TY - BOOK
T1 - Huipputeknologia suomessa 1999
T2 - Kehitysnäkymät ja vaikutukset metallituote- ja konepajateollisuuden rakennemuutokseen Suomessa
AU - Luukkanen, Harri
PY - 1987
Y1 - 1987
N2 - Tutkimuksessa turkastellaan kansainvälisiä ja kotimaisia
markkinoita seuraavissa tuoteryhmissä: numeerisesti
ohjatut metallintyöstökoneet, teollisuusrobotit,
tietoliikenne-elektroniikka, kuituoptiikka, automaattiset
tietojenkäsittelylaitteet sekä teollisuusautomaatio- ja
mittalaitteet. Markkinatutkimuksen osana laadittiin arvio
kunkin tuoteryhmän kehityksestä Suomessa vuosina 1985 -
2000. Tämä raportti on yhteenveto erillisistä
kehitysarvioista ja osaraporteista, joihin sisältyy
tarkempi kuvaus ao. tuoteryhmän kehityspiirteistä.
Raportti on jaettu neljään pääosaan. Ensimmäinen osa
(luku 2) sisältää metallituote- ja konepajateollisuuden
toimialaennusteen, joka on myöhemmin perustana
rakennemuutoksen tarkastelulle.
Toisen ja keskeisimmän osan sisältönä ovat
huipputeknologian eri tuoteryhmiä koskevat kehitysarviot
(luvut 3 ja 4).
Kolmannessa osassa (luku 5) tarkastellaan metallituote-
ja konepajateollisuuden toimialan rakennemuutosta ja
huipputeknologian osuutta toimialan tuotantoon,
ulkomaankauppaan ja kotimaiseen kysyntään. Neljännessä
osassa (luku 6) on lyhyt arvio huipputeknologian
rakennemuutoksen taustatekijöistä ja edellylyksistä.
Tutkimuksessa esitetään huipputeknologian kysynnän
jatkuvan kotimaassa ja kansainvälisesti edelleen nopeana,
joskin useimmissa tuoteryhmissä kysynnän kasvu tulee
oleellisesti hidastumaan.
Kotimaisen tuotannon kasvumahdollisuudet näyttävät
lupaavilta, mutta markkinoita on haettava ensisijaisesti
viennistä. Huipputeknologian tuotteiden osuus
metallituote- ja konepajateollisuuden tuotannosta ja
viennistä on Suomessa melko alhainen. Tulevaisuudessa
konepajateollisuuden tuotannosta yhä suurempi osa
erikoistuu huipputeknologiaan, mikä nopeuttaa
rakennemuutosta. Rakennemuutosta tehostaa myös
perinteisten raskaiden konepajatuotteiden tuotannon
supistuminen.
Huipputeknologian tuotteiden valmistus perusluu paljolti
tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Tutkimuksen ja
tuotekehittelyn ongelmana ei todennäköisesti ole jatkossa
rahoitus vaan nykyistä kertaluokkaa suuremman
tutkimusvolyymin aikaansaaminen.
AB - Tutkimuksessa turkastellaan kansainvälisiä ja kotimaisia
markkinoita seuraavissa tuoteryhmissä: numeerisesti
ohjatut metallintyöstökoneet, teollisuusrobotit,
tietoliikenne-elektroniikka, kuituoptiikka, automaattiset
tietojenkäsittelylaitteet sekä teollisuusautomaatio- ja
mittalaitteet. Markkinatutkimuksen osana laadittiin arvio
kunkin tuoteryhmän kehityksestä Suomessa vuosina 1985 -
2000. Tämä raportti on yhteenveto erillisistä
kehitysarvioista ja osaraporteista, joihin sisältyy
tarkempi kuvaus ao. tuoteryhmän kehityspiirteistä.
Raportti on jaettu neljään pääosaan. Ensimmäinen osa
(luku 2) sisältää metallituote- ja konepajateollisuuden
toimialaennusteen, joka on myöhemmin perustana
rakennemuutoksen tarkastelulle.
Toisen ja keskeisimmän osan sisältönä ovat
huipputeknologian eri tuoteryhmiä koskevat kehitysarviot
(luvut 3 ja 4).
Kolmannessa osassa (luku 5) tarkastellaan metallituote-
ja konepajateollisuuden toimialan rakennemuutosta ja
huipputeknologian osuutta toimialan tuotantoon,
ulkomaankauppaan ja kotimaiseen kysyntään. Neljännessä
osassa (luku 6) on lyhyt arvio huipputeknologian
rakennemuutoksen taustatekijöistä ja edellylyksistä.
Tutkimuksessa esitetään huipputeknologian kysynnän
jatkuvan kotimaassa ja kansainvälisesti edelleen nopeana,
joskin useimmissa tuoteryhmissä kysynnän kasvu tulee
oleellisesti hidastumaan.
Kotimaisen tuotannon kasvumahdollisuudet näyttävät
lupaavilta, mutta markkinoita on haettava ensisijaisesti
viennistä. Huipputeknologian tuotteiden osuus
metallituote- ja konepajateollisuuden tuotannosta ja
viennistä on Suomessa melko alhainen. Tulevaisuudessa
konepajateollisuuden tuotannosta yhä suurempi osa
erikoistuu huipputeknologiaan, mikä nopeuttaa
rakennemuutosta. Rakennemuutosta tehostaa myös
perinteisten raskaiden konepajatuotteiden tuotannon
supistuminen.
Huipputeknologian tuotteiden valmistus perusluu paljolti
tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Tutkimuksen ja
tuotekehittelyn ongelmana ei todennäköisesti ole jatkossa
rahoitus vaan nykyistä kertaluokkaa suuremman
tutkimusvolyymin aikaansaaminen.
KW - economic forecasting
KW - market research
KW - production engineering
KW - automation
KW - metal industry
M3 - Report
SN - 951-38-3033-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Huipputeknologia suomessa 1999
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -