Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon

Kauko Viitanen, Anu Kanerva, Pekka Lahti, Seppo Teerimo

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa on selvitetty asuinrakennusten (pientalojen ja kerrostalojen) arvon muuttumista rakennuksen käyttöaikana. Tutkimus on esitutkimus, jossa pääasiassa kirjallisuuden perusteella tarkastellaan erilaisia sekä kirjallisuudessa esitettyjä että todellisuudessa käytettyjä arviointimenetelmiä ja rakennuksen arvoon vaikuttavia ikäalennustekijöitä sekä selvitetään näiden perusteella jatkotutkimusmahdollisuuksia. Suomessa rakennusten iän vaikutusta pientalojen arvoon on tutkittu vaikutuksena tekniseen arvoon, kauppa-arvoon ja omaisuusosa-arvoon. Nämä tutkimukset on tehty pääasiassa maanmittauslaitoksen ja tie- ja vesirakennuslaitoksen lunastusarviointitarpeita varten. Tulokseksi on saatu degressiivinen (hidastuvasti aleneva) arvonalennuskäyrä. Suoritetuilla peruskorjauksilla on merkittävä vaikutus arvonalennuksen suuruuteen. Iän vaikutusta kerrostalon arvoon on tutkittu aiemmin varsinkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) rakennustalouden laboratoriossa. Tarkastelukohteena ovat olleet sekä asuinhuoneistojen myyntihinnat että vuokrat. Tulosten mukaan arvonalennus noudattaa degressiivistä käyrää, mutta alennuksen suuruudesta on saatu hyvin erilaisia tuloksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös eri laitosten käyttämiä arviointimenetelmiä. Yhdistelmät tutkimustulosten ja arviointiohjeiden mukaisista ikäalennuksista on esitetty kuvina. Tarkastelujen mukaan verohallinnon käyttämät ikäalennukset antavat yli 20-vuotiaille rakennuksille alemmat nykyarvot kuin mikään tutkimustulos tai muu arviointimenetelmä. Tämä aiheutuu osittain siitä, että verohallituksen ikäalennuskäyrissä ei näy peruskorjausten vaikutus. Niiden huomioon ottamisesta on annettu vain suppea sanallinen ohje. Myös Ruotsissa kehitettyihin malleihin on tehty lyhyt katsaus. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että Ruotsissa on ao. selvityksissä päädytty progressiiviseen (kiihtyvästi alenevaan) arvonalennukseen ja Suomessa taas degressiiviseen. Havainto on yllättävä, koska ero on huomattava ja periaatteellinen. Erikseen on selvitetty suppeana tilastollisena analyysinä VTT:ssa ylläpidettävän asuntojen hintaseurantatiedoston perusteella iän mahdollista vaikutusta kerrostalohuoneistojen hintoihin. Iän vaikutus sekoittuu aineistossa kuitenkin niin hankalasti muiden tekijöiden vaikutuksiin, että asian selvittäminen vaatii perusteellista tilastollista tutkimusta. Tällainen onkin jo käynnistetty VTT:ssa asuntohallituksen rahoittamana. Esitutkimuksen perusteella voidaan todeta, että rakennuksen vanhenemisen myötä syntyvään arvon alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten mm. rakennuksen kunto, suoritetut peruskorjaukset ja paikkakunnan markkinatilanne. Arvon aleneminen voi esim. voimakkaan kysynnän vallitessa kääntyä arvon nousuksi ilman ainuttakaan peruskorjaustoimenpidettä. Luotettavan arviointimenetelmän tulisikin ottaa huomioon kaikki tärkeät ikäalennukseen vaikuttavat tekijät. Tehtyjen tutkimusten ja olemassa olevien arviointiohjeiden perusteella ei voi tehdä yksiselitteisiä päätelmiä "oikeasta" ikäalennuksesta. Ennen johtopäätösten tekoa tulisikin suorittaa lisätutkimuksia, joissa toisaalta tarkasteltaisiin rakennetun kiinteistön arvoa kokonaisuutena (tontti + rakennukset) ja toisaalta useita huoneistoja käsittävien rakennusten ja niiden huoneistojen arvojen suhteita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Print)951-38-3234-1
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.889
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • residential buildings
  • value
  • life
  • durability

Cite this

Viitanen, K., Kanerva, A., Lahti, P., & Teerimo, S. (1988). Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 889
Viitanen, Kauko ; Kanerva, Anu ; Lahti, Pekka ; Teerimo, Seppo. / Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 889).
@book{08c64376273e42dfbd2e34b65905d635,
title = "I{\"a}n vaikutus asuinrakennuksen arvoon",
abstract = "Tutkimuksessa on selvitetty asuinrakennusten (pientalojen ja kerrostalojen) arvon muuttumista rakennuksen k{\"a}ytt{\"o}aikana. Tutkimus on esitutkimus, jossa p{\"a}{\"a}asiassa kirjallisuuden perusteella tarkastellaan erilaisia sek{\"a} kirjallisuudessa esitettyj{\"a} ett{\"a} todellisuudessa k{\"a}ytettyj{\"a} arviointimenetelmi{\"a} ja rakennuksen arvoon vaikuttavia ik{\"a}alennustekij{\"o}it{\"a} sek{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n n{\"a}iden perusteella jatkotutkimusmahdollisuuksia. Suomessa rakennusten i{\"a}n vaikutusta pientalojen arvoon on tutkittu vaikutuksena tekniseen arvoon, kauppa-arvoon ja omaisuusosa-arvoon. N{\"a}m{\"a} tutkimukset on tehty p{\"a}{\"a}asiassa maanmittauslaitoksen ja tie- ja vesirakennuslaitoksen lunastusarviointitarpeita varten. Tulokseksi on saatu degressiivinen (hidastuvasti aleneva) arvonalennusk{\"a}yr{\"a}. Suoritetuilla peruskorjauksilla on merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus arvonalennuksen suuruuteen. I{\"a}n vaikutusta kerrostalon arvoon on tutkittu aiemmin varsinkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) rakennustalouden laboratoriossa. Tarkastelukohteena ovat olleet sek{\"a} asuinhuoneistojen myyntihinnat ett{\"a} vuokrat. Tulosten mukaan arvonalennus noudattaa degressiivist{\"a} k{\"a}yr{\"a}{\"a}, mutta alennuksen suuruudesta on saatu hyvin erilaisia tuloksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu my{\"o}s eri laitosten k{\"a}ytt{\"a}mi{\"a} arviointimenetelmi{\"a}. Yhdistelm{\"a}t tutkimustulosten ja arviointiohjeiden mukaisista ik{\"a}alennuksista on esitetty kuvina. Tarkastelujen mukaan verohallinnon k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}t ik{\"a}alennukset antavat yli 20-vuotiaille rakennuksille alemmat nykyarvot kuin mik{\"a}{\"a}n tutkimustulos tai muu arviointimenetelm{\"a}. T{\"a}m{\"a} aiheutuu osittain siit{\"a}, ett{\"a} verohallituksen ik{\"a}alennusk{\"a}yriss{\"a} ei n{\"a}y peruskorjausten vaikutus. Niiden huomioon ottamisesta on annettu vain suppea sanallinen ohje. My{\"o}s Ruotsissa kehitettyihin malleihin on tehty lyhyt katsaus. Yleisen{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksen{\"a} voidaan todeta, ett{\"a} Ruotsissa on ao. selvityksiss{\"a} p{\"a}{\"a}dytty progressiiviseen (kiihtyv{\"a}sti alenevaan) arvonalennukseen ja Suomessa taas degressiiviseen. Havainto on yll{\"a}tt{\"a}v{\"a}, koska ero on huomattava ja periaatteellinen. Erikseen on selvitetty suppeana tilastollisena analyysin{\"a} VTT:ssa yll{\"a}pidett{\"a}v{\"a}n asuntojen hintaseurantatiedoston perusteella i{\"a}n mahdollista vaikutusta kerrostalohuoneistojen hintoihin. I{\"a}n vaikutus sekoittuu aineistossa kuitenkin niin hankalasti muiden tekij{\"o}iden vaikutuksiin, ett{\"a} asian selvitt{\"a}minen vaatii perusteellista tilastollista tutkimusta. T{\"a}llainen onkin jo k{\"a}ynnistetty VTT:ssa asuntohallituksen rahoittamana. Esitutkimuksen perusteella voidaan todeta, ett{\"a} rakennuksen vanhenemisen my{\"o}t{\"a} syntyv{\"a}{\"a}n arvon alenemiseen vaikuttavat useat tekij{\"a}t, kuten mm. rakennuksen kunto, suoritetut peruskorjaukset ja paikkakunnan markkinatilanne. Arvon aleneminen voi esim. voimakkaan kysynn{\"a}n vallitessa k{\"a}{\"a}nty{\"a} arvon nousuksi ilman ainuttakaan peruskorjaustoimenpidett{\"a}. Luotettavan arviointimenetelm{\"a}n tulisikin ottaa huomioon kaikki t{\"a}rke{\"a}t ik{\"a}alennukseen vaikuttavat tekij{\"a}t. Tehtyjen tutkimusten ja olemassa olevien arviointiohjeiden perusteella ei voi tehd{\"a} yksiselitteisi{\"a} p{\"a}{\"a}telmi{\"a} {"}oikeasta{"} ik{\"a}alennuksesta. Ennen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}sten tekoa tulisikin suorittaa lis{\"a}tutkimuksia, joissa toisaalta tarkasteltaisiin rakennetun kiinteist{\"o}n arvoa kokonaisuutena (tontti + rakennukset) ja toisaalta useita huoneistoja k{\"a}sitt{\"a}vien rakennusten ja niiden huoneistojen arvojen suhteita.",
keywords = "residential buildings, value, life, durability",
author = "Kauko Viitanen and Anu Kanerva and Pekka Lahti and Seppo Teerimo",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3234-1",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "889",
address = "Finland",

}

Viitanen, K, Kanerva, A, Lahti, P & Teerimo, S 1988, Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 889, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon. / Viitanen, Kauko; Kanerva, Anu; Lahti, Pekka; Teerimo, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 889).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon

AU - Viitanen, Kauko

AU - Kanerva, Anu

AU - Lahti, Pekka

AU - Teerimo, Seppo

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tutkimuksessa on selvitetty asuinrakennusten (pientalojen ja kerrostalojen) arvon muuttumista rakennuksen käyttöaikana. Tutkimus on esitutkimus, jossa pääasiassa kirjallisuuden perusteella tarkastellaan erilaisia sekä kirjallisuudessa esitettyjä että todellisuudessa käytettyjä arviointimenetelmiä ja rakennuksen arvoon vaikuttavia ikäalennustekijöitä sekä selvitetään näiden perusteella jatkotutkimusmahdollisuuksia. Suomessa rakennusten iän vaikutusta pientalojen arvoon on tutkittu vaikutuksena tekniseen arvoon, kauppa-arvoon ja omaisuusosa-arvoon. Nämä tutkimukset on tehty pääasiassa maanmittauslaitoksen ja tie- ja vesirakennuslaitoksen lunastusarviointitarpeita varten. Tulokseksi on saatu degressiivinen (hidastuvasti aleneva) arvonalennuskäyrä. Suoritetuilla peruskorjauksilla on merkittävä vaikutus arvonalennuksen suuruuteen. Iän vaikutusta kerrostalon arvoon on tutkittu aiemmin varsinkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) rakennustalouden laboratoriossa. Tarkastelukohteena ovat olleet sekä asuinhuoneistojen myyntihinnat että vuokrat. Tulosten mukaan arvonalennus noudattaa degressiivistä käyrää, mutta alennuksen suuruudesta on saatu hyvin erilaisia tuloksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös eri laitosten käyttämiä arviointimenetelmiä. Yhdistelmät tutkimustulosten ja arviointiohjeiden mukaisista ikäalennuksista on esitetty kuvina. Tarkastelujen mukaan verohallinnon käyttämät ikäalennukset antavat yli 20-vuotiaille rakennuksille alemmat nykyarvot kuin mikään tutkimustulos tai muu arviointimenetelmä. Tämä aiheutuu osittain siitä, että verohallituksen ikäalennuskäyrissä ei näy peruskorjausten vaikutus. Niiden huomioon ottamisesta on annettu vain suppea sanallinen ohje. Myös Ruotsissa kehitettyihin malleihin on tehty lyhyt katsaus. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että Ruotsissa on ao. selvityksissä päädytty progressiiviseen (kiihtyvästi alenevaan) arvonalennukseen ja Suomessa taas degressiiviseen. Havainto on yllättävä, koska ero on huomattava ja periaatteellinen. Erikseen on selvitetty suppeana tilastollisena analyysinä VTT:ssa ylläpidettävän asuntojen hintaseurantatiedoston perusteella iän mahdollista vaikutusta kerrostalohuoneistojen hintoihin. Iän vaikutus sekoittuu aineistossa kuitenkin niin hankalasti muiden tekijöiden vaikutuksiin, että asian selvittäminen vaatii perusteellista tilastollista tutkimusta. Tällainen onkin jo käynnistetty VTT:ssa asuntohallituksen rahoittamana. Esitutkimuksen perusteella voidaan todeta, että rakennuksen vanhenemisen myötä syntyvään arvon alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten mm. rakennuksen kunto, suoritetut peruskorjaukset ja paikkakunnan markkinatilanne. Arvon aleneminen voi esim. voimakkaan kysynnän vallitessa kääntyä arvon nousuksi ilman ainuttakaan peruskorjaustoimenpidettä. Luotettavan arviointimenetelmän tulisikin ottaa huomioon kaikki tärkeät ikäalennukseen vaikuttavat tekijät. Tehtyjen tutkimusten ja olemassa olevien arviointiohjeiden perusteella ei voi tehdä yksiselitteisiä päätelmiä "oikeasta" ikäalennuksesta. Ennen johtopäätösten tekoa tulisikin suorittaa lisätutkimuksia, joissa toisaalta tarkasteltaisiin rakennetun kiinteistön arvoa kokonaisuutena (tontti + rakennukset) ja toisaalta useita huoneistoja käsittävien rakennusten ja niiden huoneistojen arvojen suhteita.

AB - Tutkimuksessa on selvitetty asuinrakennusten (pientalojen ja kerrostalojen) arvon muuttumista rakennuksen käyttöaikana. Tutkimus on esitutkimus, jossa pääasiassa kirjallisuuden perusteella tarkastellaan erilaisia sekä kirjallisuudessa esitettyjä että todellisuudessa käytettyjä arviointimenetelmiä ja rakennuksen arvoon vaikuttavia ikäalennustekijöitä sekä selvitetään näiden perusteella jatkotutkimusmahdollisuuksia. Suomessa rakennusten iän vaikutusta pientalojen arvoon on tutkittu vaikutuksena tekniseen arvoon, kauppa-arvoon ja omaisuusosa-arvoon. Nämä tutkimukset on tehty pääasiassa maanmittauslaitoksen ja tie- ja vesirakennuslaitoksen lunastusarviointitarpeita varten. Tulokseksi on saatu degressiivinen (hidastuvasti aleneva) arvonalennuskäyrä. Suoritetuilla peruskorjauksilla on merkittävä vaikutus arvonalennuksen suuruuteen. Iän vaikutusta kerrostalon arvoon on tutkittu aiemmin varsinkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) rakennustalouden laboratoriossa. Tarkastelukohteena ovat olleet sekä asuinhuoneistojen myyntihinnat että vuokrat. Tulosten mukaan arvonalennus noudattaa degressiivistä käyrää, mutta alennuksen suuruudesta on saatu hyvin erilaisia tuloksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös eri laitosten käyttämiä arviointimenetelmiä. Yhdistelmät tutkimustulosten ja arviointiohjeiden mukaisista ikäalennuksista on esitetty kuvina. Tarkastelujen mukaan verohallinnon käyttämät ikäalennukset antavat yli 20-vuotiaille rakennuksille alemmat nykyarvot kuin mikään tutkimustulos tai muu arviointimenetelmä. Tämä aiheutuu osittain siitä, että verohallituksen ikäalennuskäyrissä ei näy peruskorjausten vaikutus. Niiden huomioon ottamisesta on annettu vain suppea sanallinen ohje. Myös Ruotsissa kehitettyihin malleihin on tehty lyhyt katsaus. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että Ruotsissa on ao. selvityksissä päädytty progressiiviseen (kiihtyvästi alenevaan) arvonalennukseen ja Suomessa taas degressiiviseen. Havainto on yllättävä, koska ero on huomattava ja periaatteellinen. Erikseen on selvitetty suppeana tilastollisena analyysinä VTT:ssa ylläpidettävän asuntojen hintaseurantatiedoston perusteella iän mahdollista vaikutusta kerrostalohuoneistojen hintoihin. Iän vaikutus sekoittuu aineistossa kuitenkin niin hankalasti muiden tekijöiden vaikutuksiin, että asian selvittäminen vaatii perusteellista tilastollista tutkimusta. Tällainen onkin jo käynnistetty VTT:ssa asuntohallituksen rahoittamana. Esitutkimuksen perusteella voidaan todeta, että rakennuksen vanhenemisen myötä syntyvään arvon alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten mm. rakennuksen kunto, suoritetut peruskorjaukset ja paikkakunnan markkinatilanne. Arvon aleneminen voi esim. voimakkaan kysynnän vallitessa kääntyä arvon nousuksi ilman ainuttakaan peruskorjaustoimenpidettä. Luotettavan arviointimenetelmän tulisikin ottaa huomioon kaikki tärkeät ikäalennukseen vaikuttavat tekijät. Tehtyjen tutkimusten ja olemassa olevien arviointiohjeiden perusteella ei voi tehdä yksiselitteisiä päätelmiä "oikeasta" ikäalennuksesta. Ennen johtopäätösten tekoa tulisikin suorittaa lisätutkimuksia, joissa toisaalta tarkasteltaisiin rakennetun kiinteistön arvoa kokonaisuutena (tontti + rakennukset) ja toisaalta useita huoneistoja käsittävien rakennusten ja niiden huoneistojen arvojen suhteita.

KW - residential buildings

KW - value

KW - life

KW - durability

M3 - Report

SN - 951-38-3234-1

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Viitanen K, Kanerva A, Lahti P, Teerimo S. Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 889).