@book{ab4f893d6f474f7ca2d00223213cc588,
title = "Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa",
abstract = "Hihnojen k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} matalissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnav{\"a}lityst{\"a} k{\"a}ytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin k{\"a}ytt{\"o}l{\"a}mp{\"o}tila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa suurin este hihnojen luotettavalle toiminnalle aiheutuu kumimateriaalin j{\"a}ykistymisest{\"a} ja haurastumisesta. Pakkasenkeston kannalta huonoimpaan hihnaan syntyi vaurioita jo -30 C:n l{\"a}mp{\"o}tilassa ja yksi hihnatyyppi ei vaurioitunut viel{\"a} -70 C:n l{\"a}mp{\"o}tilassakaan. Eri tekij{\"o}iden vaikutusta hihnojen pakkasenkestoon tutkittiin kokeellisesti. Hihnapy{\"o}r{\"a}n koko vaikutti rikkoontumisl{\"a}mp{\"o}tiloihin selv{\"a}sti, mutta kiristystavan ja kuormituksen vaikutus oli v{\"a}h{\"a}inen. Varastointiajan pident{\"a}minen tunnista 15 vuorokauteen vaikutti osaan hihnoista j{\"a}ykist{\"a}v{\"a}sti. Hihnan rakenne vaikutti syntyneisiin vaurioihin ja k{\"a}ynnistysvastuksiin. Lyhytaikaisissa kokeissa hihnojen selk{\"a}osan kumikerrokseen syntyneet murtumat olivat v{\"a}hemm{\"a}n haitallisia kuin runko-osan kumikerroksen repe{\"a}m{\"a}t. Eri rakenteisten hihnojen k{\"a}ynnistysvastuksissa oli suuria eroja, ja hammastettujen tyyppien vastukset olivat selv{\"a}sti pienempi{\"a} kuin hammastamattomien.",
keywords = "belt drives, cold weather tests, low temperature tests",
author = "Ari Lehto",
year = "1987",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2867-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "716",
address = "Finland",
}