Abstract
Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida tieto- ja viestintäteknologian (ICT, Information and Communication Technology) tärkeimpiä kehitystrendejä, tietoyhteiskunnan muutoksia ja alan klusterirakenteiden kehitysnäkymiä, sekä sen perusteella arvioida AY-liikkeeseen kohdistuvia muutospaineita jäsenten edunvalvonnassa. Erityisesti pyrittiin selvittämään missä määrin toimialojen välinen konvergenssi edellyttää yhteistoimintaa Viestintäalan ammattiliiton ja Sähköliiton välillä.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että teknologiset edellytykset tietoliikenne- ja viestintäalan täydelliselle konvergenssille ovat jo olemassa. Jatko riippuu siitä, minkälaiseksi mediateollisuuden, verkko-operaattorien, elektroniikkateollisuuden ja ohjelmistotalojen omistusrakenne ja pelikenttä muodostuu globalisaation ja yritysfuusioiden jälkeen, ja miten eräät muut toimialat kuten energia- ja sähköasennusalat integroituvat tähän kokonaisuuteen. Tulevaisuutta on hahmoteltu kolmen skenaarion avulla, jotka ovat todennäköisin eli "yllätyksetön" tulevaisuus, "tonttien raja-aidat pitävät" tulevaisuus ja "raja-aidat kaatuvat" tulevaisuus.
Odotettavissa on kehitys, missä syntyy suuria, perinteiset toimialarajat ylittäviä kokonaisuuksia viestintä- ja tietoliikennealan välillä. Tällä on suora vaikutus ammattijärjestöjen edunvalvontaan ja edellyttää tiivistyvää yhteistyötä Viestintäalan ammattiliiton ja Sähköliiton välillä, mahdollisesti jopa uudelleenryhmittymisen tarvetta. Liittojen on yhdessä tarkasti seurattava tilanteen kehitystä erikseen määriteltyjen "heikkojen signaalien" avulla.
Liittojen tehtäväkenttää tulisi laajentaa kohden yksilöllistä työsopimusneuvontaa, konsultointipalvelua työehtosopimusasioissa ja koulutustoimintaa perinteisen edunvalvonnan lisäksi. Liittojen palveluja tulisi entistä tehokkaammin paketoida ja markkinoida tieto- ja viestintäteollisuuden uusille työntekijöille, joiden ammatti-identiteetti poikkeaa huomattavasti nykyisestä. Ala on selvästi kasvuala, mikä luo uusia mahdollisuuksia samalla, kun kilpailu jäsenistä liittojen kesken kovenee.
Globalisaatio luo omat haasteensa ammattiliitoille. Neuvottelukumppaniksi ei välttämättä tulevaisuudessa nouse kansallinen työnantajaliitto, vaan ehkä monikansalliset suuryhtiöt tai niiden ylikansalliset organisaatiot. Liitoissa tarvitaan henkilöitä, joilla on vahva kielitaito sekä tietoa ja kokemusta kansainvälisestä lainsäädännöstä, sopimuskäytännöstä ja muusta toiminnasta.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että teknologiset edellytykset tietoliikenne- ja viestintäalan täydelliselle konvergenssille ovat jo olemassa. Jatko riippuu siitä, minkälaiseksi mediateollisuuden, verkko-operaattorien, elektroniikkateollisuuden ja ohjelmistotalojen omistusrakenne ja pelikenttä muodostuu globalisaation ja yritysfuusioiden jälkeen, ja miten eräät muut toimialat kuten energia- ja sähköasennusalat integroituvat tähän kokonaisuuteen. Tulevaisuutta on hahmoteltu kolmen skenaarion avulla, jotka ovat todennäköisin eli "yllätyksetön" tulevaisuus, "tonttien raja-aidat pitävät" tulevaisuus ja "raja-aidat kaatuvat" tulevaisuus.
Odotettavissa on kehitys, missä syntyy suuria, perinteiset toimialarajat ylittäviä kokonaisuuksia viestintä- ja tietoliikennealan välillä. Tällä on suora vaikutus ammattijärjestöjen edunvalvontaan ja edellyttää tiivistyvää yhteistyötä Viestintäalan ammattiliiton ja Sähköliiton välillä, mahdollisesti jopa uudelleenryhmittymisen tarvetta. Liittojen on yhdessä tarkasti seurattava tilanteen kehitystä erikseen määriteltyjen "heikkojen signaalien" avulla.
Liittojen tehtäväkenttää tulisi laajentaa kohden yksilöllistä työsopimusneuvontaa, konsultointipalvelua työehtosopimusasioissa ja koulutustoimintaa perinteisen edunvalvonnan lisäksi. Liittojen palveluja tulisi entistä tehokkaammin paketoida ja markkinoida tieto- ja viestintäteollisuuden uusille työntekijöille, joiden ammatti-identiteetti poikkeaa huomattavasti nykyisestä. Ala on selvästi kasvuala, mikä luo uusia mahdollisuuksia samalla, kun kilpailu jäsenistä liittojen kesken kovenee.
Globalisaatio luo omat haasteensa ammattiliitoille. Neuvottelukumppaniksi ei välttämättä tulevaisuudessa nouse kansallinen työnantajaliitto, vaan ehkä monikansalliset suuryhtiöt tai niiden ylikansalliset organisaatiot. Liitoissa tarvitaan henkilöitä, joilla on vahva kielitaito sekä tietoa ja kokemusta kansainvälisestä lainsäädännöstä, sopimuskäytännöstä ja muusta toiminnasta.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 77 |
| Publication status | Published - 2002 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Tutkimusraportti |
|---|---|
| Number | TTE4-2002-5 |