Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset: Dissertation

Translated title of the contribution: How to Succeed in Implementing Flexible Factory Automation

Veli-Matti Kuisma

Research output: ThesisDissertationMonograph

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on määritellä joustavan konepaja-automaation kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus on pitkittäistutkimus, jossa seurataan kahden vuosikymmenen ajan FMS-konepajojen sosioteknistä kehittymistä. Kehittymistä tarkastellaan sosioteknisen muutoksen, organisaatiomuutoksen ja toiminnan tuloksellisuuden valossa. Tutkimuksen kohteena on case-yrityksen tuoteverstas ja vertailuaineistona on 13 suomalaista konepajaa. Joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönottojen onnistumista tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa tuoteverstasta ja joustavaa valmistusjärjestelmää lähestytään sosioteknisen järjestelmäteorian näkökulmasta, jossa yhdistetään tekninen järjestelmä ja sosiaalinen järjestelmä. Kuvattua järjestelmää pyritään laajentamaan joustavan tuotantoautomaation ja tuotannon järjestelyiden sekä organisoinnin muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tutkimus sijoittuu työpsykologian ja tuotantotalouden piiriin. Tutkimuksen empiirisen osan ensimmäisenä osatavoitteena oli selvittää, miten joustavat valmistusjärjestelmät otettiin käyttöön. Osatavoitetta tarkasteltiin tapaustutkimuksen projektin toteutuksen kuvauksella, johon verrattiin vertailuaineistojen projektien toteutusta. Toisena osatavoitteena oli selvittää, miten joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotto vaikutti verstaan tuotantoon, työn organisointiin, työsisältöihin ja tuotannon tehokkuuteen. Osatavoitetta tarkasteltiin monipuolisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen kolmantena osatavoitteena oli selvittää, miten onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat toisistaan. Tavoitteena oli löytää käyttöönoton kriittiset tekijät, joiden kautta määritettiin kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus osoitti, että joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotoissa oli suuria eroja, jotka vaikuttavat myös tuottavuuden kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen mukaan FMS-työ on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana fyysisesti kuormittavammaksi ja työn aikapaineisuus on kasvanut. Onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat mm. käyttöönoton nopeudessa ja tuottavuuden kehittymisessä, ja onnistuneiden projektien järjestelmät olivat lisäksi pitkäikäisempiä. Laadittu kestävän käyttöönoton malli on sovellettavissa konepajateollisuuden vaativien sosioteknisten järjestelmien käyttöönottoon. Malli kuvaa myös tuotantoyksikön tuottavuuden kehittämisen merkitystä pitkällä aikavälillä. Kuvattu sosiotekninen järjestelmä oli muuttunut tutkimuksen aikana. Tutkimuksen mukaan parhaan tuottavuuden saa sosioteknisen ja kevyttuotantomallin piirteitä yhdistävällä tuotantomallilla.
Original languageFinnish
QualificationDoctor Degree
Awarding Institution
  • Aalto University
Award date24 Nov 2007
Place of PublicationEspoo
Publisher
Print ISBNs978-951-38-7045-4
Electronic ISBNs978-951-38-7046-1
Publication statusPublished - 2007
MoE publication typeG4 Doctoral dissertation (monograph)

Fingerprint

automation
factories

Keywords

  • flexible manufacturing systems
  • socio-technical system
  • lean production
  • product workshop

Cite this

Kuisma, V-M. (2007). Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset: Dissertation. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland.
Kuisma, Veli-Matti. / Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset : Dissertation. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 315 p.
@phdthesis{16cb60e410e944e8973b842895ccb605,
title = "Joustavan konepaja-automaation k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton onnistumisen edellytykset: Dissertation",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena on m{\"a}{\"a}ritell{\"a} joustavan konepaja-automaation kest{\"a}v{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton malli. Tutkimus on pitkitt{\"a}istutkimus, jossa seurataan kahden vuosikymmenen ajan FMS-konepajojen sosioteknist{\"a} kehittymist{\"a}. Kehittymist{\"a} tarkastellaan sosioteknisen muutoksen, organisaatiomuutoksen ja toiminnan tuloksellisuuden valossa. Tutkimuksen kohteena on case-yrityksen tuoteverstas ja vertailuaineistona on 13 suomalaista konepajaa. Joustavien valmistusj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottojen onnistumista tarkastellaan pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a}. Tutkimuksessa tuoteverstasta ja joustavaa valmistusj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} l{\"a}hestyt{\"a}{\"a}n sosioteknisen j{\"a}rjestelm{\"a}teorian n{\"a}k{\"o}kulmasta, jossa yhdistet{\"a}{\"a}n tekninen j{\"a}rjestelm{\"a} ja sosiaalinen j{\"a}rjestelm{\"a}. Kuvattua j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} pyrit{\"a}{\"a}n laajentamaan joustavan tuotantoautomaation ja tuotannon j{\"a}rjestelyiden sek{\"a} organisoinnin muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tutkimus sijoittuu ty{\"o}psykologian ja tuotantotalouden piiriin. Tutkimuksen empiirisen osan ensimm{\"a}isen{\"a} osatavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, miten joustavat valmistusj{\"a}rjestelm{\"a}t otettiin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Osatavoitetta tarkasteltiin tapaustutkimuksen projektin toteutuksen kuvauksella, johon verrattiin vertailuaineistojen projektien toteutusta. Toisena osatavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, miten joustavien valmistusj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto vaikutti verstaan tuotantoon, ty{\"o}n organisointiin, ty{\"o}sis{\"a}lt{\"o}ihin ja tuotannon tehokkuuteen. Osatavoitetta tarkasteltiin monipuolisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen kolmantena osatavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, miten onnistuneet ja ep{\"a}onnistuneet k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoprojektit erosivat toisistaan. Tavoitteena oli l{\"o}yt{\"a}{\"a} k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton kriittiset tekij{\"a}t, joiden kautta m{\"a}{\"a}ritettiin kest{\"a}v{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton malli. Tutkimus osoitti, ett{\"a} joustavien valmistusj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notoissa oli suuria eroja, jotka vaikuttavat my{\"o}s tuottavuuden kehittymiseen pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a}. Tutkimuksen mukaan FMS-ty{\"o} on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana fyysisesti kuormittavammaksi ja ty{\"o}n aikapaineisuus on kasvanut. Onnistuneet ja ep{\"a}onnistuneet k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoprojektit erosivat mm. k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton nopeudessa ja tuottavuuden kehittymisess{\"a}, ja onnistuneiden projektien j{\"a}rjestelm{\"a}t olivat lis{\"a}ksi pitk{\"a}ik{\"a}isempi{\"a}. Laadittu kest{\"a}v{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton malli on sovellettavissa konepajateollisuuden vaativien sosioteknisten j{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoon. Malli kuvaa my{\"o}s tuotantoyksik{\"o}n tuottavuuden kehitt{\"a}misen merkityst{\"a} pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a}. Kuvattu sosiotekninen j{\"a}rjestelm{\"a} oli muuttunut tutkimuksen aikana. Tutkimuksen mukaan parhaan tuottavuuden saa sosioteknisen ja kevyttuotantomallin piirteit{\"a} yhdist{\"a}v{\"a}ll{\"a} tuotantomallilla.",
keywords = "flexible manufacturing systems, socio-technical system, lean production, product workshop",
author = "Veli-Matti Kuisma",
year = "2007",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7045-4",
series = "VTT Publications",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "655",
address = "Finland",
school = "Aalto University",

}

Kuisma, V-M 2007, 'Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset: Dissertation', Doctor Degree, Aalto University, Espoo.

Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset : Dissertation. / Kuisma, Veli-Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 315 p.

Research output: ThesisDissertationMonograph

TY - THES

T1 - Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset

T2 - Dissertation

AU - Kuisma, Veli-Matti

PY - 2007

Y1 - 2007

N2 - Tutkimuksen tavoitteena on määritellä joustavan konepaja-automaation kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus on pitkittäistutkimus, jossa seurataan kahden vuosikymmenen ajan FMS-konepajojen sosioteknistä kehittymistä. Kehittymistä tarkastellaan sosioteknisen muutoksen, organisaatiomuutoksen ja toiminnan tuloksellisuuden valossa. Tutkimuksen kohteena on case-yrityksen tuoteverstas ja vertailuaineistona on 13 suomalaista konepajaa. Joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönottojen onnistumista tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa tuoteverstasta ja joustavaa valmistusjärjestelmää lähestytään sosioteknisen järjestelmäteorian näkökulmasta, jossa yhdistetään tekninen järjestelmä ja sosiaalinen järjestelmä. Kuvattua järjestelmää pyritään laajentamaan joustavan tuotantoautomaation ja tuotannon järjestelyiden sekä organisoinnin muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tutkimus sijoittuu työpsykologian ja tuotantotalouden piiriin. Tutkimuksen empiirisen osan ensimmäisenä osatavoitteena oli selvittää, miten joustavat valmistusjärjestelmät otettiin käyttöön. Osatavoitetta tarkasteltiin tapaustutkimuksen projektin toteutuksen kuvauksella, johon verrattiin vertailuaineistojen projektien toteutusta. Toisena osatavoitteena oli selvittää, miten joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotto vaikutti verstaan tuotantoon, työn organisointiin, työsisältöihin ja tuotannon tehokkuuteen. Osatavoitetta tarkasteltiin monipuolisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen kolmantena osatavoitteena oli selvittää, miten onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat toisistaan. Tavoitteena oli löytää käyttöönoton kriittiset tekijät, joiden kautta määritettiin kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus osoitti, että joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotoissa oli suuria eroja, jotka vaikuttavat myös tuottavuuden kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen mukaan FMS-työ on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana fyysisesti kuormittavammaksi ja työn aikapaineisuus on kasvanut. Onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat mm. käyttöönoton nopeudessa ja tuottavuuden kehittymisessä, ja onnistuneiden projektien järjestelmät olivat lisäksi pitkäikäisempiä. Laadittu kestävän käyttöönoton malli on sovellettavissa konepajateollisuuden vaativien sosioteknisten järjestelmien käyttöönottoon. Malli kuvaa myös tuotantoyksikön tuottavuuden kehittämisen merkitystä pitkällä aikavälillä. Kuvattu sosiotekninen järjestelmä oli muuttunut tutkimuksen aikana. Tutkimuksen mukaan parhaan tuottavuuden saa sosioteknisen ja kevyttuotantomallin piirteitä yhdistävällä tuotantomallilla.

AB - Tutkimuksen tavoitteena on määritellä joustavan konepaja-automaation kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus on pitkittäistutkimus, jossa seurataan kahden vuosikymmenen ajan FMS-konepajojen sosioteknistä kehittymistä. Kehittymistä tarkastellaan sosioteknisen muutoksen, organisaatiomuutoksen ja toiminnan tuloksellisuuden valossa. Tutkimuksen kohteena on case-yrityksen tuoteverstas ja vertailuaineistona on 13 suomalaista konepajaa. Joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönottojen onnistumista tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa tuoteverstasta ja joustavaa valmistusjärjestelmää lähestytään sosioteknisen järjestelmäteorian näkökulmasta, jossa yhdistetään tekninen järjestelmä ja sosiaalinen järjestelmä. Kuvattua järjestelmää pyritään laajentamaan joustavan tuotantoautomaation ja tuotannon järjestelyiden sekä organisoinnin muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tutkimus sijoittuu työpsykologian ja tuotantotalouden piiriin. Tutkimuksen empiirisen osan ensimmäisenä osatavoitteena oli selvittää, miten joustavat valmistusjärjestelmät otettiin käyttöön. Osatavoitetta tarkasteltiin tapaustutkimuksen projektin toteutuksen kuvauksella, johon verrattiin vertailuaineistojen projektien toteutusta. Toisena osatavoitteena oli selvittää, miten joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotto vaikutti verstaan tuotantoon, työn organisointiin, työsisältöihin ja tuotannon tehokkuuteen. Osatavoitetta tarkasteltiin monipuolisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen kolmantena osatavoitteena oli selvittää, miten onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat toisistaan. Tavoitteena oli löytää käyttöönoton kriittiset tekijät, joiden kautta määritettiin kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus osoitti, että joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotoissa oli suuria eroja, jotka vaikuttavat myös tuottavuuden kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen mukaan FMS-työ on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana fyysisesti kuormittavammaksi ja työn aikapaineisuus on kasvanut. Onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat mm. käyttöönoton nopeudessa ja tuottavuuden kehittymisessä, ja onnistuneiden projektien järjestelmät olivat lisäksi pitkäikäisempiä. Laadittu kestävän käyttöönoton malli on sovellettavissa konepajateollisuuden vaativien sosioteknisten järjestelmien käyttöönottoon. Malli kuvaa myös tuotantoyksikön tuottavuuden kehittämisen merkitystä pitkällä aikavälillä. Kuvattu sosiotekninen järjestelmä oli muuttunut tutkimuksen aikana. Tutkimuksen mukaan parhaan tuottavuuden saa sosioteknisen ja kevyttuotantomallin piirteitä yhdistävällä tuotantomallilla.

KW - flexible manufacturing systems

KW - socio-technical system

KW - lean production

KW - product workshop

M3 - Dissertation

SN - 978-951-38-7045-4

T3 - VTT Publications

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kuisma V-M. Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset: Dissertation. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 315 p.