Meluisten ajoneuvojen yksilöinti

Juhani Parmanen

Meluisten ajoneuvojen yksilöinti

Translated title of the contribution: Identification of noisy vehicles

Juhani Parmanen

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ajoneuvojen aiheuttamaa melua sekä tutkia mahdollista erityisen meluisien ajoneuvoryhmien esiintymistä samoin kuin tekijöitä, jotka tekevät ajoneuvosta erityisen meluisan. Ajoneuvojen kehittämää melua tarkastellaan pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason ns. lähtöarvon edellyttämällä tavalla. Kullekin ajoneuvolle on määritelty ja mitattu vertailumelutaso, jonka avulla eri ajoneuvoja voidaan vertailla suoraan keskenään. Lisäksi vertailumelutaso on suoraan rinnastettavissa tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason lähtöarvon (68 dB) kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös laskentamallissa määriteltyä ajoneuvon kehittämän melun ja nopeuden välistä riippuvuutta, ja tutkimuksessa käytetty nopeusriippuvuusalgoritmi poikkeaa laskentamallin algoritmista parametrin suhteen. Tutkimuksen laskelmien mukaan tieliikennemelun laskentamallissa oleva ekvivalenttitason lähtöarvo on osapuilleen oikea. Tarvetta sen muuttamiseen ei ole, joskin aikaisempien tutkimusten tapaan mallin lähtöarvo osoittautuu jossakin määrin mittausten perusteella tehtyjen laskelmien antamia tuloksia pienemmäksi. Tieliikennemelun laskentamallissa oleva ajoneuvojen melun riippuvuus nopeudesta osoittautuu liian jyrkäksi. Laskentamallissa ekvivalenttitaso kasvaa 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa, mutta tutkimuksen mukaan kasvu on vain n. 5 dB. Laskentamallin nopeusriippuvuus on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa liian jyrkäksi. Tutkimustulokset koskevat ns. keveitä ajoneuvoja. Nopeuden lisäksi ajoneuvon kehittämään meluun vaikuttavaksi tekijäksi todetaan ajoneuvon kokonaispaino. Muista tarkastelluista tekijöistä mm. ajoneuvon iän ei todeta vaikuttavan ajoneuvon meluun ainakaan suurilla nopeuksilla. Tutkimuksessa kevyet ajoneuvot jaetaan vertailumelutasonsa perusteella kolmeen luokkaan, joista keskimmäisen luokan leveys on 2 dB ja muut luokat muodostuvat tämän luokan ala ja yläpuolisista luokista. Luokkia hallitsee selvästi ajoneuvojen kokonaispainojen keskiarvo. Ylimpään eli meluisimpaan luokkaan sijoittuvat massiivisimmat kevyet ajoneuvot, joiden keskimääräinen kokonaispaino on 1 870 kg. Tässä luokassa voidaan erottaa luokalle tunnusomaisia automerkkejä, joskin toisaalta osa automerkkejä sijoittuu kokonaisuudessaan meluisuudeltaan alempaan luokkaan huolimatta suuresta kokonaispainostaan. Hiljaisin luokka muodostuu massaltaan vähäisimmistä ajoneuvoista. Vertailumelutasojen keskiarvojen erotus on ylimmän ja alimman luokan välillä 3,7 dB ja vastaavien kokonaispainojen erotus 498 kg. Tutkimuksessa pakettiautot osoittautuvat kokonaispainoonsa nähden verrattain hiljaisiksi, mutta myös näillä melu kasvaa kokonaispainon kasvaessa. Raskaita ajoneuvoja ei tutkimuksessa tarkastella samassa laajuudessa kuin keveitä ajoneuvoja. Oleellisesti näilläkin ajoneuvon kokonaispaino on syntyvän melun kannalta ratkaiseva tekijä. Raskaat ajoneuvot tulisi luokitella kokonaispainonsa perusteella, koska tällainen luokittelu puuttuu tieliikennemelun laskentamallista. Raskaista ajoneuvoista tulisi erottaa omaksi ryhmäkseen mm. linja autot.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	40
ISBN (Print)	951-38-4174-X
Publication status	Published - 1992
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	1361
ISSN	1235-0605

Keywords

vehicular traffic
motor vehicles
passenger vehicles
automobiles
noise (sound)
sound pressure
emissions
trucks
models
specifications
classifications
calculations
measurement
weight (mass)
velocity

Cite this

Parmanen, J. (1992). Meluisten ajoneuvojen yksilöinti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1361

Parmanen, Juhani. / Meluisten ajoneuvojen yksilöinti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 40 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1361).

@book{9019d103642c4b7b92f82bb4b0cbcc21,

title = "Meluisten ajoneuvojen yksil{\"o}inti",

abstract = "Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ajoneuvojen aiheuttamaa melua sek{\"a} tutkia mahdollista erityisen meluisien ajoneuvoryhmien esiintymist{\"a} samoin kuin tekij{\"o}it{\"a}, jotka tekev{\"a}t ajoneuvosta erityisen meluisan. Ajoneuvojen kehitt{\"a}m{\"a}{\"a} melua tarkastellaan pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason ns. l{\"a}ht{\"o}arvon edellytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} tavalla. Kullekin ajoneuvolle on m{\"a}{\"a}ritelty ja mitattu vertailumelutaso, jonka avulla eri ajoneuvoja voidaan vertailla suoraan kesken{\"a}{\"a}n. Lis{\"a}ksi vertailumelutaso on suoraan rinnastettavissa tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvon (68 dB) kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan my{\"o}s laskentamallissa m{\"a}{\"a}ritelty{\"a} ajoneuvon kehitt{\"a}m{\"a}n melun ja nopeuden v{\"a}list{\"a} riippuvuutta, ja tutkimuksessa k{\"a}ytetty nopeusriippuvuusalgoritmi poikkeaa laskentamallin algoritmista parametrin suhteen. Tutkimuksen laskelmien mukaan tieliikennemelun laskentamallissa oleva ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvo on osapuilleen oikea. Tarvetta sen muuttamiseen ei ole, joskin aikaisempien tutkimusten tapaan mallin l{\"a}ht{\"o}arvo osoittautuu jossakin m{\"a}{\"a}rin mittausten perusteella tehtyjen laskelmien antamia tuloksia pienemm{\"a}ksi. Tieliikennemelun laskentamallissa oleva ajoneuvojen melun riippuvuus nopeudesta osoittautuu liian jyrk{\"a}ksi. Laskentamallissa ekvivalenttitaso kasvaa 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa, mutta tutkimuksen mukaan kasvu on vain n. 5 dB. Laskentamallin nopeusriippuvuus on todettu my{\"o}s aikaisemmissa tutkimuksissa liian jyrk{\"a}ksi. Tutkimustulokset koskevat ns. keveit{\"a} ajoneuvoja. Nopeuden lis{\"a}ksi ajoneuvon kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n meluun vaikuttavaksi tekij{\"a}ksi todetaan ajoneuvon kokonaispaino. Muista tarkastelluista tekij{\"o}ist{\"a} mm. ajoneuvon i{\"a}n ei todeta vaikuttavan ajoneuvon meluun ainakaan suurilla nopeuksilla. Tutkimuksessa kevyet ajoneuvot jaetaan vertailumelutasonsa perusteella kolmeen luokkaan, joista keskimm{\"a}isen luokan leveys on 2 dB ja muut luokat muodostuvat t{\"a}m{\"a}n luokan ala ja yl{\"a}puolisista luokista. Luokkia hallitsee selv{\"a}sti ajoneuvojen kokonaispainojen keskiarvo. Ylimp{\"a}{\"a}n eli meluisimpaan luokkaan sijoittuvat massiivisimmat kevyet ajoneuvot, joiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kokonaispaino on 1 870 kg. T{\"a}ss{\"a} luokassa voidaan erottaa luokalle tunnusomaisia automerkkej{\"a}, joskin toisaalta osa automerkkej{\"a} sijoittuu kokonaisuudessaan meluisuudeltaan alempaan luokkaan huolimatta suuresta kokonaispainostaan. Hiljaisin luokka muodostuu massaltaan v{\"a}h{\"a}isimmist{\"a} ajoneuvoista. Vertailumelutasojen keskiarvojen erotus on ylimm{\"a}n ja alimman luokan v{\"a}lill{\"a} 3,7 dB ja vastaavien kokonaispainojen erotus 498 kg. Tutkimuksessa pakettiautot osoittautuvat kokonaispainoonsa n{\"a}hden verrattain hiljaisiksi, mutta my{\"o}s n{\"a}ill{\"a} melu kasvaa kokonaispainon kasvaessa. Raskaita ajoneuvoja ei tutkimuksessa tarkastella samassa laajuudessa kuin keveit{\"a} ajoneuvoja. Oleellisesti n{\"a}ill{\"a}kin ajoneuvon kokonaispaino on syntyv{\"a}n melun kannalta ratkaiseva tekij{\"a}. Raskaat ajoneuvot tulisi luokitella kokonaispainonsa perusteella, koska t{\"a}llainen luokittelu puuttuu tieliikennemelun laskentamallista. Raskaista ajoneuvoista tulisi erottaa omaksi ryhm{\"a}kseen mm. linja autot.",

keywords = "vehicular traffic, motor vehicles, passenger vehicles, automobiles, noise (sound), sound pressure, emissions, trucks, models, specifications, classifications, calculations, measurement, weight (mass), velocity",

author = "Juhani Parmanen",

year = "1992",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-4174-X",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "1361",

address = "Finland",

}

Parmanen, J 1992, Meluisten ajoneuvojen yksilöinti. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1361, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Meluisten ajoneuvojen yksilöinti. / Parmanen, Juhani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 40 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1361).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Meluisten ajoneuvojen yksilöinti

AU - Parmanen, Juhani

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ajoneuvojen aiheuttamaa melua sekä tutkia mahdollista erityisen meluisien ajoneuvoryhmien esiintymistä samoin kuin tekijöitä, jotka tekevät ajoneuvosta erityisen meluisan. Ajoneuvojen kehittämää melua tarkastellaan pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason ns. lähtöarvon edellyttämällä tavalla. Kullekin ajoneuvolle on määritelty ja mitattu vertailumelutaso, jonka avulla eri ajoneuvoja voidaan vertailla suoraan keskenään. Lisäksi vertailumelutaso on suoraan rinnastettavissa tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason lähtöarvon (68 dB) kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös laskentamallissa määriteltyä ajoneuvon kehittämän melun ja nopeuden välistä riippuvuutta, ja tutkimuksessa käytetty nopeusriippuvuusalgoritmi poikkeaa laskentamallin algoritmista parametrin suhteen. Tutkimuksen laskelmien mukaan tieliikennemelun laskentamallissa oleva ekvivalenttitason lähtöarvo on osapuilleen oikea. Tarvetta sen muuttamiseen ei ole, joskin aikaisempien tutkimusten tapaan mallin lähtöarvo osoittautuu jossakin määrin mittausten perusteella tehtyjen laskelmien antamia tuloksia pienemmäksi. Tieliikennemelun laskentamallissa oleva ajoneuvojen melun riippuvuus nopeudesta osoittautuu liian jyrkäksi. Laskentamallissa ekvivalenttitaso kasvaa 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa, mutta tutkimuksen mukaan kasvu on vain n. 5 dB. Laskentamallin nopeusriippuvuus on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa liian jyrkäksi. Tutkimustulokset koskevat ns. keveitä ajoneuvoja. Nopeuden lisäksi ajoneuvon kehittämään meluun vaikuttavaksi tekijäksi todetaan ajoneuvon kokonaispaino. Muista tarkastelluista tekijöistä mm. ajoneuvon iän ei todeta vaikuttavan ajoneuvon meluun ainakaan suurilla nopeuksilla. Tutkimuksessa kevyet ajoneuvot jaetaan vertailumelutasonsa perusteella kolmeen luokkaan, joista keskimmäisen luokan leveys on 2 dB ja muut luokat muodostuvat tämän luokan ala ja yläpuolisista luokista. Luokkia hallitsee selvästi ajoneuvojen kokonaispainojen keskiarvo. Ylimpään eli meluisimpaan luokkaan sijoittuvat massiivisimmat kevyet ajoneuvot, joiden keskimääräinen kokonaispaino on 1 870 kg. Tässä luokassa voidaan erottaa luokalle tunnusomaisia automerkkejä, joskin toisaalta osa automerkkejä sijoittuu kokonaisuudessaan meluisuudeltaan alempaan luokkaan huolimatta suuresta kokonaispainostaan. Hiljaisin luokka muodostuu massaltaan vähäisimmistä ajoneuvoista. Vertailumelutasojen keskiarvojen erotus on ylimmän ja alimman luokan välillä 3,7 dB ja vastaavien kokonaispainojen erotus 498 kg. Tutkimuksessa pakettiautot osoittautuvat kokonaispainoonsa nähden verrattain hiljaisiksi, mutta myös näillä melu kasvaa kokonaispainon kasvaessa. Raskaita ajoneuvoja ei tutkimuksessa tarkastella samassa laajuudessa kuin keveitä ajoneuvoja. Oleellisesti näilläkin ajoneuvon kokonaispaino on syntyvän melun kannalta ratkaiseva tekijä. Raskaat ajoneuvot tulisi luokitella kokonaispainonsa perusteella, koska tällainen luokittelu puuttuu tieliikennemelun laskentamallista. Raskaista ajoneuvoista tulisi erottaa omaksi ryhmäkseen mm. linja autot.

AB - Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ajoneuvojen aiheuttamaa melua sekä tutkia mahdollista erityisen meluisien ajoneuvoryhmien esiintymistä samoin kuin tekijöitä, jotka tekevät ajoneuvosta erityisen meluisan. Ajoneuvojen kehittämää melua tarkastellaan pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason ns. lähtöarvon edellyttämällä tavalla. Kullekin ajoneuvolle on määritelty ja mitattu vertailumelutaso, jonka avulla eri ajoneuvoja voidaan vertailla suoraan keskenään. Lisäksi vertailumelutaso on suoraan rinnastettavissa tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason lähtöarvon (68 dB) kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös laskentamallissa määriteltyä ajoneuvon kehittämän melun ja nopeuden välistä riippuvuutta, ja tutkimuksessa käytetty nopeusriippuvuusalgoritmi poikkeaa laskentamallin algoritmista parametrin suhteen. Tutkimuksen laskelmien mukaan tieliikennemelun laskentamallissa oleva ekvivalenttitason lähtöarvo on osapuilleen oikea. Tarvetta sen muuttamiseen ei ole, joskin aikaisempien tutkimusten tapaan mallin lähtöarvo osoittautuu jossakin määrin mittausten perusteella tehtyjen laskelmien antamia tuloksia pienemmäksi. Tieliikennemelun laskentamallissa oleva ajoneuvojen melun riippuvuus nopeudesta osoittautuu liian jyrkäksi. Laskentamallissa ekvivalenttitaso kasvaa 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa, mutta tutkimuksen mukaan kasvu on vain n. 5 dB. Laskentamallin nopeusriippuvuus on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa liian jyrkäksi. Tutkimustulokset koskevat ns. keveitä ajoneuvoja. Nopeuden lisäksi ajoneuvon kehittämään meluun vaikuttavaksi tekijäksi todetaan ajoneuvon kokonaispaino. Muista tarkastelluista tekijöistä mm. ajoneuvon iän ei todeta vaikuttavan ajoneuvon meluun ainakaan suurilla nopeuksilla. Tutkimuksessa kevyet ajoneuvot jaetaan vertailumelutasonsa perusteella kolmeen luokkaan, joista keskimmäisen luokan leveys on 2 dB ja muut luokat muodostuvat tämän luokan ala ja yläpuolisista luokista. Luokkia hallitsee selvästi ajoneuvojen kokonaispainojen keskiarvo. Ylimpään eli meluisimpaan luokkaan sijoittuvat massiivisimmat kevyet ajoneuvot, joiden keskimääräinen kokonaispaino on 1 870 kg. Tässä luokassa voidaan erottaa luokalle tunnusomaisia automerkkejä, joskin toisaalta osa automerkkejä sijoittuu kokonaisuudessaan meluisuudeltaan alempaan luokkaan huolimatta suuresta kokonaispainostaan. Hiljaisin luokka muodostuu massaltaan vähäisimmistä ajoneuvoista. Vertailumelutasojen keskiarvojen erotus on ylimmän ja alimman luokan välillä 3,7 dB ja vastaavien kokonaispainojen erotus 498 kg. Tutkimuksessa pakettiautot osoittautuvat kokonaispainoonsa nähden verrattain hiljaisiksi, mutta myös näillä melu kasvaa kokonaispainon kasvaessa. Raskaita ajoneuvoja ei tutkimuksessa tarkastella samassa laajuudessa kuin keveitä ajoneuvoja. Oleellisesti näilläkin ajoneuvon kokonaispaino on syntyvän melun kannalta ratkaiseva tekijä. Raskaat ajoneuvot tulisi luokitella kokonaispainonsa perusteella, koska tällainen luokittelu puuttuu tieliikennemelun laskentamallista. Raskaista ajoneuvoista tulisi erottaa omaksi ryhmäkseen mm. linja autot.

KW - vehicular traffic

KW - motor vehicles

KW - passenger vehicles

KW - automobiles

KW - noise (sound)

KW - sound pressure

KW - emissions

KW - trucks

KW - models

KW - specifications

KW - classifications

KW - calculations

KW - measurement

KW - weight (mass)

KW - velocity

M3 - Report

SN - 951-38-4174-X

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Meluisten ajoneuvojen yksilöinti

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Parmanen J. Meluisten ajoneuvojen yksilöinti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 40 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1361).