujen päästöistä kuluvan vuosituhannen toisella vuosikymmenellä. Päästövähennystoimenpiteiden soveltaminen käytössä olevaan laitekantaan on yleensä tehottomampaa ja ongelmallisempaa kuin sovellettaessa vastaavanlaisia toimia uuteen laitekantaan. Tästä syystä päästöjen vähennyspotentiaali on osittain sidoksissa toimien käyttöönottoaikatauluun. Tässä selvityksessä toimenpiteiden käyttöönotto ajoitettiin pääsääntöisesti vuoden 2002 alkuun ja toimenpiteinä arvioitiin kahta erityyppistä teknistä menetelmää, joista toinen liittyy käytettävän tekniikan tai päästöjä aiheuttavien yhdisteiden korvaamiseen ja toinen kaasuvuotojen vähentämiseen. HFC-kylmäaineiden tarvetta vähentävien teknisten ratkaisujen toteuttaminen osoittautui selvästi kalliimmaksi vaihtoehdoksi kuin vuotojen vähentäminen, jolle päästövähenemällä painotettujen keskimääräisten arvioitiin olevan noin 80 mk/t CO2-ekv. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella (2008-2012) ja noin 60 mk/t CO2-ekv. vuonna 2020. Vaihtoehtoisilla tekniikoilla ja aineilla arvioitiin saavutettavan suurempia päästövähenemiä kuin vuotoja vähentämällä, mutta niiden soveltuvuus on myös selvästi rajoitetumpi. Yhteenlaskettuna eri toimilla saavutettavat päästövähenemät arvioitiin Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella noin 50 %:ksi ja vuonna 2020 noin 50-65 %:ksi uusien kaasujen päästöistä.