Hypermedia ohjelmistokehityksessä

Translated title of the contribution: Hypermedia in software development

Robin Berglund, Arto Kujala, Teuvo Laitinen, Juha Savola

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Raportissa kuvataan hypermediaa käytännön sovelluskehityksen näkökulmasta. Esitetty kokemusperäinen tietämys on syntynyt Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tietojenkäsittelytekniikan laboratorion (TIK) omarahoitteisessa hypermediaprojektissa sekä laboratorion hypermediatoimeksiannoissa. Laboratoriossa on kehitetty menetelmiä ns. oliopohjaisten hypermediatyökalujen käyttämiseen sovelluskehityksessä. Hypermedialla voidaan toteuttaa vapaa tiedon yhteyksien esittäminen eli linkitys ja tietojärjestelmien integrointi. Tiedon eri esitysmuotoja hyödynnetään. Hypermedian rakenne ja sisältö ovat vapaamuotoisia eivätkä normaaliin dokumenttien peräkkäisrakenteisuuteen sidottuja. Tarjolla olevat hypermediatyökalut määrittelevät hypermediasovelluksen rajoitukset. Osa hypermediatyökaluista antaa dokumenttirungon ja erilaisia valmiita muokkaus- ja linkitystyökaluja. Muut työkalut antavat vapaasti muokattavan käyttöliittymän ja räätälöitävän toiminnallisuuden. Suuren yhtenäisen joustavien hypermediatyökalujcn ryhmän muodostavat oliopohjaiset hypermediatyökalut. Niissä on valmis oliohierarkia ja olioiden välinen viestitysjärjestelmä. Aitoja olio-ohjelmointiympäristöjä ne eivät ole. Käytännössä on hyväksi havaittu tehdä hypermediasovellus kaksijakoisesti: ensin rakennetaan järjestelmän perustoiminnot eli palvelimet lähtien tietoanalyysin tuottamista reaalimaailmaa vastaavista olioista. Toisessa vaiheessa luodaan käyttöliittymästä ja toimintotarpeista lähtien asiakasoliot, jotka käyttävät palvelimia. Käyttöliittymä on hyvä erottaa sisällöstä ja toiminnoista, jotta se voidaan lopuksi hioa käyttötilanteen mukaiseksi. Tietomalli voidaan toteuttaa hypermediatyökalulla itsellään. Tätä hypermediamallia käytetään järjestelmän tietosisällön visualisointiin esimerkiksi asiakaskeskusteluissa. Hypermediatyökalun hajautetun ohjelmakoodin hallittavuutta parannetaan soveltamalla aidon olioohjelmoinnin ja oliotietokantojen peruskäsitteitä. Iteratiivisella ja käyttäjäläheisellä käyttöliittymän ja toimintojen kehittämisellä lähestytään asiakkaan toiveiden mukaista ratkaisua. Etuja, jotka hypermedialähestymistavalla saavutetaan sovelluskehityksessä, ovat mm. käyttöliittymän tekemisen helppous, koodin uudelleenkäytettävyys, nopea testattavuus, sopivuus prototyyppilähestymistapaan, liitännät erilaisiin tietojärjestelmiin ja itsedokumentoituvuus. Hypermedialle haettiin myös hyödyllisiä ja lupaavia sovelluskohteita. Hypermedian todetaan laboratoriossa rakennettujen järjestelmien ja prototyyppien perusteella sopivan käyttö- ja huoltokäsikirjoihin, käyttöliittymäratkaisuksi kemiallisen informaation talletukseen, paikkatietojärjestelmien toteuttamiseen, pieniin tietokantoihin, tietomallitukseen, prototyyppien rakentamiseen ja ohjelmistojen spesifiointiin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages168
ISBN (Print)951-38-4033-6
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1304
ISSN0358-5085

Keywords

  • software engineering
  • hypermedia
  • programming
  • tools

Cite this

Berglund, R., Kujala, A., Laitinen, T., & Savola, J. (1991). Hypermedia ohjelmistokehityksessä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1304
Berglund, Robin ; Kujala, Arto ; Laitinen, Teuvo ; Savola, Juha. / Hypermedia ohjelmistokehityksessä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 168 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1304).
@book{2f94006246e24d37a27a4de22d68985f,
title = "Hypermedia ohjelmistokehityksess{\"a}",
abstract = "Raportissa kuvataan hypermediaa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n sovelluskehityksen n{\"a}k{\"o}kulmasta. Esitetty kokemusper{\"a}inen tiet{\"a}mys on syntynyt Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tietojenk{\"a}sittelytekniikan laboratorion (TIK) omarahoitteisessa hypermediaprojektissa sek{\"a} laboratorion hypermediatoimeksiannoissa. Laboratoriossa on kehitetty menetelmi{\"a} ns. oliopohjaisten hypermediaty{\"o}kalujen k{\"a}ytt{\"a}miseen sovelluskehityksess{\"a}. Hypermedialla voidaan toteuttaa vapaa tiedon yhteyksien esitt{\"a}minen eli linkitys ja tietoj{\"a}rjestelmien integrointi. Tiedon eri esitysmuotoja hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n. Hypermedian rakenne ja sis{\"a}lt{\"o} ovat vapaamuotoisia eiv{\"a}tk{\"a} normaaliin dokumenttien per{\"a}kk{\"a}israkenteisuuteen sidottuja. Tarjolla olevat hypermediaty{\"o}kalut m{\"a}{\"a}rittelev{\"a}t hypermediasovelluksen rajoitukset. Osa hypermediaty{\"o}kaluista antaa dokumenttirungon ja erilaisia valmiita muokkaus- ja linkitysty{\"o}kaluja. Muut ty{\"o}kalut antavat vapaasti muokattavan k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}n ja r{\"a}{\"a}t{\"a}l{\"o}it{\"a}v{\"a}n toiminnallisuuden. Suuren yhten{\"a}isen joustavien hypermediaty{\"o}kalujcn ryhm{\"a}n muodostavat oliopohjaiset hypermediaty{\"o}kalut. Niiss{\"a} on valmis oliohierarkia ja olioiden v{\"a}linen viestitysj{\"a}rjestelm{\"a}. Aitoja olio-ohjelmointiymp{\"a}rist{\"o}j{\"a} ne eiv{\"a}t ole. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} on hyv{\"a}ksi havaittu tehd{\"a} hypermediasovellus kaksijakoisesti: ensin rakennetaan j{\"a}rjestelm{\"a}n perustoiminnot eli palvelimet l{\"a}htien tietoanalyysin tuottamista reaalimaailmaa vastaavista olioista. Toisessa vaiheessa luodaan k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}st{\"a} ja toimintotarpeista l{\"a}htien asiakasoliot, jotka k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t palvelimia. K{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a} on hyv{\"a} erottaa sis{\"a}ll{\"o}st{\"a} ja toiminnoista, jotta se voidaan lopuksi hioa k{\"a}ytt{\"o}tilanteen mukaiseksi. Tietomalli voidaan toteuttaa hypermediaty{\"o}kalulla itsell{\"a}{\"a}n. T{\"a}t{\"a} hypermediamallia k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n j{\"a}rjestelm{\"a}n tietosis{\"a}ll{\"o}n visualisointiin esimerkiksi asiakaskeskusteluissa. Hypermediaty{\"o}kalun hajautetun ohjelmakoodin hallittavuutta parannetaan soveltamalla aidon olioohjelmoinnin ja oliotietokantojen perusk{\"a}sitteit{\"a}. Iteratiivisella ja k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}l{\"a}heisell{\"a} k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}n ja toimintojen kehitt{\"a}misell{\"a} l{\"a}hestyt{\"a}{\"a}n asiakkaan toiveiden mukaista ratkaisua. Etuja, jotka hypermedial{\"a}hestymistavalla saavutetaan sovelluskehityksess{\"a}, ovat mm. k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}n tekemisen helppous, koodin uudelleenk{\"a}ytett{\"a}vyys, nopea testattavuus, sopivuus prototyyppil{\"a}hestymistapaan, liit{\"a}nn{\"a}t erilaisiin tietoj{\"a}rjestelmiin ja itsedokumentoituvuus. Hypermedialle haettiin my{\"o}s hy{\"o}dyllisi{\"a} ja lupaavia sovelluskohteita. Hypermedian todetaan laboratoriossa rakennettujen j{\"a}rjestelmien ja prototyyppien perusteella sopivan k{\"a}ytt{\"o}- ja huoltok{\"a}sikirjoihin, k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}ratkaisuksi kemiallisen informaation talletukseen, paikkatietoj{\"a}rjestelmien toteuttamiseen, pieniin tietokantoihin, tietomallitukseen, prototyyppien rakentamiseen ja ohjelmistojen spesifiointiin.",
keywords = "software engineering, hypermedia, programming, tools",
author = "Robin Berglund and Arto Kujala and Teuvo Laitinen and Juha Savola",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4033-6",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1304",
address = "Finland",

}

Berglund, R, Kujala, A, Laitinen, T & Savola, J 1991, Hypermedia ohjelmistokehityksessä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1304, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Hypermedia ohjelmistokehityksessä. / Berglund, Robin; Kujala, Arto; Laitinen, Teuvo; Savola, Juha.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 168 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1304).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Hypermedia ohjelmistokehityksessä

AU - Berglund, Robin

AU - Kujala, Arto

AU - Laitinen, Teuvo

AU - Savola, Juha

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Raportissa kuvataan hypermediaa käytännön sovelluskehityksen näkökulmasta. Esitetty kokemusperäinen tietämys on syntynyt Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tietojenkäsittelytekniikan laboratorion (TIK) omarahoitteisessa hypermediaprojektissa sekä laboratorion hypermediatoimeksiannoissa. Laboratoriossa on kehitetty menetelmiä ns. oliopohjaisten hypermediatyökalujen käyttämiseen sovelluskehityksessä. Hypermedialla voidaan toteuttaa vapaa tiedon yhteyksien esittäminen eli linkitys ja tietojärjestelmien integrointi. Tiedon eri esitysmuotoja hyödynnetään. Hypermedian rakenne ja sisältö ovat vapaamuotoisia eivätkä normaaliin dokumenttien peräkkäisrakenteisuuteen sidottuja. Tarjolla olevat hypermediatyökalut määrittelevät hypermediasovelluksen rajoitukset. Osa hypermediatyökaluista antaa dokumenttirungon ja erilaisia valmiita muokkaus- ja linkitystyökaluja. Muut työkalut antavat vapaasti muokattavan käyttöliittymän ja räätälöitävän toiminnallisuuden. Suuren yhtenäisen joustavien hypermediatyökalujcn ryhmän muodostavat oliopohjaiset hypermediatyökalut. Niissä on valmis oliohierarkia ja olioiden välinen viestitysjärjestelmä. Aitoja olio-ohjelmointiympäristöjä ne eivät ole. Käytännössä on hyväksi havaittu tehdä hypermediasovellus kaksijakoisesti: ensin rakennetaan järjestelmän perustoiminnot eli palvelimet lähtien tietoanalyysin tuottamista reaalimaailmaa vastaavista olioista. Toisessa vaiheessa luodaan käyttöliittymästä ja toimintotarpeista lähtien asiakasoliot, jotka käyttävät palvelimia. Käyttöliittymä on hyvä erottaa sisällöstä ja toiminnoista, jotta se voidaan lopuksi hioa käyttötilanteen mukaiseksi. Tietomalli voidaan toteuttaa hypermediatyökalulla itsellään. Tätä hypermediamallia käytetään järjestelmän tietosisällön visualisointiin esimerkiksi asiakaskeskusteluissa. Hypermediatyökalun hajautetun ohjelmakoodin hallittavuutta parannetaan soveltamalla aidon olioohjelmoinnin ja oliotietokantojen peruskäsitteitä. Iteratiivisella ja käyttäjäläheisellä käyttöliittymän ja toimintojen kehittämisellä lähestytään asiakkaan toiveiden mukaista ratkaisua. Etuja, jotka hypermedialähestymistavalla saavutetaan sovelluskehityksessä, ovat mm. käyttöliittymän tekemisen helppous, koodin uudelleenkäytettävyys, nopea testattavuus, sopivuus prototyyppilähestymistapaan, liitännät erilaisiin tietojärjestelmiin ja itsedokumentoituvuus. Hypermedialle haettiin myös hyödyllisiä ja lupaavia sovelluskohteita. Hypermedian todetaan laboratoriossa rakennettujen järjestelmien ja prototyyppien perusteella sopivan käyttö- ja huoltokäsikirjoihin, käyttöliittymäratkaisuksi kemiallisen informaation talletukseen, paikkatietojärjestelmien toteuttamiseen, pieniin tietokantoihin, tietomallitukseen, prototyyppien rakentamiseen ja ohjelmistojen spesifiointiin.

AB - Raportissa kuvataan hypermediaa käytännön sovelluskehityksen näkökulmasta. Esitetty kokemusperäinen tietämys on syntynyt Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tietojenkäsittelytekniikan laboratorion (TIK) omarahoitteisessa hypermediaprojektissa sekä laboratorion hypermediatoimeksiannoissa. Laboratoriossa on kehitetty menetelmiä ns. oliopohjaisten hypermediatyökalujen käyttämiseen sovelluskehityksessä. Hypermedialla voidaan toteuttaa vapaa tiedon yhteyksien esittäminen eli linkitys ja tietojärjestelmien integrointi. Tiedon eri esitysmuotoja hyödynnetään. Hypermedian rakenne ja sisältö ovat vapaamuotoisia eivätkä normaaliin dokumenttien peräkkäisrakenteisuuteen sidottuja. Tarjolla olevat hypermediatyökalut määrittelevät hypermediasovelluksen rajoitukset. Osa hypermediatyökaluista antaa dokumenttirungon ja erilaisia valmiita muokkaus- ja linkitystyökaluja. Muut työkalut antavat vapaasti muokattavan käyttöliittymän ja räätälöitävän toiminnallisuuden. Suuren yhtenäisen joustavien hypermediatyökalujcn ryhmän muodostavat oliopohjaiset hypermediatyökalut. Niissä on valmis oliohierarkia ja olioiden välinen viestitysjärjestelmä. Aitoja olio-ohjelmointiympäristöjä ne eivät ole. Käytännössä on hyväksi havaittu tehdä hypermediasovellus kaksijakoisesti: ensin rakennetaan järjestelmän perustoiminnot eli palvelimet lähtien tietoanalyysin tuottamista reaalimaailmaa vastaavista olioista. Toisessa vaiheessa luodaan käyttöliittymästä ja toimintotarpeista lähtien asiakasoliot, jotka käyttävät palvelimia. Käyttöliittymä on hyvä erottaa sisällöstä ja toiminnoista, jotta se voidaan lopuksi hioa käyttötilanteen mukaiseksi. Tietomalli voidaan toteuttaa hypermediatyökalulla itsellään. Tätä hypermediamallia käytetään järjestelmän tietosisällön visualisointiin esimerkiksi asiakaskeskusteluissa. Hypermediatyökalun hajautetun ohjelmakoodin hallittavuutta parannetaan soveltamalla aidon olioohjelmoinnin ja oliotietokantojen peruskäsitteitä. Iteratiivisella ja käyttäjäläheisellä käyttöliittymän ja toimintojen kehittämisellä lähestytään asiakkaan toiveiden mukaista ratkaisua. Etuja, jotka hypermedialähestymistavalla saavutetaan sovelluskehityksessä, ovat mm. käyttöliittymän tekemisen helppous, koodin uudelleenkäytettävyys, nopea testattavuus, sopivuus prototyyppilähestymistapaan, liitännät erilaisiin tietojärjestelmiin ja itsedokumentoituvuus. Hypermedialle haettiin myös hyödyllisiä ja lupaavia sovelluskohteita. Hypermedian todetaan laboratoriossa rakennettujen järjestelmien ja prototyyppien perusteella sopivan käyttö- ja huoltokäsikirjoihin, käyttöliittymäratkaisuksi kemiallisen informaation talletukseen, paikkatietojärjestelmien toteuttamiseen, pieniin tietokantoihin, tietomallitukseen, prototyyppien rakentamiseen ja ohjelmistojen spesifiointiin.

KW - software engineering

KW - hypermedia

KW - programming

KW - tools

M3 - Report

SN - 951-38-4033-6

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Hypermedia ohjelmistokehityksessä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Berglund R, Kujala A, Laitinen T, Savola J. Hypermedia ohjelmistokehityksessä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 168 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1304).