Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

Translated title of the contribution: High performance ventilation in animal houses

Ismo Heimonen, Jorma Heikkinen, Keijo Kovanen, Jarmo Laamanen, Tuomo Ojanen, Jouko Piippo, Tapani Kivinen, Pekka Jauhiainen, Jarmo Lehtinen, Sakari Alasuutari, Kyösti Louhelainen, Jukka Mäittälä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomen maatalouden tilakoot ovat suurentuneet ja suurten tuotantoyksiköiden osuus kokonaistuotannosta on kasvanut viimeisen 20-30 vuoden aikana. Uudet tuotantorakennukset ovat huomattavasti suurempia kuin ennen. Tilakokojen ja eläinmäärien kasvamisen myötä sisäilmastoon ja rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset (lämpö, kosteus, kaasumaiset epäpuhtaudet) ovat lisääntyneet, joten tuotantorakennuksen ilmanvaihdolta vaaditaan paljon, jotta eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen kannalta optimaaliset olosuhteet voidaan taata. Tutkimuksessa kuvattiin periaatteet kylmän ilmanalan kotieläinrakennusten ilmanvaihdon suunnittelua varten. Sekä koneellinen että painovoimainen ilmanvaihto vaativat suunnittelua. Lämmitettävät rakennukset ja tasaista lämpöä vaativa tuotanto edellyttävät yleensä koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Esitetyt periaateratkaisut perustuvat maatilarakennuksissa tehtyihin ilmanvaihtojärjestelmien laskennallisiin tarkasteluihin sekä suorituskyvyn mittauksiin käytännön kohteissa. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten järjestelmien tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta. Tutkimuksen kohteena olivat tuotantotilat, joissa kasvatettiin lypsykarjaa, sikoja, kanoja tai hevosia. Tutkituissa kotieläinrakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmien taso vaihteli hyvin paljon. Kaikissa tutkimuskohteina olleissa rakennuksissa oli tarpeen tehdä korjaustoimenpiteitä ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmiin. Muutostarpeet kohteissa olivat kuitenkin yleensä vähäisiä ja liittyivät esimerkiksi mittausantureiden sijoituspaikkoihin tai ohjauslaitteiden säätöihin ja asetuksiin. Ilmanvaihto kotieläinrakennuksissa toimii silti yleisesti ottaen heikosti, joten maatiloilla pitäisi kiinnittää ilmanvaihdon korjaustoimenpiteisiin nykyistä enemmän huomiota. Toimiva ilmanvaihto edistää työntekijöiden terveyttä, parantaa viihtyvyyttä ja lisää työn tuottavuutta. Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa voidaan parantaa kehittämällä suunnittelua, markkinoille tulevaa uutta teknologiaa, rakentamisen ohjeita ja määräyksiä sekä erityisesti koulutusta. Sisäilman laadun parantaminen alkaa hyvästä ilmanvaihdon suunnittelusta ja toteutuksen laadunvalvonnasta. Laadun varmistuksen tukena voidaan käyttää VTT:n laatiman ToVa-käsikirjan periaatteita (ToVa - Toimivuuden varmistaminen). Kirjasta tehtiin tässä projektissa oma versio, ns. Maatila-ToVa-käsikirja. ToVa-toimintaperiaatteiden mukaan aluksi määritetään sisäilmatavoitteet, jotka teknisen järjestelmän on toteutettava. Lopputulos varmennetaan käyttöönottotarkastuksessa sekä mahdollisesti myös käytön aikana tehtävin sisäilmastomittauksin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages149
ISBN (Electronic)978-951-38-7555-8
Publication statusPublished - 2009
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
Number2521
ISSN1235-0605

Fingerprint

animal housing

Keywords

  • ventilation
  • performance
  • animal houses
  • cold climate

Cite this

Heimonen, I., Heikkinen, J., Kovanen, K., Laamanen, J., Ojanen, T., Piippo, J., ... Mäittälä, J. (2009). Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2521
Heimonen, Ismo ; Heikkinen, Jorma ; Kovanen, Keijo ; Laamanen, Jarmo ; Ojanen, Tuomo ; Piippo, Jouko ; Kivinen, Tapani ; Jauhiainen, Pekka ; Lehtinen, Jarmo ; Alasuutari, Sakari ; Louhelainen, Kyösti ; Mäittälä, Jukka. / Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 149 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2521).
@book{d7e9fca9cb814865af02f6f0a39460c3,
title = "Maatalouden kotiel{\"a}inrakennusten toimiva ilmanvaihto",
abstract = "Suomen maatalouden tilakoot ovat suurentuneet ja suurten tuotantoyksik{\"o}iden osuus kokonaistuotannosta on kasvanut viimeisen 20-30 vuoden aikana. Uudet tuotantorakennukset ovat huomattavasti suurempia kuin ennen. Tilakokojen ja el{\"a}inm{\"a}{\"a}rien kasvamisen my{\"o}t{\"a} sis{\"a}ilmastoon ja rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset (l{\"a}mp{\"o}, kosteus, kaasumaiset ep{\"a}puhtaudet) ovat lis{\"a}{\"a}ntyneet, joten tuotantorakennuksen ilmanvaihdolta vaaditaan paljon, jotta el{\"a}inten hyvinvoinnin ja tuotoksen kannalta optimaaliset olosuhteet voidaan taata. Tutkimuksessa kuvattiin periaatteet kylm{\"a}n ilmanalan kotiel{\"a}inrakennusten ilmanvaihdon suunnittelua varten. Sek{\"a} koneellinen ett{\"a} painovoimainen ilmanvaihto vaativat suunnittelua. L{\"a}mmitett{\"a}v{\"a}t rakennukset ja tasaista l{\"a}mp{\"o}{\"a} vaativa tuotanto edellytt{\"a}v{\"a}t yleens{\"a} koneellista ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Esitetyt periaateratkaisut perustuvat maatilarakennuksissa tehtyihin ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien laskennallisiin tarkasteluihin sek{\"a} suorituskyvyn mittauksiin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kohteissa. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten j{\"a}rjestelmien tehokkuutta ja k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuutta. Tutkimuksen kohteena olivat tuotantotilat, joissa kasvatettiin lypsykarjaa, sikoja, kanoja tai hevosia. Tutkituissa kotiel{\"a}inrakennuksissa ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien taso vaihteli hyvin paljon. Kaikissa tutkimuskohteina olleissa rakennuksissa oli tarpeen tehd{\"a} korjaustoimenpiteit{\"a} ilmanvaihto- tai l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmiin. Muutostarpeet kohteissa olivat kuitenkin yleens{\"a} v{\"a}h{\"a}isi{\"a} ja liittyiv{\"a}t esimerkiksi mittausantureiden sijoituspaikkoihin tai ohjauslaitteiden s{\"a}{\"a}t{\"o}ihin ja asetuksiin. Ilmanvaihto kotiel{\"a}inrakennuksissa toimii silti yleisesti ottaen heikosti, joten maatiloilla pit{\"a}isi kiinnitt{\"a}{\"a} ilmanvaihdon korjaustoimenpiteisiin nykyist{\"a} enemm{\"a}n huomiota. Toimiva ilmanvaihto edist{\"a}{\"a} ty{\"o}ntekij{\"o}iden terveytt{\"a}, parantaa viihtyvyytt{\"a} ja lis{\"a}{\"a} ty{\"o}n tuottavuutta. Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa voidaan parantaa kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} suunnittelua, markkinoille tulevaa uutta teknologiaa, rakentamisen ohjeita ja m{\"a}{\"a}r{\"a}yksi{\"a} sek{\"a} erityisesti koulutusta. Sis{\"a}ilman laadun parantaminen alkaa hyv{\"a}st{\"a} ilmanvaihdon suunnittelusta ja toteutuksen laadunvalvonnasta. Laadun varmistuksen tukena voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} VTT:n laatiman ToVa-k{\"a}sikirjan periaatteita (ToVa - Toimivuuden varmistaminen). Kirjasta tehtiin t{\"a}ss{\"a} projektissa oma versio, ns. Maatila-ToVa-k{\"a}sikirja. ToVa-toimintaperiaatteiden mukaan aluksi m{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n sis{\"a}ilmatavoitteet, jotka teknisen j{\"a}rjestelm{\"a}n on toteutettava. Lopputulos varmennetaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottotarkastuksessa sek{\"a} mahdollisesti my{\"o}s k{\"a}yt{\"o}n aikana teht{\"a}vin sis{\"a}ilmastomittauksin.",
keywords = "ventilation, performance, animal houses, cold climate",
author = "Ismo Heimonen and Jorma Heikkinen and Keijo Kovanen and Jarmo Laamanen and Tuomo Ojanen and Jouko Piippo and Tapani Kivinen and Pekka Jauhiainen and Jarmo Lehtinen and Sakari Alasuutari and Ky{\"o}sti Louhelainen and Jukka M{\"a}itt{\"a}l{\"a}",
note = "Project code: 30771",
year = "2009",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2521",
address = "Finland",

}

Heimonen, I, Heikkinen, J, Kovanen, K, Laamanen, J, Ojanen, T, Piippo, J, Kivinen, T, Jauhiainen, P, Lehtinen, J, Alasuutari, S, Louhelainen, K & Mäittälä, J 2009, Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2521, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto. / Heimonen, Ismo; Heikkinen, Jorma; Kovanen, Keijo; Laamanen, Jarmo; Ojanen, Tuomo; Piippo, Jouko; Kivinen, Tapani; Jauhiainen, Pekka; Lehtinen, Jarmo; Alasuutari, Sakari; Louhelainen, Kyösti; Mäittälä, Jukka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 149 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2521).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

AU - Heimonen, Ismo

AU - Heikkinen, Jorma

AU - Kovanen, Keijo

AU - Laamanen, Jarmo

AU - Ojanen, Tuomo

AU - Piippo, Jouko

AU - Kivinen, Tapani

AU - Jauhiainen, Pekka

AU - Lehtinen, Jarmo

AU - Alasuutari, Sakari

AU - Louhelainen, Kyösti

AU - Mäittälä, Jukka

N1 - Project code: 30771

PY - 2009

Y1 - 2009

N2 - Suomen maatalouden tilakoot ovat suurentuneet ja suurten tuotantoyksiköiden osuus kokonaistuotannosta on kasvanut viimeisen 20-30 vuoden aikana. Uudet tuotantorakennukset ovat huomattavasti suurempia kuin ennen. Tilakokojen ja eläinmäärien kasvamisen myötä sisäilmastoon ja rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset (lämpö, kosteus, kaasumaiset epäpuhtaudet) ovat lisääntyneet, joten tuotantorakennuksen ilmanvaihdolta vaaditaan paljon, jotta eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen kannalta optimaaliset olosuhteet voidaan taata. Tutkimuksessa kuvattiin periaatteet kylmän ilmanalan kotieläinrakennusten ilmanvaihdon suunnittelua varten. Sekä koneellinen että painovoimainen ilmanvaihto vaativat suunnittelua. Lämmitettävät rakennukset ja tasaista lämpöä vaativa tuotanto edellyttävät yleensä koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Esitetyt periaateratkaisut perustuvat maatilarakennuksissa tehtyihin ilmanvaihtojärjestelmien laskennallisiin tarkasteluihin sekä suorituskyvyn mittauksiin käytännön kohteissa. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten järjestelmien tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta. Tutkimuksen kohteena olivat tuotantotilat, joissa kasvatettiin lypsykarjaa, sikoja, kanoja tai hevosia. Tutkituissa kotieläinrakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmien taso vaihteli hyvin paljon. Kaikissa tutkimuskohteina olleissa rakennuksissa oli tarpeen tehdä korjaustoimenpiteitä ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmiin. Muutostarpeet kohteissa olivat kuitenkin yleensä vähäisiä ja liittyivät esimerkiksi mittausantureiden sijoituspaikkoihin tai ohjauslaitteiden säätöihin ja asetuksiin. Ilmanvaihto kotieläinrakennuksissa toimii silti yleisesti ottaen heikosti, joten maatiloilla pitäisi kiinnittää ilmanvaihdon korjaustoimenpiteisiin nykyistä enemmän huomiota. Toimiva ilmanvaihto edistää työntekijöiden terveyttä, parantaa viihtyvyyttä ja lisää työn tuottavuutta. Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa voidaan parantaa kehittämällä suunnittelua, markkinoille tulevaa uutta teknologiaa, rakentamisen ohjeita ja määräyksiä sekä erityisesti koulutusta. Sisäilman laadun parantaminen alkaa hyvästä ilmanvaihdon suunnittelusta ja toteutuksen laadunvalvonnasta. Laadun varmistuksen tukena voidaan käyttää VTT:n laatiman ToVa-käsikirjan periaatteita (ToVa - Toimivuuden varmistaminen). Kirjasta tehtiin tässä projektissa oma versio, ns. Maatila-ToVa-käsikirja. ToVa-toimintaperiaatteiden mukaan aluksi määritetään sisäilmatavoitteet, jotka teknisen järjestelmän on toteutettava. Lopputulos varmennetaan käyttöönottotarkastuksessa sekä mahdollisesti myös käytön aikana tehtävin sisäilmastomittauksin.

AB - Suomen maatalouden tilakoot ovat suurentuneet ja suurten tuotantoyksiköiden osuus kokonaistuotannosta on kasvanut viimeisen 20-30 vuoden aikana. Uudet tuotantorakennukset ovat huomattavasti suurempia kuin ennen. Tilakokojen ja eläinmäärien kasvamisen myötä sisäilmastoon ja rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset (lämpö, kosteus, kaasumaiset epäpuhtaudet) ovat lisääntyneet, joten tuotantorakennuksen ilmanvaihdolta vaaditaan paljon, jotta eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen kannalta optimaaliset olosuhteet voidaan taata. Tutkimuksessa kuvattiin periaatteet kylmän ilmanalan kotieläinrakennusten ilmanvaihdon suunnittelua varten. Sekä koneellinen että painovoimainen ilmanvaihto vaativat suunnittelua. Lämmitettävät rakennukset ja tasaista lämpöä vaativa tuotanto edellyttävät yleensä koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Esitetyt periaateratkaisut perustuvat maatilarakennuksissa tehtyihin ilmanvaihtojärjestelmien laskennallisiin tarkasteluihin sekä suorituskyvyn mittauksiin käytännön kohteissa. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten järjestelmien tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta. Tutkimuksen kohteena olivat tuotantotilat, joissa kasvatettiin lypsykarjaa, sikoja, kanoja tai hevosia. Tutkituissa kotieläinrakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmien taso vaihteli hyvin paljon. Kaikissa tutkimuskohteina olleissa rakennuksissa oli tarpeen tehdä korjaustoimenpiteitä ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmiin. Muutostarpeet kohteissa olivat kuitenkin yleensä vähäisiä ja liittyivät esimerkiksi mittausantureiden sijoituspaikkoihin tai ohjauslaitteiden säätöihin ja asetuksiin. Ilmanvaihto kotieläinrakennuksissa toimii silti yleisesti ottaen heikosti, joten maatiloilla pitäisi kiinnittää ilmanvaihdon korjaustoimenpiteisiin nykyistä enemmän huomiota. Toimiva ilmanvaihto edistää työntekijöiden terveyttä, parantaa viihtyvyyttä ja lisää työn tuottavuutta. Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa voidaan parantaa kehittämällä suunnittelua, markkinoille tulevaa uutta teknologiaa, rakentamisen ohjeita ja määräyksiä sekä erityisesti koulutusta. Sisäilman laadun parantaminen alkaa hyvästä ilmanvaihdon suunnittelusta ja toteutuksen laadunvalvonnasta. Laadun varmistuksen tukena voidaan käyttää VTT:n laatiman ToVa-käsikirjan periaatteita (ToVa - Toimivuuden varmistaminen). Kirjasta tehtiin tässä projektissa oma versio, ns. Maatila-ToVa-käsikirja. ToVa-toimintaperiaatteiden mukaan aluksi määritetään sisäilmatavoitteet, jotka teknisen järjestelmän on toteutettava. Lopputulos varmennetaan käyttöönottotarkastuksessa sekä mahdollisesti myös käytön aikana tehtävin sisäilmastomittauksin.

KW - ventilation

KW - performance

KW - animal houses

KW - cold climate

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heimonen I, Heikkinen J, Kovanen K, Laamanen J, Ojanen T, Piippo J et al. Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 149 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2521).