Abstract
Task 38:n tavoitteena on kehittää laskentamalleja sekä
muita työkaluja ja apuvälineitä bioenergian
kasvihuonevaikutusten arviointiin. Yksi
kasvihuonekaasutaseen osatekijä on bioenergian
tapauksessa myös itse hyödynnettävän biomassan hiilitase.
Task 38 perustuu sitä edeltäneeseen Task 25:een, jossa
keskityttiin metodologian ja teorian kehittämiseen. Task
38 on tavoitteiltaan lähempänä käytäntöä. Tavoitteena on
kehitetyn metodologian soveltaminen konkreettisiin
käytännön projekteihin ja ohjelmiin, joiden tavoitteena
on kasvihuonevaikutusten vähentäminen. Tärkeäksi
sovellusalueeksi on Kioton ilmastosopimuksen myötä tullut
laskentasääntöjen kehittäminen ja käytännön soveltaminen,
joilla voidaan arvioida yksittäisten metsittämiseen ja
biomassan hyödyntämiseen liittyvien hankkeiden
kasvihuonevaikutuksia. Näitä hankkeita synnyttävät mm.
Kioton sopimukseen liittyvät Puhtaan kehityksen mekanismi
(CDM) sekä Yhteistoteutus (JI). Task 38:n verkostoon
kuuluvat tutkijat osallistuvat aktiivisesti
Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPCC) erilaisten
asiantuntijaryhmien työhön, jossa kehitetään raportointi-
ja laskentasääntöjä energia- sekä metsäsektoreille sekä
toimivat asiantuntijoina ilmastosopimusneuvotteluissa.
Uudeksi haasteelliseksi ongelmaksi on muodostumassa
Kioton sopimuksen nieluja koskevien päätösten käytännön
soveltaminen, joka koskee mm. laskenta- ja
arviointimenetelmien epävarmuuksia, ei-toivottuja
kannustevaikutuksia ja porsaanreikiä, jotka toimivat
vastoin sopimuksen tavoitteita.
Sovellettavan metodologian perusajatuksena on suorittaa
vertailulaskelma uuden, bionergiaa hyödyntävän
energiajärjestelmän ja fossiilisia polttoaineita
käyttävän vanhan ja mahdollisesti korvattavan
järjestelmän välillä. Näiden järjestelmien
kasvihuonevaikutusten erotus kuvaa saavutettavia hyötyjä.
Taseet on laskettava järjestelmien koko elinkaaren yli,
koska biomassan kasvuun ja hiilen sitomiseen liittyvä
dynamiikka on otettava huomioon. Hankkeessa tehdään
konkreettisia tapaustarkasteluita, jotka koskevat paitsi
bioenergiajärjestelmiä myös muiden materiaalien
korvaamista biomassaperäisillä tuotteilla. Jälkimmäisessä
tapauksessa voidaan saavuttaa merkittäviä välillisiä
kasvihuonekaasujen päästönvähennyksiä: puuperäisen
tuotteen valmistaminen vaatii useimmiten vähemmän
energiapanoksia ja siitä aiheutuu alhaisempia fossiilisia
hiilidioksidipäästöjä kuin korvattavan materiaalin kuten
teräksen tai betonin valmistus. Lisäksi bioenergiaa
voidaan paremmin hyödyntää puutuotteiden
valmistusprosessissa. Tavoitteena on myös verrata
erilaisia biomassaan ja bioenergian käyttöön perustuvia
päästönvähennysstrategioita ja etsiä ongelmalle
kustannustehokkaita ratkaisuja.
Task 38:aa koordinoi Itävalta. Muut osanottajamaat ovat
tällä hetkellä Alankomaat, Australia, Britannia, Kanada,
Kroatia, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti ja
Yhdysvallat.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Title of host publication | Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2002 |
| Subtitle of host publication | Puuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari |
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Pages | 427-428 |
| ISBN (Electronic) | 951-38-5733-6 |
| ISBN (Print) | 951-38-5732-8 |
| Publication status | Published - 2002 |
| MoE publication type | B3 Non-refereed article in conference proceedings |
| Event | Puuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari - Joensuu, Finland Duration: 18 Sept 2002 → 19 Sept 2002 |
Publication series
| Series | VTT Symposium |
|---|---|
| Number | 221 |
| ISSN | 0357-9387 |
Seminar
| Seminar | Puuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari |
|---|---|
| Country/Territory | Finland |
| City | Joensuu |
| Period | 18/09/02 → 19/09/02 |
UN SDGs
This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)
-
SDG 7 Affordable and Clean Energy
Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver