Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999

Translated title of the contribution: Ignition frequency of structural fires in Finland 1996-1999

Kati Tillander, Olavi Keski-Rahkonen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Palosta aiheutuvan vahingon odotusarvo on palon taajuus kertaa palon seuraus. Koska palot yksittäisessä rakennuksessa ovat harvinaisia merkittävien johtopäätösten tekemiseksi, tämä tulo on vielä summattava koko tarkasteltavan joukon yli esimerkiksi vuosittain. Palotilastoihin pohjautuva luotettava tieto syttymistaajuudesta on välttämätöntä, jotta tulipalon riski voidaan arvioida kvantitatiivisesti, ja toiminnallisessa suunnittelussa syttymän todennäköisyys on yksi tärkeimmistä paloriskianalyysin komponenteista. Tässä tutkimuksessa jatkettiin Suomen vuosien 1994-1995 tilastoaineistosta tehtyä tutkimusta ja tarkasteltiin rakennusten syttymistaajuutta käyttämällä sisäasianministeriön ylläpitämästä PRONTO-tietokannasta poimittua tilastoaineistoa vuosilta 1996-1999 sekä Tilastokeskuksen vuoden 1999 rakennuskantaa. Perimmäisenä tavoitteena oli saada syttymistaajuudesta niin luotettava kuva kuin mihin tilastoaineisto riittää, jotta tuloksia voitaisiin käyttää Suomessa paloturvallisuuden suunnitteluun sekä valtakunnallisella tasolla erityisesti uusien säädösten asiapohjana että alaa koskettavassa teollisuudessa jopa yksittäisen rakennuksen paloturvallisuussuunnitteluun saakka. Laajempi tilastoaineisto mahdollisti ilmiöiden huomattavasti tarkemman ja pidemmälle viedyn analysoinnin. Nyt käytettävissä olevalla aineistolla pystyttiin selvittämään teorian malleja käyttäen syttymistaajuuteen vaikuttavien tekijöiden mekanismi ja lopputuloksena saatiin tilastollisesti luotettavat kolmen käyttötaparyhmän syttymistaajuuskäyrät, joiden perusteella insinöörityöhön tarvittavat mitoituskäyrät voidaan laatia. Syttymistaajuuden riippuvuutta kerrosalasta käyttötavaltaan erilaisissa rakennuksissa sekä rakennuspalojen jakaantumista kuukausittain, viikoittain, viikonpäivittäin ja vuorokaudenajoittain sekä myös muita esiintyviä ilmiöitä tarkasteltiin edellistä laajemmasta aineistosta. Kuten aiemminkin, yleistetty Barrois'n malli, kahden potenssifunktion summa, antoi käytettävissä olevasta aineistosta hyvät sovitteet tilastollisesti merkittävällä tarkkuudella. Paneutumalla teoreettiseen malliin johdettiin yleistetty Barrois'n mallin lauseke ja huomattiin senkin olevan vain tietty erikoistapaus. Syttymistaajuuskäyrässä pinta-alan funktiona voi olla maksimeja ja minimejä riippuen uhatun ja syttyneen rakennuskannan jakaumien muodosta. Työssä saatiin hyvä teoreettinen selitys havaituille ilmiöille sekä vahva tilastollinen pohja laskennalliselle syttymistaajuustiheydelle toiminnallista suunnittelua varten jakamalla rakennukset kolmeen suureen käyttötaparyhmään: asuinrakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja kaikkia muut näiden ulkopuolelle jäävät käyttötaparyhmät yhdessä. Rakennuksissa, joiden kerrosala on välillä 100-20 000 m2 mallit toimivat hyvin. Tilastoaineiston rajoitusten vuoksi syttymistaajuustiheydestä ei kuitenkaan voitu tehdä tilastollisesti merkittäviä päätelmiä hyvin pienillä tai hyvin suurilla kerrosalan arvoilla. Tulokset eivät ole ristiriidassa aiempien tulosten kanssa, mutta nyt ne ymmärretään teorian pohjalta ja johdetut likikaavat nojaavat huomattavasti suurempaan tilastoaineistoon. Tilastokeskuksen käyttötaparyhmä 'muut rakennukset' osoittautui poikkeukselliseksi. Niiden osuus rakennuskannan kerrosalasta on vain 1 %, mutta vahinkojen määrästä niissä sattuu 15 %. Palonehkäisyn kannalta tämä ryhmä vaatii lisäselvityksiä, jotta voitaisiin ymmärtää, miksi vahinkoja syntyy niin paljon ja miten niitä voitaisiin torjua ennakolta. Syttymien aikajakaumien jaksollinen vaihtelu oli melko pientä vuorokausirytmiä lukuun ottamatta. Vuorokausivaihtelun havaittiin seuraavan ihmisten elämänrytmiä siten, että silmävaraisesti katsoen asuinympäristössä valveilla vietetty aika on verrannollinen syttymien määrän kanssa. Lisäksi PRONTOsta otetun otoksen perusteella saatiin viitteitä siitä, että vuosittain rakennuspaloja saattaisi esiintyä huomattavasti tilastoitua enemmän ja ettei kaikkia rakennuksissa tai niiden läheisyydessä tapahtuvia paloja kirjata rakennuspaloiksi eikä niistä täytetä rakennusselostetta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages86
ISBN (Electronic)951-38-5930-4
ISBN (Print)951-38-5929-0
Publication statusPublished - 2001
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.2119
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Finland
Olla

Keywords

  • buildings
  • building stock
  • fire safety
  • ignition
  • statistics
  • ignition frequency
  • risk analysis
  • reliability, models

Cite this

Tillander, K., & Keski-Rahkonen, O. (2001). Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2119
Tillander, Kati ; Keski-Rahkonen, Olavi. / Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 86 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2119).
@book{fbcf4bdc33574c6f86ac1110aaa17566,
title = "Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999",
abstract = "Palosta aiheutuvan vahingon odotusarvo on palon taajuus kertaa palon seuraus. Koska palot yksitt{\"a}isess{\"a} rakennuksessa ovat harvinaisia merkitt{\"a}vien johtop{\"a}{\"a}t{\"o}sten tekemiseksi, t{\"a}m{\"a} tulo on viel{\"a} summattava koko tarkasteltavan joukon yli esimerkiksi vuosittain. Palotilastoihin pohjautuva luotettava tieto syttymistaajuudesta on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a}, jotta tulipalon riski voidaan arvioida kvantitatiivisesti, ja toiminnallisessa suunnittelussa syttym{\"a}n todenn{\"a}k{\"o}isyys on yksi t{\"a}rkeimmist{\"a} paloriskianalyysin komponenteista. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa jatkettiin Suomen vuosien 1994-1995 tilastoaineistosta tehty{\"a} tutkimusta ja tarkasteltiin rakennusten syttymistaajuutta k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} sis{\"a}asianministeri{\"o}n yll{\"a}pit{\"a}m{\"a}st{\"a} PRONTO-tietokannasta poimittua tilastoaineistoa vuosilta 1996-1999 sek{\"a} Tilastokeskuksen vuoden 1999 rakennuskantaa. Perimm{\"a}isen{\"a} tavoitteena oli saada syttymistaajuudesta niin luotettava kuva kuin mihin tilastoaineisto riitt{\"a}{\"a}, jotta tuloksia voitaisiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} Suomessa paloturvallisuuden suunnitteluun sek{\"a} valtakunnallisella tasolla erityisesti uusien s{\"a}{\"a}d{\"o}sten asiapohjana ett{\"a} alaa koskettavassa teollisuudessa jopa yksitt{\"a}isen rakennuksen paloturvallisuussuunnitteluun saakka. Laajempi tilastoaineisto mahdollisti ilmi{\"o}iden huomattavasti tarkemman ja pidemm{\"a}lle viedyn analysoinnin. Nyt k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevalla aineistolla pystyttiin selvitt{\"a}m{\"a}{\"a}n teorian malleja k{\"a}ytt{\"a}en syttymistaajuuteen vaikuttavien tekij{\"o}iden mekanismi ja lopputuloksena saatiin tilastollisesti luotettavat kolmen k{\"a}ytt{\"o}taparyhm{\"a}n syttymistaajuusk{\"a}yr{\"a}t, joiden perusteella insin{\"o}{\"o}rity{\"o}h{\"o}n tarvittavat mitoitusk{\"a}yr{\"a}t voidaan laatia. Syttymistaajuuden riippuvuutta kerrosalasta k{\"a}ytt{\"o}tavaltaan erilaisissa rakennuksissa sek{\"a} rakennuspalojen jakaantumista kuukausittain, viikoittain, viikonp{\"a}ivitt{\"a}in ja vuorokaudenajoittain sek{\"a} my{\"o}s muita esiintyvi{\"a} ilmi{\"o}it{\"a} tarkasteltiin edellist{\"a} laajemmasta aineistosta. Kuten aiemminkin, yleistetty Barrois'n malli, kahden potenssifunktion summa, antoi k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevasta aineistosta hyv{\"a}t sovitteet tilastollisesti merkitt{\"a}v{\"a}ll{\"a} tarkkuudella. Paneutumalla teoreettiseen malliin johdettiin yleistetty Barrois'n mallin lauseke ja huomattiin senkin olevan vain tietty erikoistapaus. Syttymistaajuusk{\"a}yr{\"a}ss{\"a} pinta-alan funktiona voi olla maksimeja ja minimej{\"a} riippuen uhatun ja syttyneen rakennuskannan jakaumien muodosta. Ty{\"o}ss{\"a} saatiin hyv{\"a} teoreettinen selitys havaituille ilmi{\"o}ille sek{\"a} vahva tilastollinen pohja laskennalliselle syttymistaajuustiheydelle toiminnallista suunnittelua varten jakamalla rakennukset kolmeen suureen k{\"a}ytt{\"o}taparyhm{\"a}{\"a}n: asuinrakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja kaikkia muut n{\"a}iden ulkopuolelle j{\"a}{\"a}v{\"a}t k{\"a}ytt{\"o}taparyhm{\"a}t yhdess{\"a}. Rakennuksissa, joiden kerrosala on v{\"a}lill{\"a} 100-20 000 m2 mallit toimivat hyvin. Tilastoaineiston rajoitusten vuoksi syttymistaajuustiheydest{\"a} ei kuitenkaan voitu tehd{\"a} tilastollisesti merkitt{\"a}vi{\"a} p{\"a}{\"a}telmi{\"a} hyvin pienill{\"a} tai hyvin suurilla kerrosalan arvoilla. Tulokset eiv{\"a}t ole ristiriidassa aiempien tulosten kanssa, mutta nyt ne ymm{\"a}rret{\"a}{\"a}n teorian pohjalta ja johdetut likikaavat nojaavat huomattavasti suurempaan tilastoaineistoon. Tilastokeskuksen k{\"a}ytt{\"o}taparyhm{\"a} 'muut rakennukset' osoittautui poikkeukselliseksi. Niiden osuus rakennuskannan kerrosalasta on vain 1 {\%}, mutta vahinkojen m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} niiss{\"a} sattuu 15 {\%}. Palonehk{\"a}isyn kannalta t{\"a}m{\"a} ryhm{\"a} vaatii lis{\"a}selvityksi{\"a}, jotta voitaisiin ymm{\"a}rt{\"a}{\"a}, miksi vahinkoja syntyy niin paljon ja miten niit{\"a} voitaisiin torjua ennakolta. Syttymien aikajakaumien jaksollinen vaihtelu oli melko pient{\"a} vuorokausirytmi{\"a} lukuun ottamatta. Vuorokausivaihtelun havaittiin seuraavan ihmisten el{\"a}m{\"a}nrytmi{\"a} siten, ett{\"a} silm{\"a}varaisesti katsoen asuinymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} valveilla vietetty aika on verrannollinen syttymien m{\"a}{\"a}r{\"a}n kanssa. Lis{\"a}ksi PRONTOsta otetun otoksen perusteella saatiin viitteit{\"a} siit{\"a}, ett{\"a} vuosittain rakennuspaloja saattaisi esiinty{\"a} huomattavasti tilastoitua enemm{\"a}n ja ettei kaikkia rakennuksissa tai niiden l{\"a}heisyydess{\"a} tapahtuvia paloja kirjata rakennuspaloiksi eik{\"a} niist{\"a} t{\"a}ytet{\"a} rakennusselostetta.",
keywords = "buildings, building stock, fire safety, ignition, statistics, ignition frequency, risk analysis, reliability, models",
author = "Kati Tillander and Olavi Keski-Rahkonen",
year = "2001",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5929-0",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2119",
address = "Finland",

}

Tillander, K & Keski-Rahkonen, O 2001, Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2119, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999. / Tillander, Kati; Keski-Rahkonen, Olavi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 86 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2119).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999

AU - Tillander, Kati

AU - Keski-Rahkonen, Olavi

PY - 2001

Y1 - 2001

N2 - Palosta aiheutuvan vahingon odotusarvo on palon taajuus kertaa palon seuraus. Koska palot yksittäisessä rakennuksessa ovat harvinaisia merkittävien johtopäätösten tekemiseksi, tämä tulo on vielä summattava koko tarkasteltavan joukon yli esimerkiksi vuosittain. Palotilastoihin pohjautuva luotettava tieto syttymistaajuudesta on välttämätöntä, jotta tulipalon riski voidaan arvioida kvantitatiivisesti, ja toiminnallisessa suunnittelussa syttymän todennäköisyys on yksi tärkeimmistä paloriskianalyysin komponenteista. Tässä tutkimuksessa jatkettiin Suomen vuosien 1994-1995 tilastoaineistosta tehtyä tutkimusta ja tarkasteltiin rakennusten syttymistaajuutta käyttämällä sisäasianministeriön ylläpitämästä PRONTO-tietokannasta poimittua tilastoaineistoa vuosilta 1996-1999 sekä Tilastokeskuksen vuoden 1999 rakennuskantaa. Perimmäisenä tavoitteena oli saada syttymistaajuudesta niin luotettava kuva kuin mihin tilastoaineisto riittää, jotta tuloksia voitaisiin käyttää Suomessa paloturvallisuuden suunnitteluun sekä valtakunnallisella tasolla erityisesti uusien säädösten asiapohjana että alaa koskettavassa teollisuudessa jopa yksittäisen rakennuksen paloturvallisuussuunnitteluun saakka. Laajempi tilastoaineisto mahdollisti ilmiöiden huomattavasti tarkemman ja pidemmälle viedyn analysoinnin. Nyt käytettävissä olevalla aineistolla pystyttiin selvittämään teorian malleja käyttäen syttymistaajuuteen vaikuttavien tekijöiden mekanismi ja lopputuloksena saatiin tilastollisesti luotettavat kolmen käyttötaparyhmän syttymistaajuuskäyrät, joiden perusteella insinöörityöhön tarvittavat mitoituskäyrät voidaan laatia. Syttymistaajuuden riippuvuutta kerrosalasta käyttötavaltaan erilaisissa rakennuksissa sekä rakennuspalojen jakaantumista kuukausittain, viikoittain, viikonpäivittäin ja vuorokaudenajoittain sekä myös muita esiintyviä ilmiöitä tarkasteltiin edellistä laajemmasta aineistosta. Kuten aiemminkin, yleistetty Barrois'n malli, kahden potenssifunktion summa, antoi käytettävissä olevasta aineistosta hyvät sovitteet tilastollisesti merkittävällä tarkkuudella. Paneutumalla teoreettiseen malliin johdettiin yleistetty Barrois'n mallin lauseke ja huomattiin senkin olevan vain tietty erikoistapaus. Syttymistaajuuskäyrässä pinta-alan funktiona voi olla maksimeja ja minimejä riippuen uhatun ja syttyneen rakennuskannan jakaumien muodosta. Työssä saatiin hyvä teoreettinen selitys havaituille ilmiöille sekä vahva tilastollinen pohja laskennalliselle syttymistaajuustiheydelle toiminnallista suunnittelua varten jakamalla rakennukset kolmeen suureen käyttötaparyhmään: asuinrakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja kaikkia muut näiden ulkopuolelle jäävät käyttötaparyhmät yhdessä. Rakennuksissa, joiden kerrosala on välillä 100-20 000 m2 mallit toimivat hyvin. Tilastoaineiston rajoitusten vuoksi syttymistaajuustiheydestä ei kuitenkaan voitu tehdä tilastollisesti merkittäviä päätelmiä hyvin pienillä tai hyvin suurilla kerrosalan arvoilla. Tulokset eivät ole ristiriidassa aiempien tulosten kanssa, mutta nyt ne ymmärretään teorian pohjalta ja johdetut likikaavat nojaavat huomattavasti suurempaan tilastoaineistoon. Tilastokeskuksen käyttötaparyhmä 'muut rakennukset' osoittautui poikkeukselliseksi. Niiden osuus rakennuskannan kerrosalasta on vain 1 %, mutta vahinkojen määrästä niissä sattuu 15 %. Palonehkäisyn kannalta tämä ryhmä vaatii lisäselvityksiä, jotta voitaisiin ymmärtää, miksi vahinkoja syntyy niin paljon ja miten niitä voitaisiin torjua ennakolta. Syttymien aikajakaumien jaksollinen vaihtelu oli melko pientä vuorokausirytmiä lukuun ottamatta. Vuorokausivaihtelun havaittiin seuraavan ihmisten elämänrytmiä siten, että silmävaraisesti katsoen asuinympäristössä valveilla vietetty aika on verrannollinen syttymien määrän kanssa. Lisäksi PRONTOsta otetun otoksen perusteella saatiin viitteitä siitä, että vuosittain rakennuspaloja saattaisi esiintyä huomattavasti tilastoitua enemmän ja ettei kaikkia rakennuksissa tai niiden läheisyydessä tapahtuvia paloja kirjata rakennuspaloiksi eikä niistä täytetä rakennusselostetta.

AB - Palosta aiheutuvan vahingon odotusarvo on palon taajuus kertaa palon seuraus. Koska palot yksittäisessä rakennuksessa ovat harvinaisia merkittävien johtopäätösten tekemiseksi, tämä tulo on vielä summattava koko tarkasteltavan joukon yli esimerkiksi vuosittain. Palotilastoihin pohjautuva luotettava tieto syttymistaajuudesta on välttämätöntä, jotta tulipalon riski voidaan arvioida kvantitatiivisesti, ja toiminnallisessa suunnittelussa syttymän todennäköisyys on yksi tärkeimmistä paloriskianalyysin komponenteista. Tässä tutkimuksessa jatkettiin Suomen vuosien 1994-1995 tilastoaineistosta tehtyä tutkimusta ja tarkasteltiin rakennusten syttymistaajuutta käyttämällä sisäasianministeriön ylläpitämästä PRONTO-tietokannasta poimittua tilastoaineistoa vuosilta 1996-1999 sekä Tilastokeskuksen vuoden 1999 rakennuskantaa. Perimmäisenä tavoitteena oli saada syttymistaajuudesta niin luotettava kuva kuin mihin tilastoaineisto riittää, jotta tuloksia voitaisiin käyttää Suomessa paloturvallisuuden suunnitteluun sekä valtakunnallisella tasolla erityisesti uusien säädösten asiapohjana että alaa koskettavassa teollisuudessa jopa yksittäisen rakennuksen paloturvallisuussuunnitteluun saakka. Laajempi tilastoaineisto mahdollisti ilmiöiden huomattavasti tarkemman ja pidemmälle viedyn analysoinnin. Nyt käytettävissä olevalla aineistolla pystyttiin selvittämään teorian malleja käyttäen syttymistaajuuteen vaikuttavien tekijöiden mekanismi ja lopputuloksena saatiin tilastollisesti luotettavat kolmen käyttötaparyhmän syttymistaajuuskäyrät, joiden perusteella insinöörityöhön tarvittavat mitoituskäyrät voidaan laatia. Syttymistaajuuden riippuvuutta kerrosalasta käyttötavaltaan erilaisissa rakennuksissa sekä rakennuspalojen jakaantumista kuukausittain, viikoittain, viikonpäivittäin ja vuorokaudenajoittain sekä myös muita esiintyviä ilmiöitä tarkasteltiin edellistä laajemmasta aineistosta. Kuten aiemminkin, yleistetty Barrois'n malli, kahden potenssifunktion summa, antoi käytettävissä olevasta aineistosta hyvät sovitteet tilastollisesti merkittävällä tarkkuudella. Paneutumalla teoreettiseen malliin johdettiin yleistetty Barrois'n mallin lauseke ja huomattiin senkin olevan vain tietty erikoistapaus. Syttymistaajuuskäyrässä pinta-alan funktiona voi olla maksimeja ja minimejä riippuen uhatun ja syttyneen rakennuskannan jakaumien muodosta. Työssä saatiin hyvä teoreettinen selitys havaituille ilmiöille sekä vahva tilastollinen pohja laskennalliselle syttymistaajuustiheydelle toiminnallista suunnittelua varten jakamalla rakennukset kolmeen suureen käyttötaparyhmään: asuinrakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja kaikkia muut näiden ulkopuolelle jäävät käyttötaparyhmät yhdessä. Rakennuksissa, joiden kerrosala on välillä 100-20 000 m2 mallit toimivat hyvin. Tilastoaineiston rajoitusten vuoksi syttymistaajuustiheydestä ei kuitenkaan voitu tehdä tilastollisesti merkittäviä päätelmiä hyvin pienillä tai hyvin suurilla kerrosalan arvoilla. Tulokset eivät ole ristiriidassa aiempien tulosten kanssa, mutta nyt ne ymmärretään teorian pohjalta ja johdetut likikaavat nojaavat huomattavasti suurempaan tilastoaineistoon. Tilastokeskuksen käyttötaparyhmä 'muut rakennukset' osoittautui poikkeukselliseksi. Niiden osuus rakennuskannan kerrosalasta on vain 1 %, mutta vahinkojen määrästä niissä sattuu 15 %. Palonehkäisyn kannalta tämä ryhmä vaatii lisäselvityksiä, jotta voitaisiin ymmärtää, miksi vahinkoja syntyy niin paljon ja miten niitä voitaisiin torjua ennakolta. Syttymien aikajakaumien jaksollinen vaihtelu oli melko pientä vuorokausirytmiä lukuun ottamatta. Vuorokausivaihtelun havaittiin seuraavan ihmisten elämänrytmiä siten, että silmävaraisesti katsoen asuinympäristössä valveilla vietetty aika on verrannollinen syttymien määrän kanssa. Lisäksi PRONTOsta otetun otoksen perusteella saatiin viitteitä siitä, että vuosittain rakennuspaloja saattaisi esiintyä huomattavasti tilastoitua enemmän ja ettei kaikkia rakennuksissa tai niiden läheisyydessä tapahtuvia paloja kirjata rakennuspaloiksi eikä niistä täytetä rakennusselostetta.

KW - buildings

KW - building stock

KW - fire safety

KW - ignition

KW - statistics

KW - ignition frequency

KW - risk analysis

KW - reliability, models

M3 - Report

SN - 951-38-5929-0

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tillander K, Keski-Rahkonen O. Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 86 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2119).