Hyvinvoinnin edistäminen nyt! StopDia-hankkeen toimijahaastatteluiden antia

Aikuistyypin diabetes on kasvava kansanterveysongelma, jonka torjuminen edellyttää kokonaisvaltaisten ratkaisujen kehittämistä ja yhteiskunnallista muutosta. Terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämiseksi ja suuntaamiseksi on hahmotettava erilaisten toimijoiden, toimintamallien ja yhteiskunnallisten rakenteiden välistä vuorovaikutusta. Tässä haastatteluraportissa tarkastellaan valtakunnallisten toimijoiden näkemyksiä terveyden edistämisen ja sairauksienehkäisyn nykytilanteesta, mahdollisuuksista ja visioista. Se on ensimmäinen osa tutkimusta, jossa luodaan terveyden edistämisen muutospolkuja päätöksenteon tueksi. Tutkimus liittyy StopDia-tutkimushankkeeseen, jossa terveydenhuollolle ja maakunnille luodaan yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan yhdistävä toimintamalli tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Tutkimusta varten haastateltiin 23 toimijaa, jotka edustavat yrityksiä ja terveyspalveluiden tuottajia, tutkijoita, järjestöjä, edunvalvonnan toimijoita ja viranomaisia. Analyysissa kartoitettiin näkemyksiä terveyden edistämisen nykytilanteesta, visioita tulevaisuudesta sekä muutosta ehkäisevistä ja edistävistä tekijöistä. Haastatteluiden analyysin tuloksena syntyi viisi muutosteemaa, joiden kautta käsiteltiin terveyden edistämiseksi tarvittavia muutoksia. Nämä ovat: terveyden edistäminen kunnissa, yksilöiden motivaatio ja tukeminen, asiakaslähtöinen ja yksilöllinen terveydenhuolto, rahoitusmallien mahdollisuudet sekä hankkeiden toimintamallien juurtuminen. Muutosteemoja läpileikkaaviksi aiheiksi nousivat digitalisaation merkitys, terveydenhuollon asiakaslähtöisyys ja yksilöllistyminen sekä vaikuttavuustiedon rooli. Digitalisaation koetaan mahdollistavan entistä yksilökohtaisemman ja asiakaslähtöisemmän terveydenhuollon, vaikka sen mahdollisuuksia ei ole pystytty riittävästi hyödyntämään. Geeniteknologian ennakoitiin antavan mahdollisuuksia tunnistaa sairastumisriskissä olevia henkilöitä entistä paremmin ja siten kohdistamaan palveluita tehokkaammin. Terveyden edistämisen hyödyt pitäisi myös saada paremmin näkyviin. Nykyisellään terveyden edistämisen vaikutuksia pyritään esittämään taloudellisina säästöinä, mutta taloudellisten mittareiden lisäksi myös vaikuttavuuden muut ulottuvuudet pitäisi nostaa esille.