Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999

Translated title of the contribution: Ignition frequency of structural fires in Finland 1996-1999

Kati Tillander, Olavi Keski-Rahkonen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Palosta aiheutuvan vahingon odotusarvo on palon taajuus kertaa palon seuraus. Koska palot yksittäisessä rakennuksessa ovat harvinaisia merkittävien johtopäätösten tekemiseksi, tämä tulo on vielä summattava koko tarkasteltavan joukon yli esimerkiksi vuosittain. Palotilastoihin pohjautuva luotettava tieto syttymistaajuudesta on välttämätöntä, jotta tulipalon riski voidaan arvioida kvantitatiivisesti, ja toiminnallisessa suunnittelussa syttymän todennäköisyys on yksi tärkeimmistä paloriskianalyysin komponenteista. Tässä tutkimuksessa jatkettiin Suomen vuosien 1994-1995 tilastoaineistosta tehtyä tutkimusta ja tarkasteltiin rakennusten syttymistaajuutta käyttämällä sisäasianministeriön ylläpitämästä PRONTO-tietokannasta poimittua tilastoaineistoa vuosilta 1996-1999 sekä Tilastokeskuksen vuoden 1999 rakennuskantaa. Perimmäisenä tavoitteena oli saada syttymistaajuudesta niin luotettava kuva kuin mihin tilastoaineisto riittää, jotta tuloksia voitaisiin käyttää Suomessa paloturvallisuuden suunnitteluun sekä valtakunnallisella tasolla erityisesti uusien säädösten asiapohjana että alaa koskettavassa teollisuudessa jopa yksittäisen rakennuksen paloturvallisuussuunnitteluun saakka. Laajempi tilastoaineisto mahdollisti ilmiöiden huomattavasti tarkemman ja pidemmälle viedyn analysoinnin. Nyt käytettävissä olevalla aineistolla pystyttiin selvittämään teorian malleja käyttäen syttymistaajuuteen vaikuttavien tekijöiden mekanismi ja lopputuloksena saatiin tilastollisesti luotettavat kolmen käyttötaparyhmän syttymistaajuuskäyrät, joiden perusteella insinöörityöhön tarvittavat mitoituskäyrät voidaan laatia. Syttymistaajuuden riippuvuutta kerrosalasta käyttötavaltaan erilaisissa rakennuksissa sekä rakennuspalojen jakaantumista kuukausittain, viikoittain, viikonpäivittäin ja vuorokaudenajoittain sekä myös muita esiintyviä ilmiöitä tarkasteltiin edellistä laajemmasta aineistosta. Kuten aiemminkin, yleistetty Barrois'n malli, kahden potenssifunktion summa, antoi käytettävissä olevasta aineistosta hyvät sovitteet tilastollisesti merkittävällä tarkkuudella. Paneutumalla teoreettiseen malliin johdettiin yleistetty Barrois'n mallin lauseke ja huomattiin senkin olevan vain tietty erikoistapaus. Syttymistaajuuskäyrässä pinta-alan funktiona voi olla maksimeja ja minimejä riippuen uhatun ja syttyneen rakennuskannan jakaumien muodosta. Työssä saatiin hyvä teoreettinen selitys havaituille ilmiöille sekä vahva tilastollinen pohja laskennalliselle syttymistaajuustiheydelle toiminnallista suunnittelua varten jakamalla rakennukset kolmeen suureen käyttötaparyhmään: asuinrakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja kaikkia muut näiden ulkopuolelle jäävät käyttötaparyhmät yhdessä. Rakennuksissa, joiden kerrosala on välillä 100-20 000 m2 mallit toimivat hyvin. Tilastoaineiston rajoitusten vuoksi syttymistaajuustiheydestä ei kuitenkaan voitu tehdä tilastollisesti merkittäviä päätelmiä hyvin pienillä tai hyvin suurilla kerrosalan arvoilla. Tulokset eivät ole ristiriidassa aiempien tulosten kanssa, mutta nyt ne ymmärretään teorian pohjalta ja johdetut likikaavat nojaavat huomattavasti suurempaan tilastoaineistoon. Tilastokeskuksen käyttötaparyhmä 'muut rakennukset' osoittautui poikkeukselliseksi. Niiden osuus rakennuskannan kerrosalasta on vain 1 %, mutta vahinkojen määrästä niissä sattuu 15 %. Palonehkäisyn kannalta tämä ryhmä vaatii lisäselvityksiä, jotta voitaisiin ymmärtää, miksi vahinkoja syntyy niin paljon ja miten niitä voitaisiin torjua ennakolta. Syttymien aikajakaumien jaksollinen vaihtelu oli melko pientä vuorokausirytmiä lukuun ottamatta. Vuorokausivaihtelun havaittiin seuraavan ihmisten elämänrytmiä siten, että silmävaraisesti katsoen asuinympäristössä valveilla vietetty aika on verrannollinen syttymien määrän kanssa. Lisäksi PRONTOsta otetun otoksen perusteella saatiin viitteitä siitä, että vuosittain rakennuspaloja saattaisi esiintyä huomattavasti tilastoitua enemmän ja ettei kaikkia rakennuksissa tai niiden läheisyydessä tapahtuvia paloja kirjata rakennuspaloiksi eikä niistä täytetä rakennusselostetta.
Translated title of the contributionIgnition frequency of structural fires in Finland 1996-1999
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages86
ISBN (Electronic)951-38-5930-4
ISBN (Print)951-38-5929-0
Publication statusPublished - 2001
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2119
ISSN1235-0605

Keywords

  • buildings
  • building stock
  • fire safety
  • ignition
  • statistics
  • ignition frequency
  • risk analysis
  • reliability, models

Fingerprint Dive into the research topics of 'Ignition frequency of structural fires in Finland 1996-1999'. Together they form a unique fingerprint.

  • Cite this

    Tillander, K., & Keski-Rahkonen, O. (2001). Rakennusten syttymistaajuudet PRONTO-tietokannasta 1996-1999. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2119 http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2119.pdf