Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot

Tiina Koljonen, Jyrki Aakkula, Juha Honkatukia, Sampo Soimakallio, Markus Haakana, Hannu Hirvelä, Harri Kilpeläinen, Leena Kärkkäinen, Juha Laitila, Antti Lehtilä, Heikki Lehtonen, Liisa Maanavilja, Paula Ollila, Hanne Siikavirta, Tarja Tuomainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan 10.12.2019 on kirjattu "Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja." Hallitusohjelmassa ei täsmennetä hiilineutraaliuden määritelmää eikä sitä, miten se tulisi saavuttaa. Suomen osalta keskeinen kysymys hiilineutraaliustavoitteeseen liittyen on paitsi tavoitteen aikataulu ja siihen liittyvä kasvihuonekaasujen (KHK) päästövähennyspolku myös maankäytön nettonielujen kehitys vuoteen 2050. Tässä raportissa on esitetty hiilineutraalisuustavoitteen vaikutuksia Suomen KHK-päästöihin ja -poistumiin, energia- ja kansantalouteen sekä keskeisiin ympäristövaikutuksiin ja riskeihin. Laskennalliset ja laadulliset analyysit pohjautuvat helmikuussa 2019 julkaistuihin arvioihin Suomen pitkän aikavälin kokonaispäästökehityksestä (PITKO-hanke) sekä maatalouden ja maankäyttösektorin päästökehityksistä (MALULU-hanke), jotka toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
PITKO- ja MALULU- selvitysten keskeinen tulos oli, että Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden 2040-luvulla, joten tulos ei ollut linjassa nykyisen hallitusohjelman ilmastotavoitteen kanssa. Tässä raportissa on esitetty VTT:n koordinoiman PITKO-jatko -hankkeen ja Luken toteuttaman MALUSEPOhankkeen keskeiset tulokset ja skenaariolaskelmien lähtökohdat siltä osin, kun ne ovat muuttuneet verrattuna helmikuussa 2019 valmistuneihin VN-TEAS-raportteihin. PITKOjatko -hanke toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ja sen toteutukseen osallistuivat VTT:n lisäksi Syke ja Merit Economics. MALUSEPO-hanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

PITKO-hankkeessa kokonaispäästötarkastelut perustuivat vertailuskenaarion (WEM) ja neljän vaihtoehtoisen vähäpäästöskenaarion (Jatkuva kasvu, Säästö, Muutos ja Pysähdys) laskennallisiin ja laadullisiin analyyseihin. PITKO-jatko- ja MALUSEPOhankkeissa tarkastelut rajattiin WEM-, Jatkuva kasvu - ja Säästö-skenaarioiden päivittämiseen siten, että laskelmissa on hyödynnetty uusinta tilastollista ja muuta tietoa. Esimerkiksi LULUCF-sektorin metsänielujen laskennassa Luke on käyttänyt tuoreempaa valtakunnan metsien inventointitietoa (VMI11/12), joka on vuosilta 2013–2017, kun taas MALULU:ssa käytetty inventointitieto oli peräisin vuosilta 2009–2013. Laskelmien mukaan nykyisillä toimilla hiilineutraalisuutta ei saavuteta ennen vuotta 2050 ja silloinkin ainoastaan, jos maankäytön nettonielut ovat noin 30 Mt CO2 ekv. -tasolla. Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaarioissa hiilineutraalisuus sen sijaan saavutetaan vuonna 2035, mutta se edellyttää merkittävää KHK-päästöjenvähentämistä erityisesti jaksolla 2030−2035 sekä lisäksi sitä, että maankäytönnettonielut kehittyisivät laskelmien mukaisesti.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages150
ISBN (Electronic)978-951-38-8722-3
DOIs
Publication statusPublished - 2020
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Technology
Number366
ISSN2242-1211

Keywords

  • carbon neutrality
  • low emission
  • strategy
  • scenario
  • emission reduction
  • carbon sinks
  • land use

Cite this

Koljonen, T., Aakkula, J., Honkatukia, J., Soimakallio, S., Haakana, M., Hirvelä, H., ... Tuomainen, T. (2020). Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 366 https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T366
Koljonen, Tiina ; Aakkula, Jyrki ; Honkatukia, Juha ; Soimakallio, Sampo ; Haakana, Markus ; Hirvelä, Hannu ; Kilpeläinen, Harri ; Kärkkäinen, Leena ; Laitila, Juha ; Lehtilä, Antti ; Lehtonen, Heikki ; Maanavilja, Liisa ; Ollila, Paula ; Siikavirta, Hanne ; Tuomainen, Tarja. / Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 150 p. (VTT Technology; No. 366).
@book{f67723dd91764e7fa38732ea73f450eb,
title = "Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot",
abstract = "P{\"a}{\"a}ministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan 10.12.2019 on kirjattu {"}Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen j{\"a}lkeen. T{\"a}m{\"a} tehd{\"a}{\"a}n nopeuttamalla p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.{"} Hallitusohjelmassa ei t{\"a}smennet{\"a} hiilineutraaliuden m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}{\"a} eik{\"a} sit{\"a}, miten se tulisi saavuttaa. Suomen osalta keskeinen kysymys hiilineutraaliustavoitteeseen liittyen on paitsi tavoitteen aikataulu ja siihen liittyv{\"a} kasvihuonekaasujen (KHK) p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyspolku my{\"o}s maank{\"a}yt{\"o}n nettonielujen kehitys vuoteen 2050. T{\"a}ss{\"a} raportissa on esitetty hiilineutraalisuustavoitteen vaikutuksia Suomen KHK-p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin ja -poistumiin, energia- ja kansantalouteen sek{\"a} keskeisiin ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksiin ja riskeihin. Laskennalliset ja laadulliset analyysit pohjautuvat helmikuussa 2019 julkaistuihin arvioihin Suomen pitk{\"a}n aikav{\"a}lin kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}kehityksest{\"a} (PITKO-hanke) sek{\"a} maatalouden ja maank{\"a}ytt{\"o}sektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}kehityksist{\"a} (MALULU-hanke), jotka toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. PITKO- ja MALULU- selvitysten keskeinen tulos oli, ett{\"a} Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden 2040-luvulla, joten tulos ei ollut linjassa nykyisen hallitusohjelman ilmastotavoitteen kanssa. T{\"a}ss{\"a} raportissa on esitetty VTT:n koordinoiman PITKO-jatko -hankkeen ja Luken toteuttaman MALUSEPOhankkeen keskeiset tulokset ja skenaariolaskelmien l{\"a}ht{\"o}kohdat silt{\"a} osin, kun ne ovat muuttuneet verrattuna helmikuussa 2019 valmistuneihin VN-TEAS-raportteihin. PITKOjatko -hanke toteutettiin ty{\"o}- ja elinkeinoministeri{\"o}n toimeksiannosta ja sen toteutukseen osallistuivat VTT:n lis{\"a}ksi Syke ja Merit Economics. MALUSEPO-hanke toteutettiin maa- ja mets{\"a}talousministeri{\"o}n toimeksiannosta.PITKO-hankkeessa kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}tarkastelut perustuivat vertailuskenaarion (WEM) ja nelj{\"a}n vaihtoehtoisen v{\"a}h{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}skenaarion (Jatkuva kasvu, S{\"a}{\"a}st{\"o}, Muutos ja Pys{\"a}hdys) laskennallisiin ja laadullisiin analyyseihin. PITKO-jatko- ja MALUSEPOhankkeissa tarkastelut rajattiin WEM-, Jatkuva kasvu - ja S{\"a}{\"a}st{\"o}-skenaarioiden p{\"a}ivitt{\"a}miseen siten, ett{\"a} laskelmissa on hy{\"o}dynnetty uusinta tilastollista ja muuta tietoa. Esimerkiksi LULUCF-sektorin mets{\"a}nielujen laskennassa Luke on k{\"a}ytt{\"a}nyt tuoreempaa valtakunnan metsien inventointitietoa (VMI11/12), joka on vuosilta 2013–2017, kun taas MALULU:ssa k{\"a}ytetty inventointitieto oli per{\"a}isin vuosilta 2009–2013. Laskelmien mukaan nykyisill{\"a} toimilla hiilineutraalisuutta ei saavuteta ennen vuotta 2050 ja silloinkin ainoastaan, jos maank{\"a}yt{\"o}n nettonielut ovat noin 30 Mt CO2 ekv. -tasolla. Jatkuva kasvu- ja S{\"a}{\"a}st{\"o}-skenaarioissa hiilineutraalisuus sen sijaan saavutetaan vuonna 2035, mutta se edellytt{\"a}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} KHK-p{\"a}{\"a}st{\"o}jenv{\"a}hent{\"a}mist{\"a} erityisesti jaksolla 2030−2035 sek{\"a} lis{\"a}ksi sit{\"a}, ett{\"a} maank{\"a}yt{\"o}nnettonielut kehittyisiv{\"a}t laskelmien mukaisesti.",
keywords = "carbon neutrality, low emission, strategy, scenario, emission reduction, carbon sinks, land use",
author = "Tiina Koljonen and Jyrki Aakkula and Juha Honkatukia and Sampo Soimakallio and Markus Haakana and Hannu Hirvel{\"a} and Harri Kilpel{\"a}inen and Leena K{\"a}rkk{\"a}inen and Juha Laitila and Antti Lehtil{\"a} and Heikki Lehtonen and Liisa Maanavilja and Paula Ollila and Hanne Siikavirta and Tarja Tuomainen",
year = "2020",
doi = "10.32040/2242-122X.2020.T366",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "366",
address = "Finland",

}

Koljonen, T, Aakkula, J, Honkatukia, J, Soimakallio, S, Haakana, M, Hirvelä, H, Kilpeläinen, H, Kärkkäinen, L, Laitila, J, Lehtilä, A, Lehtonen, H, Maanavilja, L, Ollila, P, Siikavirta, H & Tuomainen, T 2020, Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot. VTT Technology, no. 366, VTT Technical Research Centre of Finland. https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T366

Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot. / Koljonen, Tiina; Aakkula, Jyrki; Honkatukia, Juha; Soimakallio, Sampo; Haakana, Markus; Hirvelä, Hannu; Kilpeläinen, Harri; Kärkkäinen, Leena; Laitila, Juha; Lehtilä, Antti; Lehtonen, Heikki; Maanavilja, Liisa; Ollila, Paula; Siikavirta, Hanne; Tuomainen, Tarja.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 150 p. (VTT Technology; No. 366).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot

AU - Koljonen, Tiina

AU - Aakkula, Jyrki

AU - Honkatukia, Juha

AU - Soimakallio, Sampo

AU - Haakana, Markus

AU - Hirvelä, Hannu

AU - Kilpeläinen, Harri

AU - Kärkkäinen, Leena

AU - Laitila, Juha

AU - Lehtilä, Antti

AU - Lehtonen, Heikki

AU - Maanavilja, Liisa

AU - Ollila, Paula

AU - Siikavirta, Hanne

AU - Tuomainen, Tarja

PY - 2020

Y1 - 2020

N2 - Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan 10.12.2019 on kirjattu "Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja." Hallitusohjelmassa ei täsmennetä hiilineutraaliuden määritelmää eikä sitä, miten se tulisi saavuttaa. Suomen osalta keskeinen kysymys hiilineutraaliustavoitteeseen liittyen on paitsi tavoitteen aikataulu ja siihen liittyvä kasvihuonekaasujen (KHK) päästövähennyspolku myös maankäytön nettonielujen kehitys vuoteen 2050. Tässä raportissa on esitetty hiilineutraalisuustavoitteen vaikutuksia Suomen KHK-päästöihin ja -poistumiin, energia- ja kansantalouteen sekä keskeisiin ympäristövaikutuksiin ja riskeihin. Laskennalliset ja laadulliset analyysit pohjautuvat helmikuussa 2019 julkaistuihin arvioihin Suomen pitkän aikavälin kokonaispäästökehityksestä (PITKO-hanke) sekä maatalouden ja maankäyttösektorin päästökehityksistä (MALULU-hanke), jotka toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. PITKO- ja MALULU- selvitysten keskeinen tulos oli, että Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden 2040-luvulla, joten tulos ei ollut linjassa nykyisen hallitusohjelman ilmastotavoitteen kanssa. Tässä raportissa on esitetty VTT:n koordinoiman PITKO-jatko -hankkeen ja Luken toteuttaman MALUSEPOhankkeen keskeiset tulokset ja skenaariolaskelmien lähtökohdat siltä osin, kun ne ovat muuttuneet verrattuna helmikuussa 2019 valmistuneihin VN-TEAS-raportteihin. PITKOjatko -hanke toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ja sen toteutukseen osallistuivat VTT:n lisäksi Syke ja Merit Economics. MALUSEPO-hanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.PITKO-hankkeessa kokonaispäästötarkastelut perustuivat vertailuskenaarion (WEM) ja neljän vaihtoehtoisen vähäpäästöskenaarion (Jatkuva kasvu, Säästö, Muutos ja Pysähdys) laskennallisiin ja laadullisiin analyyseihin. PITKO-jatko- ja MALUSEPOhankkeissa tarkastelut rajattiin WEM-, Jatkuva kasvu - ja Säästö-skenaarioiden päivittämiseen siten, että laskelmissa on hyödynnetty uusinta tilastollista ja muuta tietoa. Esimerkiksi LULUCF-sektorin metsänielujen laskennassa Luke on käyttänyt tuoreempaa valtakunnan metsien inventointitietoa (VMI11/12), joka on vuosilta 2013–2017, kun taas MALULU:ssa käytetty inventointitieto oli peräisin vuosilta 2009–2013. Laskelmien mukaan nykyisillä toimilla hiilineutraalisuutta ei saavuteta ennen vuotta 2050 ja silloinkin ainoastaan, jos maankäytön nettonielut ovat noin 30 Mt CO2 ekv. -tasolla. Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaarioissa hiilineutraalisuus sen sijaan saavutetaan vuonna 2035, mutta se edellyttää merkittävää KHK-päästöjenvähentämistä erityisesti jaksolla 2030−2035 sekä lisäksi sitä, että maankäytönnettonielut kehittyisivät laskelmien mukaisesti.

AB - Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan 10.12.2019 on kirjattu "Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja." Hallitusohjelmassa ei täsmennetä hiilineutraaliuden määritelmää eikä sitä, miten se tulisi saavuttaa. Suomen osalta keskeinen kysymys hiilineutraaliustavoitteeseen liittyen on paitsi tavoitteen aikataulu ja siihen liittyvä kasvihuonekaasujen (KHK) päästövähennyspolku myös maankäytön nettonielujen kehitys vuoteen 2050. Tässä raportissa on esitetty hiilineutraalisuustavoitteen vaikutuksia Suomen KHK-päästöihin ja -poistumiin, energia- ja kansantalouteen sekä keskeisiin ympäristövaikutuksiin ja riskeihin. Laskennalliset ja laadulliset analyysit pohjautuvat helmikuussa 2019 julkaistuihin arvioihin Suomen pitkän aikavälin kokonaispäästökehityksestä (PITKO-hanke) sekä maatalouden ja maankäyttösektorin päästökehityksistä (MALULU-hanke), jotka toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. PITKO- ja MALULU- selvitysten keskeinen tulos oli, että Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden 2040-luvulla, joten tulos ei ollut linjassa nykyisen hallitusohjelman ilmastotavoitteen kanssa. Tässä raportissa on esitetty VTT:n koordinoiman PITKO-jatko -hankkeen ja Luken toteuttaman MALUSEPOhankkeen keskeiset tulokset ja skenaariolaskelmien lähtökohdat siltä osin, kun ne ovat muuttuneet verrattuna helmikuussa 2019 valmistuneihin VN-TEAS-raportteihin. PITKOjatko -hanke toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ja sen toteutukseen osallistuivat VTT:n lisäksi Syke ja Merit Economics. MALUSEPO-hanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.PITKO-hankkeessa kokonaispäästötarkastelut perustuivat vertailuskenaarion (WEM) ja neljän vaihtoehtoisen vähäpäästöskenaarion (Jatkuva kasvu, Säästö, Muutos ja Pysähdys) laskennallisiin ja laadullisiin analyyseihin. PITKO-jatko- ja MALUSEPOhankkeissa tarkastelut rajattiin WEM-, Jatkuva kasvu - ja Säästö-skenaarioiden päivittämiseen siten, että laskelmissa on hyödynnetty uusinta tilastollista ja muuta tietoa. Esimerkiksi LULUCF-sektorin metsänielujen laskennassa Luke on käyttänyt tuoreempaa valtakunnan metsien inventointitietoa (VMI11/12), joka on vuosilta 2013–2017, kun taas MALULU:ssa käytetty inventointitieto oli peräisin vuosilta 2009–2013. Laskelmien mukaan nykyisillä toimilla hiilineutraalisuutta ei saavuteta ennen vuotta 2050 ja silloinkin ainoastaan, jos maankäytön nettonielut ovat noin 30 Mt CO2 ekv. -tasolla. Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaarioissa hiilineutraalisuus sen sijaan saavutetaan vuonna 2035, mutta se edellyttää merkittävää KHK-päästöjenvähentämistä erityisesti jaksolla 2030−2035 sekä lisäksi sitä, että maankäytönnettonielut kehittyisivät laskelmien mukaisesti.

KW - carbon neutrality

KW - low emission

KW - strategy

KW - scenario

KW - emission reduction

KW - carbon sinks

KW - land use

U2 - 10.32040/2242-122X.2020.T366

DO - 10.32040/2242-122X.2020.T366

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Koljonen T, Aakkula J, Honkatukia J, Soimakallio S, Haakana M, Hirvelä H et al. Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 150 p. (VTT Technology; No. 366). https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T366