TY - BOOK
T1 - Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon
AU - Viitanen, Kauko
AU - Kanerva, Anu
AU - Lahti, Pekka
AU - Teerimo, Seppo
PY - 1988
Y1 - 1988
N2 - Tutkimuksessa on selvitetty asuinrakennusten (pientalojen
ja kerrostalojen) arvon muuttumista rakennuksen
käyttöaikana. Tutkimus on esitutkimus, jossa pääasiassa
kirjallisuuden perusteella tarkastellaan erilaisia sekä
kirjallisuudessa esitettyjä että todellisuudessa
käytettyjä arviointimenetelmiä ja rakennuksen arvoon
vaikuttavia ikäalennustekijöitä sekä selvitetään näiden
perusteella jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Suomessa rakennusten iän vaikutusta pientalojen arvoon on
tutkittu vaikutuksena tekniseen arvoon, kauppa-arvoon ja
omaisuusosa-arvoon. Nämä tutkimukset on tehty pääasiassa
maanmittauslaitoksen ja tie- ja vesirakennuslaitoksen
lunastusarviointitarpeita varten. Tulokseksi on saatu
degressiivinen (hidastuvasti aleneva) arvonalennuskäyrä.
Suoritetuilla peruskorjauksilla on merkittävä vaikutus
arvonalennuksen suuruuteen.
Iän vaikutusta kerrostalon arvoon on tutkittu aiemmin
varsinkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT)
rakennustalouden laboratoriossa. Tarkastelukohteena ovat
olleet sekä asuinhuoneistojen myyntihinnat että vuokrat.
Tulosten mukaan arvonalennus noudattaa degressiivistä
käyrää, mutta alennuksen suuruudesta on saatu hyvin
erilaisia tuloksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös eri
laitosten käyttämiä arviointimenetelmiä. Yhdistelmät
tutkimustulosten ja arviointiohjeiden mukaisista
ikäalennuksista on esitetty kuvina. Tarkastelujen mukaan
verohallinnon käyttämät ikäalennukset antavat yli
20-vuotiaille rakennuksille alemmat nykyarvot kuin mikään
tutkimustulos tai muu arviointimenetelmä. Tämä aiheutuu
osittain siitä, että verohallituksen ikäalennuskäyrissä
ei näy peruskorjausten vaikutus. Niiden huomioon
ottamisesta on annettu vain suppea sanallinen ohje.
Myös Ruotsissa kehitettyihin malleihin on tehty lyhyt
katsaus. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että
Ruotsissa on ao. selvityksissä päädytty progressiiviseen
(kiihtyvästi alenevaan) arvonalennukseen ja Suomessa taas
degressiiviseen. Havainto on yllättävä, koska ero on
huomattava ja periaatteellinen.
Erikseen on selvitetty suppeana tilastollisena analyysinä
VTT:ssa ylläpidettävän asuntojen hintaseurantatiedoston
perusteella iän mahdollista vaikutusta
kerrostalohuoneistojen hintoihin. Iän vaikutus sekoittuu
aineistossa kuitenkin niin hankalasti muiden tekijöiden
vaikutuksiin, että asian selvittäminen vaatii
perusteellista tilastollista tutkimusta. Tällainen onkin
jo käynnistetty VTT:ssa asuntohallituksen rahoittamana.
Esitutkimuksen perusteella voidaan todeta, että
rakennuksen vanhenemisen myötä syntyvään arvon
alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten mm.
rakennuksen kunto, suoritetut peruskorjaukset ja
paikkakunnan markkinatilanne. Arvon aleneminen voi esim.
voimakkaan kysynnän vallitessa kääntyä arvon nousuksi
ilman ainuttakaan peruskorjaustoimenpidettä. Luotettavan
arviointimenetelmän tulisikin ottaa huomioon kaikki
tärkeät ikäalennukseen vaikuttavat tekijät. Tehtyjen
tutkimusten ja olemassa olevien arviointiohjeiden
perusteella ei voi tehdä yksiselitteisiä päätelmiä
"oikeasta" ikäalennuksesta. Ennen johtopäätösten tekoa
tulisikin suorittaa lisätutkimuksia, joissa toisaalta
tarkasteltaisiin rakennetun kiinteistön arvoa
kokonaisuutena (tontti + rakennukset) ja toisaalta useita
huoneistoja käsittävien rakennusten ja niiden
huoneistojen arvojen suhteita.
AB - Tutkimuksessa on selvitetty asuinrakennusten (pientalojen
ja kerrostalojen) arvon muuttumista rakennuksen
käyttöaikana. Tutkimus on esitutkimus, jossa pääasiassa
kirjallisuuden perusteella tarkastellaan erilaisia sekä
kirjallisuudessa esitettyjä että todellisuudessa
käytettyjä arviointimenetelmiä ja rakennuksen arvoon
vaikuttavia ikäalennustekijöitä sekä selvitetään näiden
perusteella jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Suomessa rakennusten iän vaikutusta pientalojen arvoon on
tutkittu vaikutuksena tekniseen arvoon, kauppa-arvoon ja
omaisuusosa-arvoon. Nämä tutkimukset on tehty pääasiassa
maanmittauslaitoksen ja tie- ja vesirakennuslaitoksen
lunastusarviointitarpeita varten. Tulokseksi on saatu
degressiivinen (hidastuvasti aleneva) arvonalennuskäyrä.
Suoritetuilla peruskorjauksilla on merkittävä vaikutus
arvonalennuksen suuruuteen.
Iän vaikutusta kerrostalon arvoon on tutkittu aiemmin
varsinkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT)
rakennustalouden laboratoriossa. Tarkastelukohteena ovat
olleet sekä asuinhuoneistojen myyntihinnat että vuokrat.
Tulosten mukaan arvonalennus noudattaa degressiivistä
käyrää, mutta alennuksen suuruudesta on saatu hyvin
erilaisia tuloksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös eri
laitosten käyttämiä arviointimenetelmiä. Yhdistelmät
tutkimustulosten ja arviointiohjeiden mukaisista
ikäalennuksista on esitetty kuvina. Tarkastelujen mukaan
verohallinnon käyttämät ikäalennukset antavat yli
20-vuotiaille rakennuksille alemmat nykyarvot kuin mikään
tutkimustulos tai muu arviointimenetelmä. Tämä aiheutuu
osittain siitä, että verohallituksen ikäalennuskäyrissä
ei näy peruskorjausten vaikutus. Niiden huomioon
ottamisesta on annettu vain suppea sanallinen ohje.
Myös Ruotsissa kehitettyihin malleihin on tehty lyhyt
katsaus. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että
Ruotsissa on ao. selvityksissä päädytty progressiiviseen
(kiihtyvästi alenevaan) arvonalennukseen ja Suomessa taas
degressiiviseen. Havainto on yllättävä, koska ero on
huomattava ja periaatteellinen.
Erikseen on selvitetty suppeana tilastollisena analyysinä
VTT:ssa ylläpidettävän asuntojen hintaseurantatiedoston
perusteella iän mahdollista vaikutusta
kerrostalohuoneistojen hintoihin. Iän vaikutus sekoittuu
aineistossa kuitenkin niin hankalasti muiden tekijöiden
vaikutuksiin, että asian selvittäminen vaatii
perusteellista tilastollista tutkimusta. Tällainen onkin
jo käynnistetty VTT:ssa asuntohallituksen rahoittamana.
Esitutkimuksen perusteella voidaan todeta, että
rakennuksen vanhenemisen myötä syntyvään arvon
alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten mm.
rakennuksen kunto, suoritetut peruskorjaukset ja
paikkakunnan markkinatilanne. Arvon aleneminen voi esim.
voimakkaan kysynnän vallitessa kääntyä arvon nousuksi
ilman ainuttakaan peruskorjaustoimenpidettä. Luotettavan
arviointimenetelmän tulisikin ottaa huomioon kaikki
tärkeät ikäalennukseen vaikuttavat tekijät. Tehtyjen
tutkimusten ja olemassa olevien arviointiohjeiden
perusteella ei voi tehdä yksiselitteisiä päätelmiä
"oikeasta" ikäalennuksesta. Ennen johtopäätösten tekoa
tulisikin suorittaa lisätutkimuksia, joissa toisaalta
tarkasteltaisiin rakennetun kiinteistön arvoa
kokonaisuutena (tontti + rakennukset) ja toisaalta useita
huoneistoja käsittävien rakennusten ja niiden
huoneistojen arvojen suhteita.
KW - residential buildings
KW - value
KW - life
KW - durability
M3 - Report
SN - 951-38-3234-1
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Iän vaikutus asuinrakennuksen arvoon
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -