Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa

Ari Lehto

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Hihnojen käyttäytymistä matalissa lämpötiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnavälitystä käytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa lämpötiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin käyttölämpötila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa lämpötiloissa suurin este hihnojen luotettavalle toiminnalle aiheutuu kumimateriaalin jäykistymisestä ja haurastumisesta. Pakkasenkeston kannalta huonoimpaan hihnaan syntyi vaurioita jo -30 C:n lämpötilassa ja yksi hihnatyyppi ei vaurioitunut vielä -70 C:n lämpötilassakaan. Eri tekijöiden vaikutusta hihnojen pakkasenkestoon tutkittiin kokeellisesti. Hihnapyörän koko vaikutti rikkoontumislämpötiloihin selvästi, mutta kiristystavan ja kuormituksen vaikutus oli vähäinen. Varastointiajan pidentäminen tunnista 15 vuorokauteen vaikutti osaan hihnoista jäykistävästi. Hihnan rakenne vaikutti syntyneisiin vaurioihin ja käynnistysvastuksiin. Lyhytaikaisissa kokeissa hihnojen selkäosan kumikerrokseen syntyneet murtumat olivat vähemmän haitallisia kuin runko-osan kumikerroksen repeämät. Eri rakenteisten hihnojen käynnistysvastuksissa oli suuria eroja, ja hammastettujen tyyppien vastukset olivat selvästi pienempiä kuin hammastamattomien.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages50
ISBN (Print)951-38-2867-0
Publication statusPublished - 1987
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number716
ISSN0358-5085

Keywords

  • belt drives
  • cold weather tests
  • low temperature tests

Cite this

Lehto, A. (1987). Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 716
Lehto, Ari. / Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 716).
@book{ab4f893d6f474f7ca2d00223213cc588,
title = "Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa",
abstract = "Hihnojen k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} matalissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnav{\"a}lityst{\"a} k{\"a}ytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin k{\"a}ytt{\"o}l{\"a}mp{\"o}tila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa suurin este hihnojen luotettavalle toiminnalle aiheutuu kumimateriaalin j{\"a}ykistymisest{\"a} ja haurastumisesta. Pakkasenkeston kannalta huonoimpaan hihnaan syntyi vaurioita jo -30 C:n l{\"a}mp{\"o}tilassa ja yksi hihnatyyppi ei vaurioitunut viel{\"a} -70 C:n l{\"a}mp{\"o}tilassakaan. Eri tekij{\"o}iden vaikutusta hihnojen pakkasenkestoon tutkittiin kokeellisesti. Hihnapy{\"o}r{\"a}n koko vaikutti rikkoontumisl{\"a}mp{\"o}tiloihin selv{\"a}sti, mutta kiristystavan ja kuormituksen vaikutus oli v{\"a}h{\"a}inen. Varastointiajan pident{\"a}minen tunnista 15 vuorokauteen vaikutti osaan hihnoista j{\"a}ykist{\"a}v{\"a}sti. Hihnan rakenne vaikutti syntyneisiin vaurioihin ja k{\"a}ynnistysvastuksiin. Lyhytaikaisissa kokeissa hihnojen selk{\"a}osan kumikerrokseen syntyneet murtumat olivat v{\"a}hemm{\"a}n haitallisia kuin runko-osan kumikerroksen repe{\"a}m{\"a}t. Eri rakenteisten hihnojen k{\"a}ynnistysvastuksissa oli suuria eroja, ja hammastettujen tyyppien vastukset olivat selv{\"a}sti pienempi{\"a} kuin hammastamattomien.",
keywords = "belt drives, cold weather tests, low temperature tests",
author = "Ari Lehto",
year = "1987",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2867-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "716",
address = "Finland",

}

Lehto, A 1987, Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 716, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa. / Lehto, Ari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 716).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa

AU - Lehto, Ari

PY - 1987

Y1 - 1987

N2 - Hihnojen käyttäytymistä matalissa lämpötiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnavälitystä käytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa lämpötiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin käyttölämpötila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa lämpötiloissa suurin este hihnojen luotettavalle toiminnalle aiheutuu kumimateriaalin jäykistymisestä ja haurastumisesta. Pakkasenkeston kannalta huonoimpaan hihnaan syntyi vaurioita jo -30 C:n lämpötilassa ja yksi hihnatyyppi ei vaurioitunut vielä -70 C:n lämpötilassakaan. Eri tekijöiden vaikutusta hihnojen pakkasenkestoon tutkittiin kokeellisesti. Hihnapyörän koko vaikutti rikkoontumislämpötiloihin selvästi, mutta kiristystavan ja kuormituksen vaikutus oli vähäinen. Varastointiajan pidentäminen tunnista 15 vuorokauteen vaikutti osaan hihnoista jäykistävästi. Hihnan rakenne vaikutti syntyneisiin vaurioihin ja käynnistysvastuksiin. Lyhytaikaisissa kokeissa hihnojen selkäosan kumikerrokseen syntyneet murtumat olivat vähemmän haitallisia kuin runko-osan kumikerroksen repeämät. Eri rakenteisten hihnojen käynnistysvastuksissa oli suuria eroja, ja hammastettujen tyyppien vastukset olivat selvästi pienempiä kuin hammastamattomien.

AB - Hihnojen käyttäytymistä matalissa lämpötiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnavälitystä käytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa lämpötiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin käyttölämpötila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa lämpötiloissa suurin este hihnojen luotettavalle toiminnalle aiheutuu kumimateriaalin jäykistymisestä ja haurastumisesta. Pakkasenkeston kannalta huonoimpaan hihnaan syntyi vaurioita jo -30 C:n lämpötilassa ja yksi hihnatyyppi ei vaurioitunut vielä -70 C:n lämpötilassakaan. Eri tekijöiden vaikutusta hihnojen pakkasenkestoon tutkittiin kokeellisesti. Hihnapyörän koko vaikutti rikkoontumislämpötiloihin selvästi, mutta kiristystavan ja kuormituksen vaikutus oli vähäinen. Varastointiajan pidentäminen tunnista 15 vuorokauteen vaikutti osaan hihnoista jäykistävästi. Hihnan rakenne vaikutti syntyneisiin vaurioihin ja käynnistysvastuksiin. Lyhytaikaisissa kokeissa hihnojen selkäosan kumikerrokseen syntyneet murtumat olivat vähemmän haitallisia kuin runko-osan kumikerroksen repeämät. Eri rakenteisten hihnojen käynnistysvastuksissa oli suuria eroja, ja hammastettujen tyyppien vastukset olivat selvästi pienempiä kuin hammastamattomien.

KW - belt drives

KW - cold weather tests

KW - low temperature tests

M3 - Report

SN - 951-38-2867-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lehto A. Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 716).